Digiä, liikettä ja ilmiöitä – Sivu 4 – Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt uutta pedagogiikkaa tukeviksi

Ilpoisissa suunnitellaan uutta

Ilpoisten päiväkoti pääsi syksyllä 2018 mukaan Digiä, liikettä ja ilmiöitä -hankkeeseen. Nykyiset päiväkotitilat ovat yhdistelmä vanhaa ja hieman uudempaa, pitkiä käytäviä ja sokkeloita, sillä alkuperäisen 1970-luvulla avatun päiväkodin käyttöön on jälkikäteen yhdistetty entiset nuoriso- ja seurakuntatilat. Aluksi lähdimmekin henkilöstön kesken tarkastelemaan päiväkodin toimintatiloja siten, että jokainen ryhmä sai tehtäväkseen valokuvata omat ryhmätilansa. Kuvia yhdessä katselemalla mietimme tilojen käyttöä ja kehittämistä uuden varhaiskasvatussuunnitelman valossa. Yhteisestä keskustelusta kehittämisideoiksi nousivat muun muassa seuraavat:

Syksyllä saapuneita uusia tutkimusvälineitä

Tiede- ja tutkimushuoneen kokoaminen

Päiväkodissa olevia, etenkin pienryhmätoimintaan sopivia pieniä huoneita halutaan hyödyntää nykyistä paremmin. Yksi näistä on tällaisen hieman tyhjäkäytöllä olleen tilan tyhjentäminen ylimääräisestä tavarasta ja sen muokkaaminen tiede- ja tutkimuskäyttöön. Päiväkotimme pääsi syksyllä 2018 DLI-hankkeen lisäksi mukaan myös STEAM it! -hankkeeseen, jonka puitteissa saimme käyttöömme uusia tutkimusvälineitä. Nämä välineet on tarkoitus olla tulevaisuudessa helposti saatavissa tiede- ja tutkimushuoneessa. Olemassa olevien välineiden rinnalle on tarkoitus hankkia mahdollisuuksien mukaan myös uutta teknologiaa, joista meillä ovat lapsilla testauksessa olleet lukiolaisten tiedetutoreiden myötä mm. ohjelmoinnin alkeiden opetteluun tarkoitetut Beepotit sekä Makey Makey:t. Ajatuksena on uusien laitteiden käyttäminen yhdessä jo olemassa olevan TVT-välineistön kanssa (mm. iPadit ja kosketusnäytöt).

Liikuntasalin kehittäminen

Liikuntasali on päiväkodissamme kaikkien ryhmien ahkerassa käytössä. Jokaiselle ryhmälle on varattu oma saliaamupäivänsä, ja iltapäivisin sali on usein lasten vapaassa käytössä. Tällä hetkellä salissa on kuitenkin paljon ylimääräistä tavaraa säilytyksessä, mikä vie tilaa sekä liikuntavälineiltä että liikkumiselta. Tarkoituksena on:

1. Liikuntavälineiden päivittäminen sekä niiden siirtäminen säilytykseen salissa oleviin kaappeihin ylimääräisen tavaran tilalle. Tällä hetkellä liikuntavälineille ei ole säilytystilaa salissa, joten ne joudutaan säilyttämään käytävässä.

2. Salin laajentamisen mahdollistaminen. Sali on tällä hetkellä jaettu liikuteltavalla väliseinällä kahteen osaan, joista liikuntakäytössä on ainoastaan toinen osa, sillä toinen puoli toimii viereisen ryhmän ryhmätilana. Väliseinä avaamalla salitilasta tulisi tarvittaessa lähes kaksinkertainen nykyiseen nähden. Toisen puolen hyödyntäminen liikuntakäyttöön onnistuisi hankkimalla ryhmätilaan pyörillä liikuteltavia kalusteita, jotka on tarpeen mukaan helppo siirtää syrjään liikkumisen tieltä.

Läpinäkyvät laatikot helpottaisivat välineiden valitsemista ja järjestämistä

Oppimisympäristön selkeyttäminen ja monipuolistaminen kaluste- ja säilytysratkaisuilla

Pyörillä liikuteltavat hyllyt ja sermit toisivat uusia mahdollisuuksia tilojen nopeaan muokkaamiseen ja jakamiseen kunkin tilanteen käyttötarkoituksen mukaan. Lasten toiminnanohjaukseen tarkoitettujen kuvien käyttöön taas ei juurikaan selkeätä kiinnitystilaa ryhmätiloissa ole, joten toiminnan visualisointia helpottaisi joko kiinteät tai liikuteltavat magneetti-/valkotaulut. Ajatuksena on lisäksi selkeyttää toimintaympäristöä hankkimalla lasten toimintavälineille läpinäkyviä säilytyslaatikoita. Näin lasten on helpompi omatoimisesti tunnistaa ja valita tarvitsemansa välineet sekä sijoittaa tavarat käytön jälkeen oikeille paikoilleen.

Pääskyvuoren päivähoitoyksikön oppimisympäristö

Pääskyvuoren päivähoitoyksiköstä Digiä, liikettä ja ilmiöitä- projektiin osallistuu Pääskyvuoren koulun esiopetus. Esiopetus siirtyi koulun tiloihin elokuun 2018 alussa. Yksikkömme erityispiirteenä on uusiin tiloihin oppimisymäristön ja -kulttuurin luominen sekä koulun kanssa samoissa tiloissa toimiminen. Lisäksi toiminnassamme on tietty väliaikaisuuuden tunnelma. Esiopetus tulee siirtymään koulun tontille rakennettavaan uudisrakennukseen lähivuosien aikana. Uudisrakennukseen tulee esiopetustilojen lisäksi perusopetuksen alkuopetusluokat (1.-2.lk) sekä tiloja liikunnalle, musiikille ja kädentaidoille.

Tämän hetken tiloissa toimii kolme esiopetusryhmää, Kiitäjät, Haukat ja Kotkat. Esiopetuksella on käytössä oma siipi, jossa on kolme eri luokkahuonetta. Kahdessa luokassa on pieni erillinen huone jakotilana. Lisäksi käytössä on pieni keittiö sekä toimistotila, jota käyttää myös leikkikerho Käpytikat.

Kuva käytävästä, jossa naulakot ja käynti luokkatiloihin

Henkilökunnan ajatuksia ja toiveita

Olemme pohtineet yksikössämme oppimisympäristön kehittämistarpeita henkilökunnan kesken. Yhdeksi tärkeäksi huomioksi on noussut tilojen muunneltavuuden tarve. Esikouluryhmät toimivat yhdessä isossa tilassa (toki hyödyntäen pikkuhuoneita ja mahdollisesti käytävätiloja), ja tilaan kaivattaisiin mahdollisuutta häiriöttämään ja keskeytyksettömään toimintaan joko yksin, kaksin tai pienissä ryhmissä. Tähän voisi olla ratkaisuna erilaiset liikuteltavat sermit ja seinät, jotka myös vaimentavat ääntä.

Lisäksi henkilökunta on nostanut esille fyysisen oppimisympäristön. Tiloihin kaivattaisiin yhtenäisyyttä ja rauhallisuutta, tekstiilien, kalusteiden ja säilytysratkaisujen avulla. Nykyiset tilat on sisututettu hyvinkin erilaisilla materiaaleilla ja kalusteilla. Tiloihin kaivattaisiin myös toiminnallisia liikuntaan kutsuvia mattoja, kaikille mahdollisuus käyttää iPadeja jonottamatta. Henkilökunnalta on noussut myös kiinnostusta lisätyn todellisuuden käytöstä opetuksessa.

Lasten ajatuksia

Lasten ajatuksia ja toiveita on kartoittettu keskustelemalla, piirtämällä ja havainnoimalla. Toiveina on ollut esim. iso jumppapallo, oma liikuntasali, koripallot, sähköskeittilauta, omat läppärit ja tabletit, kiikarit, suurennuslasit, kaukoputki, teleskooppi, mikroskooppi. Lisäksi lapset ovat toivoneet Kotkien pikkuhuoneen muokattavan HopLopiksi.

Havainnoimalla ja kuuntelemalla lapsia on huomattu, että lapset tosiaan kaipaavat keskeytyksetöntä ja häiriötöntä työskentelymahdollisuutta. ”Mä en kestä, että aina kun mä oon tässä, joku tulee ja sit mä en pysty täällä” (näyttää käsillä päätään).

Vanhempien ajatuksia

Vanhempien ajatuksia ja toiveita tullaan keräämään maalikuun 2019 aikana. Vanhemmat voivat kirjoittaa ajatuksiaan, toiveitaan ja ideoitaan seinällä eskarin käytävällä olevaan kukkaan, toimittaa niitä sähköpostilla tai ihan perinteisenä paperisena kuvana, kirjoituksena.

Rahjekatu oppimisympäristöjä kehittämässä

Päivähoitoyksikkömme valikoitui yhdeksi kymmenestä päiväkodista mukaan Digiä, Liikettä ja Ilmiöitä-hankkeeseen. Päiväkotimme on rakennettu 80-luvun alkupuolella, ja tilat ovat suunniteltu päiväkodiksi. Rahjekadulla on tehty remontteja aina ulkokatosta pesu-ja eteistiloihin. Suurin remontti alkoi kuitenkin syyskussa 2017, jolloin talossa tehtiin kattava sisätilojen remontti sisäilmaongelmien takia. Remontti valmistui helmikuussa 2018, jolloin lapset pääsivät palaamaan päiväkotiin.

Tilat ovat siistejä ja kalusteet uusia, mutta kuitenkin osa tiloista tuntuu tyhjiltä, kolkoilta eivätkä ole aktiivisessa käytössä. Tavoitteemme on kehittää päiväkodin oppimisympäristöjä siten, että ne tukevat lasten oppimista ja innostavat leikkiin, liikkumiseen sekä tutkimiseen.

Lähtötilanne

Tähän alle lisään valokuvia siitä, mikä on meidän yksikkömme lähtötilanne kehitettävien tilojen osalta. Kehitettäviksi tiloiksi valikoituivat päiväkodin yhteiset tilat.

Liikuntasali, joka toimii samalla myös laulusalina.

Kotileikkihuone. Käyttötarkoitusta mietitään uudestaan.

Mitä on jo tehty?

Kehittämistyö aloitettiin joulukuussa 2018. Kävimme läpi henkilökunnan toiveita ja näkemyksiä mahdollisista kehitettävistä kohteista. Kysyimme myös lapsilta ja vanhemmilta heidän ajatuksiaan siitä, millainen olisi heidän unelmien päiväkoti.

Tammikuussa henkilökunta jakautui kehittämistiimeihin. Tiimien painoalueet ovat tällä hetkellä liikunta, tiede ja tutkimus sekä ilmiöt ja oppiminen. Tiimit aloittivat viime viikolla työstämään unelmakarttoja, jotka toimivat samalla alustavina suunnitelmina siitä, mitä lähdetään tekemään.

Kehittämiskohteiden valikoituminen

Piinokankadun päivähoitoyksikön kehittäjäopettaja kokosi kaikki työntekijöiden täyttämät lomakkeet, sekä ryhmien keräämät lasten tarpeet ja ideat yhteen. Lomakkeissa kysyttiin muun muassa unelmien päiväkotia, toimivia ja kehitystä kaipaavia tiloja ja asioita sekä mitä on jo tehty tai voisi itse ja tiimi tehdä projektin hyväksi. Lisäksi kysyttiin tärkeintä kehittämisen kohdetta. Niistä nousi selkeästi viisi kohtaa, jotka kaipaavat kehittämistä:

1. Liikunta, liikunnan lisääminen ja mahdollistaminen

Ryhmien kokoamissa lasten toiveissa, oli paljon liikuntaan liittyviä toiveita ja ideoita, kuten esimerkiksi, kiipeilyseinä, trampoliini, uima-allas, renkaat, luisteluhalli, hämähäkkikeinu jne. Sisätiloja voisi vielä enemmän hyödyntää ja lisätä mahdollisuuksia liikkua. Talojen salien tilat tulisi miettiä uudelleen; mikä on turhaa ja mitä tarvitaan salissa, onko liikuntavälineet helposti saatavilla ja järjestyksessä pysyvissä paikoissa sijoitettuna?

2. Seinien, kattojen, lattioiden, ikkunoiden sekä ovien hyötykäyttö

Miten voidaan hyödyntää näiden käyttöä, lisätä liikkumista ja mahdollissti huomioida siirtymätilanteissa. Värien ja eri materiaalien käyttö (matot, verhot, kankaat,s einät jne).

3. Kielenkehityksen tukeminen ja eri kulttuurien näkyvyys yksikössä

Eri kulttuurien huomioiminen oppimisympäristöissä, kirjasto tai kirjojen säilytys/esillepano järjestelmät.

4. Ulkotilojen toimivuus

Olemme jo kehittävänpalautteen kautta aloittaneet ulkotoiminnan kehittämisen. Piinokankadulla takapiha on harvemmin käytössä, mitä sinne voisi lisätä tai millä tavoin tilaa voisi hyödyntää paremmin? Seikonkadulla varasto on keskellä pihaa viemässä tilaa, voisiko varaston seinää hyödyntää tai pihalle lisätä jotain? Toimintakulttuurinmuutos, pihalla voi tehdä kaikkea muutakin, kuin sisällä.

5. Koulutus ja osaaminen

Millaista mahdollista koulutusta tarvitsisimme? Digi-laitteiden koulutusta, toiminnallista matematiikkaa, nykyajan pedagogiikkaa tai jotain muuta? Moni työntekijä kirjasi koulutustarvetta eri osa-alueilta.

Talomme kehittämispäivänä henkilökunta jakautui viiteen ryhmään pohtimaan aiheita. Ideat kirjattiin isolle paperille ja jokainen ryhmä esitteli aiheensa. Ideat kerättiin yhteen ja niiden työstämistä jatketaan pienemmällä ryhmällä helmi-maaliskuun aikana. Tavoitteena on saada kirjattua kehittämissuunnitelma, valita tärkeimmät kohteet ja pohtia, mitkä ovat sellaisia asioita, joita voidaan työstää myöhemmin, sekä päättää mahdollisista tulevista hankinnoista. Jokaisella oli mahdollisuus ilmoittaa halukkuutensa osallistua työryhmään.

Lausteen päivähoitoyksikkö matkalla digi-aikaan

Lausteen päivähoitoyksikkö pääsi yhdeksän muun päiväkodin kanssa mukaan kehittämisprojektiin, jossa olisi tarkoitus ottaa iso digi-loikka tähän päivään. Vanhat tilat asettavat omat haasteensa mm isoille älytauluille, tabletit toki mahtuvat kaappiin ja robotit koriin. Henkilökunnan kouluttaminen laitteiden käyttöön onkin ehkä isoin haaste. Saimme talon eskariryhmään kesällä uuden älytaulun ja sitä ovat kaikki opetelleet käyttämään, lapset rohkeammin mutta kaikki yhtä innokkaina. Alkukoulutusta saimme jo muutamaan kertaan koko henkilökunnalle, lapset ovat oppineet tyypilliseen tapaansa tekemällä.

kuva tulossa

Yhdessä henkilökunnan kanssa olemme miettineet talon kehittämiskohteita, millaisen oppimisympäristön me haluamme lapsille tarjota ja mitä laitteita ja välineitä hankkia. Pihalle on toiveissa saada katumaalauksin pikipata, ruutuhyppely-ruudukko ja risti-nolla ruudukot. Sisälle halutaan ainakin toinen älytaulu, jotta mahdollisimman moni lapsi pääsee sitä käyttämään mahdollisimman usein. Tabletteja pitäisi olla useampia rymässä, jotta niiden käyttö olisi sujuvaa. Erilaisia teknologialaitteita, robotteja,koodauslaitteita ym. on myös toiveissa saada taloon. Suurin toive on, että lapsille syntyy luonteva suhde tekniikkaan, niin tytöille kuin pojille ja että lapset huomaavat että laitteilla voi tehdä muutakin uin pelata. Ehkäpä tulevaisuuden insinöörit tulevatkin jatkossa lausteelta?

Oppimisympäristön kehittäminen vuorohoidossa, Asemanseudun päivähoitoyksikössä

Lähdimme Asemanseudun päivähoitoyksikön Käsityöläiskadun päiväkodissa mukaan Digiä, liikettä ja ilmiöitä-hankkeeseen kehittämään oppimisympäristöä, jossa toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vuorohoidossa oleville 0-7-vuotiaille lapsille, joka päivä klo 6-22. Viikonloppuisin meille tulee lapsia myös muista päivähoitoyksiköistä. Vanhan talon tiloja ollaan tähänkin asti pyritty käyttämään monipuolisesti ja erityisesti liikuntaan ollaan panostettu. Haluamme kuitenkin kehittää oppimisympäristöä nykyaikaisemmaksi, monipuoliseksi ja muunneltavaksi.

Talossamme on kolme ryhmää, joilla jokaisella omat tilat. Ryhmien tilat koostuvat useammasta eri kokoisesta huoneesta. Lisäksi yhteisessä käytössä on sali ja ”mäki”. Sali on pääosin eskarilaisten päivittäisesä käytössä, mutta siellä pidetään viikottain myös koko talon yhteinen lauluhetki sekä muiden ryhmien jumppia. Salissa on siis monenlaista tavaraa ja tarviketta, joiden säilytys ja järjestys tuo omat haasteensa. Päiväkodin piha on kerrostalojen keskellä.

Mäki, jossa nyt mm. pallotellaan, juostaan, autoillaan.

Lähdimme työyhteisössämme kartoittamaan kehittämiskohteita tiimeissä ja kyselemällä lapsilta millainen olisi unelmien päiväkoti. Lapset pääsivät myös kokeilemaan koodausta Beebot-robottiampiaisilla. Ideoimisen, kyselyiden ja keskustelun perusteella yhtenäinen säilytysjärjestelmä oli yksi toiveista, joka nousi työyhteisöstä. Päiväkotiimme saatiin kuitenkin hetki sitten liikuteltavia hyllyjä, joka helpotti lelujen ja välineiden säilytystä jonkin verran. Liikunnallisuus ja erilaiset liikuteltavat liikuntavälineet nousivat kuitenkin suurimmaksi kehittämistoiveeksi päiväkodissamme. Yhteisessä käytössä oleva sali, mäki ja piha ovat siis muodostumassa kohteiksi joiden kehittämistä ja muunneltavuutta alamme työyhteisössämme tarkemmin suunnittelemaan ja ideoimaan.

Arkeologinkadun päivähoitoyksikkö, oppimisympäristöjen kehittäminen

Päivähoitoyksikkömme pääsi mukaan Digiä, liikettä ja ilmiöitä-projektiin, yhdessä 10 muun päivähoitoyksikön kanssa. Hankkeen aikana on tarkoitus uudistaa päivähoitoyksiköiden oppimisympäristöjä uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa tukeviksi.

Marras-joulukuussa keräsimme ryhmistä ideoita ja ajatuksia, niin henkilökunnalta kuin lapsilta asioista mitkä toimivat ja millainen olisi meidän unelmien päiväkoti. Tiloja kuvattiin ja yhdessä mietittiin niin toimivia, kuin ei toimivia ratkaisuja tiloissa. Ajatuksia kerättiin ja idoita heiteltiin

Projektin aikana lapset, henkilökunta ja vanhemmat pääsevät ideoimaan ja osallistumaan hankkeeseen.

Yksikkömme koostuu kolmesta eri talosta, jotka sijaitsevat kävelymatkan päässä toisistaan Arkeologinkadulla, Lampolankadulla ja Jäkärlän Puistokadulla. Talot ovat hyvin erilaisia rakenteiltaan ja myös lapsiryhmien tarpeet ovat erilaisia. Kehittämiskohdetta miettiessä pohdimme miten saisimme välineistöä ja oppimisympäristöä muokattua niin, että jokaisen talon lapsilla on oikeus ja mahdollisuus välineistöön ja toimivaan oppimisympäristöön.

Alustavasti päätimme panostaa ilmiötutkimiseen erilaisten tutkimisvälineiden kautta, sekä panostaa liikuntavälineiden riittävyyteen jokaisessa talossa. Kalusteiden liikuteltavuuteen ja oppimisympäristöjen muokkaamiseen lasten tarpeiden mukaan toivottiin myös monipuolisia mahdollisuuksia. Laadukas ja pedagogisesti suunniteltu oppimisympäristö mahdollistaa laadukkaan varhaiskasvatuksen.

Kerttulin päivähoitoyksikkö ennen muutoksia

Kerttulin päivähoitoyksikössä kirjasimme kehittämissuunnitelmaan alustavasti seuraavat kehittämiskohteet:

Yhtenä isoimmista kehittämiskohteistamme on yksikkömme piha-alue. Haluamme muokata pihaamme siten, että se motivoisi eri-ikäisiä (alle kolmevuotiaista yhdeksänvuotiaisiin) lapsia liikkumaan ja leikkimään ja tukisi ratkaisuillaan heidän liikkumistaitojen kehittymistä. Tarkempaa suunnitelmaa tehdessä on otettava huomioon piha-alueen muokkaamista rajoittavat erilaiset lupa-asiat. Lisäksi panostamme projektin myötä ulkoliikuntavälineiden hankkimiseen. Piha-alueen kehittäminen vaatii myös yhteisten pihasääntöjen ja ulkoilun pedagogiikan tarkastelua.

Projektin myötä tehtävien hankintojen lisäksi pohdimme, millaisia muutoksia voimme oppimisympäristöömme tehdä omilla resursseillamme. Yhtenä tavoitteenamme on saada tyhjät aula- ja käytävätilat käyttöön järjestämällä niihin esimerkiksi muuntuvia leikki- ja liikuntamahdollisuuksia. Toivomme myös ryhmätiloihin monipuolisempia liikuntamahdollisuuksia.

Yksikössämme on monipuolisesti tieto-ja viestintäteknisiä laitteita. Koemme, että tarvitsemme koulutusta näiden laitteiden käyttämiseen ja soveltamiseen opetuksessa. Lisäksi tarvitsemme koulutusta varhaisen tiedekasvatuksen ja toiminnallisen matematiikan toteuttamiseen eri-ikäisille lapsille. Olemme kiinnostuneita erityyppisistä, perinteisistä poikkeavista liikuntakoulutuksista. Kohdennamme projektin rahoja siis koulutustarpeisiin.

Edellisten kohteiden lisäksi tarvitsemme yksikköömme erilaisia oppaita, materiaaleja ja välineitä eri-ikäisten lasten toiminnallisen matematiikan ja varhaisen tiedekasvatuksen toteuttamiseen. Pyrimme järjestämään myös aikaa, mahdollisuuksia ja tapoja jakaa ideoita henkilökunnan kesken ja valmistaa materiaaleja yhdessä.

Koska leikki on lapselle luontainen ja toiminnallinen tapa oppia, haluamme panostaa projektin innoittamana myös leikkiympäristöjen kehittämiseen. Tavoitteenamme on, että kehittämistyön myötä leikkiympäristö tukisi tilaratkaisuiltaan ja välineiltään eri-ikäisten lasten leikin kehitystä ja tarpeita, olisi muunneltavissa lasten kiinnostuksen ja ryhmän projektien mukaan, tukisi sukupuolisensitiivisyyttä ja mahdollistaisi erityyppiset leikit.

Olemme koonneet muutaman henkilön kehittämistiimin, joka kokoontuu säännöllisesti. Tiimissä käsitellään kehittämiskohteita aikaisempaa konkreettisemmin. Tarkastelemme kehittämiskohteita, rajaamme niistä tarpeitamme vastaavat ja suunnittelemme hankintoja. Päätämme mihin edellisistä kohteista panostamme projektin myöntämän tuen avulla ja minkä parissa jatkamme kehitystyötä omilla resursseillamme projektin ja tulevien vuosien aikana. Kehittäjäopettaja alustaa tapaamiset projektille järjestetyllä ajalla.

Oppimisympäristön kehittäminen Ruiskadun päiväkodissa

Ispoisten-Petreliuksen päivähoitoyksikön Ruiskadun yksikkö pääsi mukaan Dli-kehittämishankkeeseen. Kehittäjäopettajan johdolla on kartoitettu mahdollisia kehittämiskohteita päiväkodissa. Iloksemme kartoituksessa nousi esiin myös paljon asioita, jotka päiväkodissamme toimivat hyvin. Meillä on suuri luonnonmukainen piha, jossa on paljon puita sekä suuri kivikkoalue, joka tarjoaa hyviä liikuntamahdollisuuksia. Päiväkodissa on myös hyvät remontoidut ja laajennetut eteiset. Esiopetusryhmän uudehkoon kosketusnäyttöön ollaan tyytyväisiä. Päiväkotiin on myös tehty osittainen peruskorjaus ja korjattuihin tiloihin ollaan enimmäkseen tyytyväisiä.

Kyselyn perusteella työntekijät toivoivat erityisesti muutosta ja parannusta liikuntasaliin. Salissa on paljon huonekaluja ja epäkäytännöllisiä avohyllyjä soittimille ja liikuntavälineille. Korkeat kaapit ovat täpötäynnä roolivaatteita ja tilaan saatu uusi kaappi on epäkäytännöllinen tankokaappi. Tilaan toivotaan uusia säilytyskalusteita päiväkodin hankintarahoista ja hankkeen kautta toivotaan saatavan uusia monipuolisia liikuntavälineitä. Suunnitelmana on myös saada puolapuut pois perimmäisestä nurkasta pitkälle seinälle ja renkaat ja köysi kattoon.

Liikuntavälineiden lisäksi on toiveena hankkia uusia tutkimusvälineitä, pieniä teknisiä ”härpäkkeitä” maker-kokeiluihin, ohjelmoitavia Beebot-robotteja ja tablettitietokoneita lasten käyttöön. Tällä hetkellä päiväkodissa on vain 4 tablettia, jotka ovat Fölin vanhoja eikä niissä ole lasten käyttöön sopivia suojakuoria. Lisäksi alustavasti suunniteltiin hankittavaksi erityisesti pienille sopivia välineitä heidän omissa tiloissaan käytettäviksi. Pienimpien lasten ryhmillä on yhteiskäytössä suurehko lepohuone, jossa olisi mahdollisuuksia liikkumiseen.

Salin muutos on jo aloitettu poistamalla ikkunoiden edestä isot vanhat säilytysarkut, jolloin sali avartui jo mukavasti. Tosin niissä olleille liikuntavälineille ei ole vielä uusia säilytyspaikkoja. Seuraavaksi on tarkoitus tehdä vielä päiväkodin lapsille ja heidän vanhemmilleen kysely heidän kehittämistoiveistaan. Niiden ja päiväkotiin kootun kehittämistyöryhmän ideoiden pohjalta aletaan tehdä tarkkaa kehittämissuunnitelmaa.

DLI-projektin lähtökohdat ja aloitus Piinokankadun päiväkodissa

Varissuolla sijaitseva Piinokankadun päivähoitoyksikkö on mukana DLI-projektissa. Piinokankadun päiväkoti ja Seikonkadun päiväkoti kuuluvat samaan yksikköön, mutta ovat vain eri rakennuksissa, noin puolen kilometrin päässä toisistaan. Molemmat talot ovat vanhoja ja kehittämistä olisi paljon. Seikonkadulla on tehty erilaisia remontteja ja korjauksia, ja sisätilat näyttävätkin siisteiltä ja raikkailta, Piinokankadun tiloihin verrattuna. Lapsiryhmiä yksikössä on yhteensä 9 ja ikäjakauma vaihtelee aina eskareista alle kolmevuotiaisiin.

Tavoitteet ja ajatukset projektiin mukaan osallistumisesta

Työntekijöillä ei arjen muiden töiden ohella ole aina aikaa, eikä taloudellisia resursseja, tarvittaviin uudistuksiin. Yksittäisiä asioita ja uudistuksia henkilökunta toki pyrkii tekemään arjessa, lasten osallisuutta hyödyntäen, sekä myös opettajien SAK-aikaa hyödyntäen, mutta suurempia kehityksiä ja muutoksia oppimisympäristössä ei ole ollut resursseja tehdä. Halu ja tarve oli kuitenkin päästä luomaan uutta innovatiivista, innostavaa, hauskaa, monipuolista ja laadukasta pedagogiikkaa tukevaa oppimisympäristöä.

Mukaan projektiin lähdimme muun muassa seuraavista syistä:

Laadukkaasti suunniteltu ja toteutettu oppimisympäristö tukee ja edesauttaa positiivista kielenkehitystä.
Kielenkehitystä tukee myös motoristen taitojen harjoittaminen – näitä tulisi lisätä, helpottaa lasten liikkumisen mahdollisuuksia muun muassa siirtymätilanteissa.
Tilojen suunnittelu ja toteutus siten, että se tukee lasten itsenäistä toimintaa sekä vuorovaikutusta.
Tiloja tulisi selkeyttää (yhtenäisyys ja esteettisyys).
Olemassa olevien digi-laitteiden hyödyntäminen opetuksessa ja erilaisessa toiminnassa.
Lasten oma kulttuuri näkyville päiväkotiin.
Lasten ja perheiden osallisuus suunnitteluun ja toteutukseen.
Värittömät ja kuluneet seinät kaipaavat uudistusta tukemaan pedagogista toimintaa. Muun muassa väreillä ja erilaisilla innovatiivisilla materiaaleilla ja ratkaisuilla voidaan lisätä oppimista.
Monipuolisempi ja laajempi leikin hyödyntäminen osana oppimista.
Projektin edetessä esiin nousevat kehittämistarpeet ja ideat.

Projektin käynnistys

Ensimmäisenä lähdettiin siitä, että jokainen pohti tiimissään millainen on omasta mielestä unelmien päiväkoti. Mitä siellä näkyy, millaisia mahdollisuuksia lapsilla on leikkiä, tutkia, kokea. levätä, liikkua jne. Hulluimmatkin ajatukset olivat tervetulleita, sillä hulluimmistakin ja ”epärealistisista” ideoista voi oikeasti syntyä joskus jotain mahtavaa!

Sitten otettiin valokuva/valokuvia sellaisesta oppimisympäristöstä, joka jokaisen tiimin mielestä oli sillä hetkellä toimiva, visuaalisesti miellyttävä, erityisen pedagogisesti suunniteltu tai esimerkiksi muuten vaan hyvä. Näistä valokuvista koottiin kirjallisesti asiat ylös. Toinen valokuva/-kuvia otettiin sellaisesta oppimisympäristöstä, joka ei toimi, ei ole pedagoginen, ei ole järkevässä käytössä, ei palvele ketään, on ruma tai muuten vaan vaikka hirveä. Nämä valokuvat yhdistettiin videoksi, joka näytettiin yhdessä pedagogisessa palaverissa ja jonka tehtävänä oli herätellä sekä innostaa huumorin kautta työntekijät projektiin.

Kolmantena työyhteisössä haastateltiin tai/ja havainnoitiin lapsia tiimeittäin; millaisista oppimisympäristöistä he ovat innostuneet, mitä lapset kaipaavat vähemmän/enemmän/lisää/erilaista, mikä on lasten mielestä kivan näköistä tai mitä heidän mielestään unelmien päiväkodista löytyy. Tällä tuotiin projektiin lasten näkökulmaa, osallisuutta ja ääntä. Nämä ajatukset kokosimme omaksi ajatuskartaksi.

Lapsen oikeuksien päivän innoittamana järjestimme Piinokankadulla ja Seikonkadulla omat äänestykset mieluisimmasta liikuntamuodosta. Lapset saivat äänestää missä muodossa toivoisivat enemmän liikkumista. Ehdokkaina olivat sisäliikunta, ulkoliikunta ja retket. Esimerkki-kuvat olivat apuna äänestyksessä.

Molemmissa taloissa äänestykset toteutettiin omalla tavallaan. Lapset pääsivät osallistumaan muun muassa äänestyspaikan pystyttämiseen, äänestyslipukkeiden tekoon sekä apukuvien valintaan. Ensimmäisen äänestyksen jälkeen järjestettiin toinen kierros, jota edelsi parlamentti. Parlamenttiin saapui jokaisesta ryhmästä kaksi lasta edustamaan ryhmäänsä ja siellä käytiin läpi, mitkä lajit tai liikuntamuodot otamme mukaan toiseen äänestykseen. Ensimmäisen koko talon äänestyksen voitti sisäliikunta. Parlamentissa keskustelimme sisäliikunnasta ja siihen kuuluvista osa-alueista lasten kanssa ja tarkensimme, mitä he haluavat sisäliikunnassa tehdä. Keskustelussa nousi esille esimerkiksi sähly, tanssi, leikkivarjo ja temppurata. Molemmissa taloissa temppurata lopulta voitti parlamentin äänestyksen.

Viimeisimpänä työyhteisön tehtävänä oli pohtia itsekseen, miten itse ja ryhmä voi vaikuttaa ja tehdä projektia ajatellen, mitä on jo tehnyt. Osa on jo aloittanut työstämään projektia pohtimalla tiloja, tavaroiden paikkoja ja määrää, sekä karsimalla selkeästi kuluneet, vanhat, rikkinäiset lelut ja välineet pois ryhmätiloista. Kun aikaa on rajoitetusti, erilaiset kaapit ja varastot syövät tavaraa ja niiden säännöllinen läpikäyminen on erityisen tärkeää. Työyhteisöltä kerättiin myös ajatuksia siitä, minkä kokee olevan prioriteettina kehittämis-projektissamme, perusteluineen. Nämä kootaan vielä helmikuun kehittämispäivää varten yhteen, jolloin tehdään kehittämissuunnitelma yhteisesti hyödyntäen ”aivoriihiä”, eli pienryhmiä, joissa keskitytään eri aihe-alueisiin.