Peruskoulun oppilaanohjaajan ammatinhallinnan ja työn tulosten arviointi. Perusteet henkilökohtaiselle lisälle

Yleistä

Opinto-ohjaajan työsuorituksen arvioinnissa voinee noudattaa pääpiirteittäin samoja
kriteerejä ja perusteita, kuin muiden opettajien kohdalla. Olennaisinta lienee se, että
perusteet ja kriteerit on tuotu julki ja työntekijää arvioidaan niiden mukaisesti.

Opinto-ohjaajan rooli poikkeaa kahdessa syystä muusta opettajakunnasta: Opinto-ohjaajalle annettiin koulun ohjauksen asiantuntijan rooli, kun peruskoulujärjestelmää rakennettiin 60–70 -lukujen taitteessa. Tässä roolissaan opinto-ohjaajan tulisi tuoda esille ne epäkohdat, jotka estävät opettajakuntaa saavuttamasta ohjaustyölle asetetut tavoitteet. Ratkaisua edeltää ongelman rajaaminen. Tässä tehtävässään opinto-ohjaaja voi joutua kyseenalaistamaan koulun käytäntöjä ja kritisoimaan kouluun toimintakulttuuria. Lähiesimiehen ja sivistystoimen johdon tulisi tukea ja kannustaa opinto-ohjaajaa tässä kehittämistyössä.

Lue loppuun

Oppilaanohjauksen oppikirjojen arviointi

Olen tutustunut Futurixiin,  Valmentajaan ja Suuntaan. Kaikkia kirjoissa on sama ongelma: tekstiä on runsaasti ja isot kokonaisuuden osat vievät tilaa olennaisimmalta. Tällöin oppilaanohjauksesta tulee helposti reaktiivista tekemistä sen sijaan, että se olisi proaktiivista toimintaa eli oppilaan oman urapohdintataidon kehittämistä ja pohdinnan tallentamista.

Kaikissa kirjoissa näkyy läpi opetussuunnitelma mutta ei ensisijassa peruskoulun oppilas, hänen kokemusmaailma ja kehitysikä.  Mielestäni koulutyössä vastaan tulevat haasteet, esim. toisen asteen koulutusvalinta, tulisi kytkeä oppilaan urapohdintaan ja näin tehdä tilaa ajattelutaitojen kehittämiselle.

Lue loppuun

Tieto- ja viestintätekniikka, oppikirja ja oppilaanohjaus

Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävä oppilaanohjaus ei poikkea kovinkaan paljon oppikirjavetoisestatyöskentelystä: oppilaiden tavoitteellinen työskentely edellyttää tehtävärajausta (työkirja), lähdeaineiston rajausta (oppikirja) ja tehtävän suorittamisen arviointia. Olennaisin ero lienee se, että oppikirjan sijasta käytetään Internet-lähteitä ja oppilas tutustuu yläkoulun aikana sivustoihin, joihin hän tukeutuu myöhemminkin urapolkunsa aikana. Hyvä oppituntikin rakentuu perinteisesti: oppilaanohjaajan orientoiva puhe, oppilaiden työskentely ja tehtävän purku. Molempien työmuotojen tavoite on rajattu opetussuunnitelmassa: oppilaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja voimaannuttaminen oman uran ohjaamiseen.

Lue loppuun

Peruskoulun opon perustehtävä

Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaan oppilaanohjaajaan työtehtävän hoitoon on varattu n. 1221 vuosityötuntia. Työtunnit jakaantuvat lukuvuodelle oppilaiden ohjaustarpeen mukaan siten, kun rehtorin kanssa on erikseen sovittu. Osa työnantajan määrättävissä olevasta työajasta on varattu kesäkeskeytysaikana tehtäviin yhteishakuun liittyviin työtehtäviin. Oppilaanohjaajan laskennallinen vuosiloma alkaa 16.6. ja jatkuu vuosilomapäivien lukumäärän mukaan (OVTES A, 33 §). Oppilaanohjaajalta ei siis voida odottaa oppilaanohjaustehtävien hoitoa 16.6. alkaen.

Tehtäväkuvauksen määrittelyn lähtökohta on oppilaanohjaajan toimenkuvan vertaaminen opettajan toimenkuvaan.  Molemmat tekevät rajallisella työajalla ennalta osoitettuja työtehtäviä. Oppilaanohjaajan perustehtävä on kuitenkin laajempi ja monitahoisempi kuin opettajan, sillä se rakentuu oppitunneista, oppilaiden henkilökohtaisesta ohjauksesta ja pienryhmäohjauksesta, tiedottamisesta, koulun ohjaustoiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä sekä laajasta yhteistyöstä. Näiden tehtävien hoitamiseen on varattu oppilaanohjaajalle rajallinen vuotuinen työaika (OVTES B, 13 §).

Oppilaanohjaajan perustehtävä

Oppilaanohjaajan työtä tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa hän vastaa yläkoulun aikana oppilaan ura- ja koulutusvalintaan liittyvästä oppilaanohjaustyöstä ja osallistuu kiinteästi oppilaan kasvun ja oppimisen tukemiseen.

Kaikkia peruskoulun lehtoreita ja opettajia koskevien määräysten lisäksi, oppilaanohjaajan tehtävän järjestelyissä tulee huomioida työmuodot, oppilaslähtöisyys ja velvoite yhteistyöhön. Yhteistyöllä tarkoitetaan koulukohtaista moniammatillista yhteistyötä, nivelvaiheyhteistyötä sekä työelämään ja jatkokoulutukseen liittyvää yhteistyötä. Koulukohtaisella yhteistyöllä tarkoitetaan oppilashuoltoon liittyvää yhteistyötä, aineopettajien ja luokanvalvojien kanssa tehtävä yhteistyö ja koulun ohjaustyön koordinointia.

Oppilaanohjaajan tehtäväkentän laajuuden ja monimuotoisuuden vuoksi tehtäväkuvauksen määrittelyn lähtökohtana on huomioitava myös seuraavat asiat:

  •  Perusopetuksen laatukriteereissä on määritetty tavoitetaso oppilaanohjaajan tehtäväkentästä. Perusopetuksen laatukriteerien (ks. Opetusministeriön julkaisuja 2010:6, 45) mukaan 250 oppilasta kohden tulisi varata yksi päätoiminen oppilaanohjaaja.
  • Oppilaanohjaajalla, jolla on yli 250 oppilasta vastuualueellaan, ei tulisi sisällyttää vuotuiseen työaikaan muita kuin ura- ja koulutusvalintaan liittyviä virkatehtäviä. Työaika tulisi kohdentaa oppituntien lisäksi henkilökohtaiseen ohjaukseen, pienryhmäohjaukseen ja virkatehtävän mukaiseen yhteistyöhön. Jos kuitenkin muita kuin uraohjaustehtäviä määrätään, tulisi oppilaanohjaajan vastuualueena olevien ohjattavien määrää vähentää.
  •  Jos oppilaanohjaajan tehtävän hoitamiseen ei ole osoitettu koko vuotuista työaikaa, tulee kuitenkin varmistaa, että oppituntien lisäksi varataan työaikaa, oppilaiden henkilökohtaiseen ohjaukseen ja pienryhmäohjaukseen sekä yhteistyöhön. Oppilaanohjausta tulee siis tässäkin tapauksessa tarkastella mainituista työmuodoista koostuvana kokonaisuutena ja koko yläkoulun kestävänä ura- ja koulutusvalintaprosessina.
  • Koulun ulkopuolisen yhteistyön tekemiseen tulisi varata oppitunniton perjantai. Koulun ulkopuoliset yhteistyökumppanit olettavat, että opinto-ohjaajilla on mahdollisuus osallistua yhteistyöhön perjantaipäivien aikana. Tämän takia on toivottavaa, että perjantait ovat oppitunnittomia. Perjantaipäivätkin ovat rehtorin direktio-oikeuden piiriin kuuluvaa työaikaa. Työajan oikeaa kohdentumista tulee arvioida kaikkien työpäivien osalta samalla kriteerillä. Työaikamme on tarkoitettu oppilaiden ura- ja jatkokoulutusvalintaan kytkeytyviin moninaisiin työtehtäviin.

Oppilaanohjaan työajan kohdentumisesta tehdään koulukohtainen kuvaus. Oppilaanohjaan tulee sopia ennen lukuvuoden alkua rehtorin kanssa, miten vuotuinen työaika käytetään opetussuunnitelmassa rajattujen tehtävien hoitoon sekä mahdollisesti muihin oppilaanohjaajalle osoitettuihin tehtäviin (vuosityöaikalaskuri). Samalla tulee sopia työajan kohdentamisesta lukuvuoden eri vaiheissa (vuosikello) ja siitä, miten turvataan oppilaan tarpeen mukainen ohjaus peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa. Vuosityöaikalaskuri löytyy osoitteesta www.oppilaanohjaus.fi (>Opettajalle >Materiaalipankki)

Jokaisella koululla on erityispiirteensä, jotka vaikuttavat oppilaanohjaajan työn vaativuuteen. Oppilaanohjaajalle voidaan myös määrätä lisätehtäviä, jotka eivät sisälly perustehtävään. Näistä tehtävistä sovitaan erikseen. Erityispiirteet ja lisätehtävät tulee huomioida palkkauksessa TVA-korvauksena.

Oppilaanohjauksen saatavuus Turussa 2012-2013

Oppilaanohjuksen saatavuudella tarkoitetaan sitä oppilaskohtaista työaikaa, johon perustuu opetussuunnitelman ja OVTES:n toimeenpano. Turun yläkouluissa pitäisi olla keskimäärin 4,9 tuntia oppilasta kohden ja 250 oppilasta opinto-ohjaajaa kohden. Tavoite on määritelty perusopetuksen laatukriteereissä.

Turkuun tarvitaan vähintään kolme pätevää ja päätoimista opinto-ohjaajaa lisää välittömästi. Tarve on ilmastu ensimmäisen kerran 2011. Ehdotus on luettavissa osoitteesta http://www.turku.fi/kehittamistoiminta (oikea palsta). Tilanteen korjaaminen edellyttää jo olemassa olevien voimavarojen kohdentamista päteville ja päätoimisille oppilaanohjaajille ja lisäresurssia. Ensisijassa yleisopetusta antavissa kouluissa toimii 11 vuotuisessa työajassa olevaa pätevää opinto-ohjaajaa ja kahdessa keskitetyn palvelun koulussa on kaksi päätoimista opettajaa. Kaikkien keskitetyn palvelun koulujen opettajat ovat vailla oppilaanohjaajan pätevyyttä.

Vertailun vuoksi Tampereella 7-10 -luokkalaisen ohjauksesta vastaa 21 pätevää opinto-ohjaajaa. Oppilaita on 4800. Opinto-ohjaajaa kohden on keskimäärin 230 oppilasta.  Alle 200 oppilasta on kolmella opinto-ohjaajalle ja yli 250 neljällä opolla tänä vuonna. Virkojen oppilasmäärä vaihtelee oppilaiden aiheuttaman ohjauksen lisätarpeen mukaan 190 – 290 oppilaan välillä.

Koska koulukohtaisella harkinnalla ja päätöksenteolla ei ole saatu oppilaanohjauksen saatavuutta ratkaistua oppilaiden, ennaltaehkäisen ohjauksen ja opinto-ohjaajien työssäjaksamisen kannalta järkevällä tavalla ehdotan, että Turun kaupunki siirtyy Tampereen käytäntöön ja kohdentaa oppilaanohjauksen resurssin oppilasmäärän ja oppilasaineksen mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät rehtorit päättäisi vastaisuudessa koulujen oppilaanohjauksen resurssista vaan päätöksen tekisi Perusopetuksen tulosaluejohtaja.

Turun yläkoulujen päättöluokkalaisten sijoittuminen jatkokoulutukseen 2013

Hallitus on toteuttanut koulutustakuuta osana yhteiskuntatakuuta vuodesta 2013 alkaen. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatko-opintomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Turun ensisijassa yleisopetusta antavien peruskoulujen päättöluokkalaisille 96,2 prosentille osoitettiin koulutuspaikka joko ammatillisesta koulutuksesta tai lukiosta. Viidelle peruskoulun oppilaalle ei ollut osoitettu jatkokoulutuspaikkaa elokuun loppuun mennessä. Ks. lisää.

Ammatillisesta koulutuksesta osoitettiin koulutuspaikka 42,9 prosentille kaikista päättöluokkalaisista. Ensisijassa yleisopetusta antavista kouluista lukiosta jatkokoulutuspaikan saaminen vaihteli 32,7 % – 75,4 % välillä. Näistä päättöluokkalaisista sijoittui lukioon 54,8 %. Ammatillisesta koulutuksesta jatkopaikan saaminen vaihteli 21,2 % ja 63,6 % välillä.  Ammatilliseen koulutukseen osoitettiin jatkokoulutuspaikka 41,4 prosentille.

Keskitetyn palvelun kouluissa jatkokoulutuspaikan saaminen lukiosta vaihteli 0 % – 22,7 % välillä. Näistä päättöluokkalaisista sijoittui lukioon 9,5 %. Ammatillisesta koulutuksesta jatkopaikan saaminen vaihteli 18,8 % ja 100 % välillä. Keskitetyn palvelun koulujen oppilaista 53 % sijoittui ammatilliseen koulutukseen. Näistä päättöluokkalaisista sijoittui joko ammatilliseen koulutukseen tai lukioon 67,6 %.