Peruskoulun opinto-ohjaajan ammatinhallinnan ja työn tulosten arviointi. Perusteet henkilökohtaiselle lisälle

Yleistä

Opinto-ohjaajan työsuorituksen arvioinnissa voinee noudattaa pääpiirteittäin samoja
kriteerejä ja perusteita, kuin muiden opettajien kohdalla. Olennaisinta lienee se, että
perusteet ja kriteerit on tuotu julki ja työntekijää arvioidaan niiden mukaisesti.

Opinto-ohjaajan rooli poikkeaa kahdessa syystä muusta opettajakunnasta: Opinto-ohjaajalle annettiin koulun ohjauksen asiantuntijan rooli, kun peruskoulujärjestelmää rakennettiin 60–70 -lukujen taitteessa. Tässä roolissaan opinto-ohjaajan tulisi tuoda esille ne epäkohdat, jotka estävät opettajakuntaa saavuttamasta ohjaustyölle asetetut tavoitteet. Ratkaisua edeltää ongelman rajaaminen. Tässä tehtävässään opinto-ohjaaja voi joutua kyseenalaistamaan koulun käytäntöjä ja kritisoimaan kouluun toimintakulttuuria. Lähiesimiehen ja sivistystoimen johdon tulisi tukea ja kannustaa opinto-ohjaajaa tässä kehittämistyössä.

Opinto-ohjaajan työkenttä on yksittäistä koulua laajempi. Opinto-ohjaajan tehtävä on kytkeä oppilaan vahvuudet koulutusjärjestelmämme ja työelämän mahdollisuuksiin. Yksittäisen peruskoulun ohjaushaasteiden ratkomisen rinnalla opinto-ohjaajan tulisi olla mukana rakentamassa toimintaympäristöä, jossa oppilaan toimijuuden kehittäminen ja oppimisen esteiden ratkominen olisi mahdollista. Opinto-ohjaaja pyrkii tukemaan oppilaan elinikäistä oppimista ja työ kiinnittyy koulutusjärjestelmän ja työelämän mahdollisuuksiin.

Työsuorituksen arviointi

Arviointialueet on mainittu kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa.
Arviointialueet ovat:

  • tuloksellisuus
  • vastuuntunto
  • monitaitoisuus ja luovuus
  • erityistiedot ja -taidot
  • yhteistyökyky
  • oma-aloitteisuus ja kehityshakuisuus (KVTES 11 §).

Tuloksellisuus

Opinto-ohjaajat ovat vuosia seuranneet sitä, miten oppilaat ovat sijoittuneet jatkokoulutukseen. Toisaalta tätä yhteenvetoa ei ole tarkoitettu työn tuloksellisuuden arviointiin. Toisaalta taas ei-jatkokoulutukseen sijoittuminen on syrjäytymisriski ja syrjäytynyt nuori aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle. Selvityksien ja tutkimuksien mukaan, kun nuoren ensisijainen hakutoiveiden toteutuu, hän sitoutuu todennäköisemmin opintojen loppuun suorittamiseen. Opetussuunnitelman perusteissa on rajattu oppilaanohjauksen työtavat: oppitunnit, pienryhmäohjaus, henkilökohtainen ohjaus, työelämään tutustumisjaksot, yritysvierailut ja jatko-koulutukseen tutustuttaminen. Opinto-ohjaajaan työn tuloksellisuutta voisi arvioida esim. seuraavien kysymysten avulla:

  • Onko yläkoulun oppilaanohjauksesta tehty suunnitelma, jossa kuvataan
    sitä, miten oppilasta valmennetaan päätöksentekoon ja valintoihin?
  • Onko ohjaustyötä kuvattu oppilaanohjauksen vuosikellossa?
  • Toteutuuko lukuvuodelle määritelty ohjaussuunnitelma?
  • Käyttääkö opinto-ohjaaja työssään eri työtapoja?
  • Kuinka kustannustehokkaasti opinto-ohjaaja hyödyntää eri työtapoja?
  • Tukeeko opinto-ohjaajan ohjaustyö ja hänen luoma oppimisympäristö
    oppilaan toimijuuden kehittymistä ja itsearviointia?
  • Miten läpinäkyvää ja suunnitelmallista opinto-ohjaajan työskentely on?
  • Onko opinto-ohjaajan ohjaus oppilaslähtöistä ja kielitietoista?
  • Onko opinto-ohjaajalla kyky organisoida ja toimeenpanna ohjaus, kun
    kohdejoukkona on suuri määrä oppilaita?

Vastuuntunto

Opinto-ohjaajaan vastuuntuntoa voisi arvioida esim. seuraavien kysymysten avulla:

  • Miten tunnollisesti ja luotettavasti opinto-ohjaaja hoitaa tehtävänsä?
  • Kuinka aktiivisesti ja yhteisvastuullisesti opinto-ohjaaja toimii
    työyhteisössään ja työkentällään?

Monitaitoisuus ja luovuus

Opinto-ohjaajaan monitaitoisuutta ja luovuutta voisi arvioida esim. seuraavien
kysymysten avulla:

  • Soveltaako opinto-ohjaaja hankkimaansa osaamista ja kokemustaan
    työssään?
  • Keksiikö opinto-ohjaaja kustannustehokkaita ratkaisuja ohjauksen ja
    oppilaanohjauksen ongelmiin?
  • Millaiset taidot opinto-ohjaajalla on kohdata erilaisia oppilaita?
  • Millaiset valmiudet opinto-ohjaajalla on toimia monimediaisessa
    oppimisympäristössä?
  • Miten tehokkaasti opinto-ohjaaja käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa
    työssään?
  • Onko opinto-ohjaajalla taitoja koota ja analysoida arviointitietoa
    ohjauksen kehittämisen tueksi?

Erityistiedot ja -taidot

Opinto-ohjaaja voi toimia ja hoitaa tehtäväänsä koulun, kunnan ja maakunnan
laajuisesti sekä vaikuttaa kansallisesti ohjauksen kehittämiseen. Eri tasoilla
toimimiseen tarvitaan erilaisia taitoja ja työvälineitä. Opinto-ohjaajaan perustehtävää laajempia erityistietoja ja -taitoja voisi tarkastella esim. seuraavien kysymysten avulla:

  • Miten opinto-ohjaaja hyödyntää erityistietojaan ja -taitojaan työssään?
  • Toimiiko opinto-ohjaajaa koulua laajemmassa yhteistyöverkostossa
    kehittääkseen ohjauksen laatua?

Yhteistyökyky

Parantaakseen oppilaanohjauksen tuloksellisuutta opinto-ohjaaja tekee lukuisten
tahojen kanssa yhteistyötä: huoltajien sekä oppilashuollon, koulutusjärjestelmän
siirtymävaiheiden ja työelämän toimijoiden kanssa. Opinto-ohjaaja voi toimia koulun,
kunnan, maakunnan ja valtakunnan tasolla.

Opinto-ohjaajaan yhteistyökykyä voisi arvioida esim. seuraavien kysymysten avulla:

  • Pyrkiikö opinto-ohjaaja tekemään tuloksellista yhteistyötä
    kaikkien opettajien kanssa?
  • Pyrkiikö opinto-ohjaaja tekemään tuloksellista yhteistyötä kaikkien
    oppilashuollon toimijoiden kanssa?
  • Pyrkiikö opinto-ohjaaja tekemään tuloksellista yhteistyötä lähiesimiehen
    kanssa?
  • Pyrkiikö opinto-ohjaaja tekemään tuloksellista yhteistyötä sivistystoimen
    hallinnon ja johdon kanssa?
  • Pyrkiikö opinto-ohjaaja tekemään tuloksellista yhteistyötä
    koulutusjärjestelmän siirtymävaiheiden toimijoiden kanssa?
  • Tekeekö opinto-ohjaaja tekemään tuloksellista yhteistyötä työelämän
    toimijoiden kanssa?
  • Pyrkiikö opinto-ohjaaja ratkomaan tuloksellisen yhteistyön esteitä?
  • Tekeekö opinto-ohjaaja ohjaustyötään näkyväksi ja näin luo edellytyksiä
    yhteistyölle.
  • Pyrkiikö opinto-ohjaaja luomaan yhteistä ymmärrystä ohjauksen tavoitteista
    ja työmenetelmistä, jotta tavoitteet saavutetaan yhdessä.

Oma-aloitteisuus ja kehityshakuisuus

Asiantuntijaorganisaatiossa (=opettajakunta) johtaminen tulisi perustua samalle
arvoille kuin opetussuunnitelman arvoperusta. Aktiivinen toiminta, ongelmien
ratkaiseminen, kriittinen reflektointi, vuorovaikutus, suunnittelu, yhdessä tekeminen
ja arviointi ovat osia, josta muodostuu opetussuunnitelman perusteiden
oppimiskäsitys ja ohjauksen kehittäminen asiantuntijaorganisaatiossa. Jotta
työyhteisö saavuttaa yhdessä asetetut tavoitteet tai koulutuksen järjestäjän
asettamat strategiset tavoitteet jalkautuvat, koulussa tulee olla yhteistyötä ja
omatoimisuutta tukevia rakenteita ja tunnistettavia ohjausmekanismeja, joita
edelleen kehitettään niin, että toiminta edistää opettajakunnan hyvinvointia ja
voimaantumista. Johtaminen ja päätöksenteko tulisi olla läpinäkyvää ja
oikeudenmukaista. Jos näin on, opinto-ohjaajaan oma-aloitteisuutta ja
kehittämishakusuutta, voisi tarkastella esim. seuraavien kysymysten avulla:

  • Millainen kyky opinto-ohjaajalla on tehdä itsenäisiä ratkaisuja ja selviytyä
    ongelmallisista tilanteista?
  • Miten aloitteellinen opinto-ohjaaja on työn ja työtapojen kehittämisessä?
  • Miten työntekijä suhtautuu uudistuksiin? Onko hän aloitteellinen uudistusten
    suhteen ja tuoko hän esille uudistamistarpeita?
  • Esittääkö opinto-ohjaaja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja kehittämisideoita?
  • Haluaako opinto-ohjaaja oppia uusia
0saves
If you enjoyed this post, please consider leaving a comment or subscribing to the RSS feed to have future articles delivered to your feed reader.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *