Oppilaanohjaajan tehtävä on jaettavissa kahteen osaan: oppilaille näyttäytyvä oppilaanohjaus ja oppimisympäristöjen rakentaminen. Molempien näiden kokonaisuuksien tavoitteena on se, että oppilaan urasuunnittelutaito kehittyy ja hänellä on mahdollisuus tehdä perusopetuksen lopussa omatoimisesti tietoon perustuva koulutusvalinta. Tämän valmiuden kehittyminen on monien ohjaustekojen summa.

Uravalintavalmius on minän ja toimintaympäristön vuoropuhelun tulos. Urasuunnittelutaitoa kehittävä ohjaus parantaa oppilaan itsetuntemusta, valmiuksia tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen toimintaan, mahdollisuuksien tunnistamisen kykyä ja oppilaan vuorovaikutusvalmiuksia. Kaikkien opettajien ohjaustyön ja oppilaanohjaustyön (ks. kuvio 1) tulisi kehittää lapsen ja nuoren elinikäisen oppimisen valmiuksia (minä yksilönä) sekä kykyä tunnistaa mahdollisuuksia ja tehdä yhteistyötä (minä yhteisön jäsenenä ja yhteiskuntaa).

Kuvio 1. Urasuunnittelutaito. Minä yksilönä (Hyria 2024)

Urasuunnittelutaidot näyttäytyvät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa laaja-alaisena tavoitteena. Kaikkien opettajien ohjaustyön tavoitteena on se, että oppilas oppii arvostamaan omaa taustaansa ja tunnistamaan oppimistapansa. Lisäksi tavoitteena on se, että oppilaalle syntyy oppimishalu ja myönteisiä asenteita elämää sekä työelämää kohtaan. Oppilaan tulisi oppia tunnistamaan oma osaamisensa, opetella tiedon käyttöä, tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Eri oppiaineiden tunneilla tulisi opetella tekemään havaintoja lähialueista ja ympäristöstä sekä harjoitella vuorovaikutusta ja yhteistyön tekemistä. (Ks. kuvio 2).  Oppilaan tulisi oppia tunnistamaan erilaisia vaihtoehtoja ja kyettävä tunnistamaan nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä.

Oppilaanohjaajan työssä urasuunnittelutaidon kehittämisessä korostuvat seuraavat oppilaanohjauksen sisältöalueet:

• Valintoihin vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen T4
• Itsetuntemuksen kehittäminen S2
• Oman osaamisen arviointitaitojen kehittäminen T3
• Vahvuuksien, kykyjen ja oppimiskohteiden tunnistaminen T3
• Oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen T2
• Opiskelussa ja työelämässä tarvittavien taitojen tunnistaminen S3
• Vastuun ottamisen kehittäminen T1
• Suunnitelmallisuuden kehittäminen T5
• Muutoskyvyn kehittäminen T2
• Työelämään tutustuminen S4
• Jatko-opintoihin tutustuminen S5
• Jatko-opintoihin hakeutumisen opettelu S5
• Osaamisen merkityksen tunnistaminen T6
• Eri työtehtävissä tarvittavan osaamisen T7
• Vuorovaikutus- ja viestintätaitojen harjoittelu T7
• Tieto Suomen koulutusjärjestelmästä T8
• Tieto koulutus- ja uravaihtoehdoista T8
• Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen käyttämisen opettelu T9
• Tiedon luotettavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arviointi T9
• Opiskelu- ja työskentelymahdollisuuksien tunnistaminen T10

Kuvio 2. Urasuunnittelutaito. Minä yhteisön jäsenenä ja yhteiskuntaa (Hyria 2024)

Vaikka urasuunnittelussa tarvittavia taitoja tulisi harjoitella eri oppituntien aikana eri oppiaineissa, oppilaanohjaaja on se koulun toimija, joka lähestyy oppilasta elinikäisen ohjauksen näkökulmasta. Hän pyrkii saamaan ohjaustyönsä kautta aikaiseksi elinikäisen oppimisen intoa. Tämä työ pilkkoutuu monimuotoiseksi vuosityöajan rajaamaksi kokonaisuudeksi: oppitunneiksi, henkilökohtaiseksi ohjaukseksi, pienryhmäohjaukseksi, työelämään ja koulutukseen tutustumiseksi ja oman toiminnan reflektoinnin tukemiseksi.

Oppilaanohjaajan ensisijaisin tavoite on saada oppilas omatoimisesti valitsemaan hakutoiveita ja sitoutumaan hakutoiveisiinsa. Haasteena on se, että tämä edellyttää laaja-alaisten urasuunnittelutaitojen, valinnan- ja päätöksentekovalmiuksien kehittämistä sekä ura- ja koulutusvalinnassa tarvittavan tiedon omaksumista. Älykäs ura- ja koulutusvalinta vaatii laajan ja jäsentyneen tietopohjan.

Urasuunnittelutaitojen kehittäminen perusopetuksen aikana vaatii sitä, että joku koordinoi toimintaa, oppilaanohjaaja. Hänen tehtävänsä on osoittaa, millä kouluarjen pedagogisilla ja didaktisilla valinnoilla kehitetään oppilaan ura- ja koulutusvalinnassa tarvittavia valmiuksia. Perusopetuksen ja toisen asteen siirtymävaiheen käytännöt rakennetaan yhdessä. Tätä monialaisen yhteistyön synnyttämää oppimisympäristöä kuvataan ohjaussuunnitelmassa. Oppilaanohjaajan ohjaustyötä on tehdä mahdolliseksi se, että oppilas oppii tunnistamaan urasuunnittelussa hyödynnettävät vahvuutensa ja toimintaympäristön mahdollisuudet. Nämä kaksi ura- ja koulutusvalinnan osa-aluetta tulisi oppia yhdistämään toisiinsa.

Opettajan ohjaustyön fokus on omassa oppiaineessa ja arvioinnin tehtävä on arvioida sitä, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas saavuttaa opetussuunnitelmassa oppiaineille asetetut tavoitteet (ks. ePerusteet). Oppilaanohjaaja tarkastelee oppilaan kokonaistilannetta ja oppilaanohjaustyötä ohjaa elinikäisen ohjauksen tavoitteet (TEM ja KEHA 2024). Oppilaanohjaaja pyrkii toisaalta kiinnittämään oppilaan nykyiseen koulutyöhönsä ja toisaalta tuleviin ura- ja koulutusvalintoihinsa.

Oppilaanohjauksessa ei arvioida sitä, onko opiskelija ”suorittanut” tai ”läpäissyt” ohjauksen suunnitelman mukaiset sisällöt, vaan sitä, millaiseksi oppija kokee urasuunnittelutaitonsa perusopetuksen aikana kehittyneen. (Vrt. Vuorinen ym. 2023, 81.) Perusopetusikäisen ura- ja koulutusvalintataidon arvioinnin tavoitteena on selvittää sitä, millainen on oppijan valmius tehdä itsetuntemukseensa ja omiin vahvuuksiinsa perustuva jatkokoulutusvalinta.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan ”oppilaanohjauksessa arviointi on formatiivista arviointia, joka perustuu oppilaiden itsearviointiin”. Tämän lisäksi oppilaanohjaajan tulisi arvioida vuosiluokkien 7–9 aikana, ketkä oppilaat tarvitsevat tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta. Kun nämä oppilaanohjauksen arvioinnin osa-alueet yhdistetään, voidaan tunnistaa sekä tehostamisen tarve, että paikantaa, millä oppilaanohjauksen urasuunnittelutaidon osa-alueella oppilaalla on puutteita. Näin syntynyttä mittaria voidaan kutsua TEHO-mittariksi.

Kaikille kohdennetun oppilaanohjauksen lisäksi osa oppilaista tarvitsee muita enemmän tukea. Jos halutaan, että oppilaanohjaajalla on mahdollisuus toimeenpanna opetussuunnitelman perusteissa rajattu tehtävä, ohjattavien määrä vuotuista työaikaa kohden vaihtelee 150 ja 250 oppilaan välillä. Oppilaiden määrä opinto-ohjaajaa kohden tulisi vaihdella ennakoidun oppilaanohjauksen tehostamisen tarpeen mukaan.

Suunnitellun prosessin lisäksi oppilaalle tulee varata mahdollisuus saada tarpeen mukaista henkilökohtaista ohjausta ja tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta (ks. Perusopetuslaki 11 a §). Henkilökohtainen ohjaus muodostaa tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen ytimen. Kun oppilaanohjaaja on tunnistanut oppilaan tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen tarpeen, hänelle laaditaan jatko-opintosuunnitelma, jossa kuvataan mistä tehostamistoimista ohjaus rakentuu.

Oppilaanohjaajasta ei saisi tehdä tai opinto-ohjaaja ei saisi tehdä itse itsestään ohjauksen sekatyömiestä. Yli puolet oppilaaanohjaajan vuotuisesta työajasta on muuta kuin oppitunteihin sidottua työaikaa. Tämä työaika tulisi kohdentaa suunnitelmallisesti oppilaiden henkilökohtaiseen ohjaukseen, uravalintavalmiutta kehittävään pienryhmäohjaukseen, jatkokoulutus- ja työelämäkokemusten organisointiin ja monialaiseen kaikkien oppilaiden urasuunniteluvalmiutta kehittävää yhteistyöhön.