TET-jaksot ja sen kehittäminen kunnassa

Kuten Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisussa, aiemmissa aihetta käsittelevissä raporteista ja minun ohjausta ja oppilaiden urapohdintaa käsitelevässä väitöskirjassa todettiin, TET-jakso on osalle nuorille tarkoituksenmukainen ja osalle ”epämieluisa, haastava tai jopa mahdoton toteuttaa”. TET-jakso on tarkoituksenmukainen silloin, kun se toimii yhtenä perusteena nuoren ura- ja koulutusvalinnalle.

Väitöstutkimuksessani selvitettiin turkulaisten peruskoulun päättöluokkalaisten urapohdintaeroja ja sitä, miten oppilaiden arviot opettajien ja oppilaanohjaajien toteuttamasta ohjauksesta ovat yhteydessä heidän urapohdintaansa. Tutkimukseni mukaan oppilaiden työelämäkokemusten ja urapohdinnan välillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys. Oppilaista 76,2 % piti TET-jaksoja hyvinä tai kiitettävinä koulutus- ja uravalinnan näkökulmasta ja heidän mukaansa jaksot lisäsivät työelämätietoa ja työn arvostusta. Tutkimukseni mukaan taitavat urapohtijat olivat kokeneet olevansa mm. itseohjautuvimpia ja suunnitelmallisempia kuin heikot urapohtijat. Mutta hekin tarvitsevat toimijuutta kehittävät TET-työvälineet ja tavoitteiden saavuttamista tukevat ohjauskäytännöt ympärilleen.  

Koulussa kiire ja pakkotahtisuus kannustaa turvautumaan vanhoihin toimintamalleihin. Tulisiko kussakin kunnassa olla toimija, jonka ensisijainen tehtävä olisi ohjauksen kehittäminen niin, että tavoitteet muuttuvat toiminnaksi. Paperilta tällainen toimija voi kunnasta löytyäkin. Miksei sitten yksinkertaiset ohjauksen ongelmat tule ratkaistua? 

TET-prosessi on jaettavissa kolmeen vaiheeseen ja niihin liittyvät kehittämishaasteet ovat seuraavat:

  1. Haku-vaihe. Opetustoimen tulisi ylläpitää TET-paikkaverkostoa ja huolehtia siitä, että tarjonta palvelee  työvoiman kysyntää ja kaikkien oppilaan urapohdintaa.
  2. Kokemus-vaihe. Opetustoimen tulisi kehittää TET-jaksoihin liittyvää ohjausta yritysten kanssa yhteistyössä niin, että nuorella on mahdollisuus saada monipuolinen kuva toimipaikan eri tehtävistä ja toimialasta. 
  3. Reflektointi-vaihe. Opetustoimen tulisi varmistaa se, että ohjaajilla on aikaa ja työvälineitä osallistua nuoren merkityksenantoprosessiin. 

Kullakin työssäkäyntialueella tulisi olla TET-verkosto, johon kuuluvat koulut tekevät työelämään tutustumiseen liittyvää yhteistyötä yritysten kanssa. Kunnassa pitäisi kohdentaa resurssia siihen, että opetustoimella olisi mahdollisuus jalkautua yrityksiin ja osallistua TET-jakson kehittämiseen yrityskohtaisesti. Joka vuosi kouluissa on muutamia oppilaita, jotka eivät saa hankittua itselleen TET- paikkaa koulun ulkopuolelta edes tehostetun oppilaanohjauksen avulla. Moniammatillisen ohjauksen tulisi voimaannuttaa jokainen oppilas hakeutumaan työelämään.

Jo perusopetuksen alkuvaiheessa opinto-ohjaajalle rajattiin koulun ohjauksen kehittämistehtävä. Suurimmaksi pulmaksi jo silloin todettiin se, että opinto-ohjaaja jätetään tai jää yksin kehittämishaasteiden keskelle.  Näin on käynyt ja siksi tulisi tarjota konkreettista tukea  kunnalliselle ja koulukohtaiselle kehittämistyölle sekä huolehtia siitä, että alueellinen TET-yhteistyö toteutuu.

Opinto-ohjaajan työn vaativuuden arviointi

Opinto-ohjaajan työn vaativuuden arviointi

Lähde: OVTES 2018–2019 6 §

Tässä esittämäni huomioiden tarkoitus on pohtia päätoimisten opinto-ohjaajien tehtäväkohtaisen palkan määräytymisen perusteita.

Vaativuustekijät

1. Työn edellyttämä osaaminen ja koulutus

”Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta”, joka kytkeytyy opinto-ohjaajan tehtävän hoitamiseen. Jo peruskoulun alkuajoista peruskoulun opinto-ohjaajan perustehtävä on jakautunut kahteen osaan: oppilaan ohjaaminen ja sen organisointiin liittyvä työ sekä koko koulun ohjauksen kehittämistyö. Lisäkoulutuksesta tulisi maksaa siis näillä perusteilla.

Jos opinto-ohjaajan työnkuva sisältää ” tavanomaista vaativuustasoa vaativampia tehtäviä” ja hänellä on tehtävän hoitamiseen hankittua ”lisäpätevyys tai kokemuksen kautta hankitut taidot” tai ”tavanomaista laaja-alaisempi koulutus”, on tämä ”otettava huomioon tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä”.

Kun määritellään tehtäväkohtaista palkkaa päätoimiselle opinto-ohjaajakoulutuksen saaneelle, ei vaativuustekijänä tulisi huomioida koulutusta, jota edellytetään virkatehtävään valintaan. Vaativuustekijän tulisi huomioida lisäkoulutus joka on hankittu, jotta opinto-ohjaajan tehtävää voisi hoitaa laadukkaammin tai koulutuksen kautta voisi vastata opinto-ohjauksen kehittämisen haasteisiin.

Perustehtävään kytkeytyviä tutkintoon johtavia lisäkoulutuksia voi olla mm. tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät koulutukset, ohjauksen menetelmäkoulutukset ja opetushallinnon opinnot.  Kunkin opinto-ohjaajan tulisi nimetä lisäkoulutus, jonka huomioimista hän ehdottaa, kun hänen tehtäväkohtaista palkkaa määritellään ja pystyttävä perustelemaan, miten koulutus liittyy hänen tehtäväänsä opinto-ohjaajana. Pyydettäessä hänen tulisi pysyä esittämään tutkintotodistus.

Laskennallinen peruste voisi olla esim. seuraavan kaltainen:

aineopinnot 35 op tai vastaavat = 0,2
kandidaatin tutkinto 180 op 0,9
maisterin tutkinto 120 op = 0,6
lisensiaatintutkinto 120 op = 0,6
tohtorin tutkinto 240 op = 1,2

2. Yhteistyötaidot

Kun arvioidaan työnkuvien edellyttämiä vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhdevaatimuksia, tulisi virkaehtosopimuksen mukaan arvioida ”työn edellyttämää viestinnän ja kommunikoinnin oma-aloitteisuutta ja tavoitteellisuutta” ja ”työn edellyttämää vaatimusta asettua toisen ihmisen tilanteeseen”.  Mielestäni tätä vaatimustekijää tulisi käyttää, kun tehtävien hoito edellyttää toimimista tavallista suuremmassa vuorovaikutusverkostossa tai opinto-ohjaajan oppilasaines edellyttää taitoja, joita ei edellytetä kaikilta opinto-ohjaajilta.

Tehtävän hoidon edellyttämät yhteistyötaidot
0,2 kutakin yhteistyötaitoa kohden

3. Työolosuhteet

Koska ”tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee perustua tehtäväkuvaukseen”, voisi toivoa, että Turun peruskoulujen opinto-ohjaajien tehtäväkuvauksessa otettaisiin kantaa oppilaanohjauksen saatavuuteen ja oppilasaineksen vaikutukseen työn vaativuuteen. Valtaosan Turun peruskoulujen opinto-ohjaajien toimintaympäristö poikkeaa muiden suomalaisten peruskoulujen opinto-ohjaajien toimenkuvista, koska Turussa on poikkeuksellisen suuri määrä oppilaita kutakin vuosityöaikaa kohden. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitetasoksi 250 oppilasta kutakin vuosityöaikaa kohden. Turun opinto-ohjaajien erityisasema on todettu kansallisessa arviointiraportissa ja lukuisissa Turussa toteutetuissa arviointiraporteissa vuosina 2009–2016.

Laskennallinen peruste voisi olla esim. seuraavan kaltainen:
250 /1245 = 0,20
500/1245 = 0,40

Kun opinto-ohjaajalla on ”tavanomaisesta poikkeavia henkisiä ja fyysisiä työolosuhdetekijöitä”, sen tulisi vaikuttaa hänen tehtäväkohtaiseen palkkaan. Jos opinto-ohjaajalla on poikkeuksellisen suuri määrä tehostetun ja erityisen oppilaita, joiden ohjauksesta opinto-ohjaaja vastaa, tulisi tämä vaikuttaa tehtäväkohtaiseen palkkaan. Kun lasketaan näiden oppilaiden määrän vaikutusta tehtäväkohtaiseen palkkaan, tulisi käyttää samaa laskentakaavaa kuin työajan kohdentamisessa (ks. vuosityöaikalaskuri).

tehostetun tuen oppilaat * 2 /1245
erityisen tuen oppilaat * 3 /1245

Kahden koulun opinto-ohjaajana toimiminen on ainoa tekijä, joka erityisesti mainitaan tehtäväkuvauksessa. Tämän tulisi vaikuttaa opinto-ohjaajan tehtäväkohtaiseen palkkaan.

Toimipaikkojen määrä
0,2 kutakin toimipaikkaa kohden

4. Lisätehtävä

Opinto-ohjaajan peruspalkka on sidottu vuotuiseen työaikaan. Jos opinto-ohjaajalla on yli 250 oppilasta, tulisi kaikki työaika kohdentaa perustehtävään.  Jos kuitenkin opinto-ohjaajalle määrätään ”hänen tavanomaisten tehtäviensä lisäksi lisätehtäviä ja – vastuita” tulee hänelle maksaa lisäkorvaus työstä, jota ei voida katsoa sisältyvän vuotuisen työaikaan ja kuuluvan perustehtävään.

0,2 kutakin lisätehtävää kohden

5. Työn vaikutukset

Jos opinto-ohjaaja toimii esim. apulaisrehtorina tai koordinoi opinto-ohjaajien yhteistyötä sekä tekee työelämä- ja jatkokoulutusyhteistyötä kaikkien peruskoulujen toimintaedellytysten parantamiseksi, tulisi nämä perustehtävistä poikkeavat toimenkuvat huomioida opinto-ohjaajan tehtäväkohtaista palkkaa määriteltäessä.

Koska edellä mainitut tehtävät eivät kuulu kaikkien opinto-ohjaajien toimenkuviin, tälle tekijälle on hankala luoda laskennallista perustetta.  Myös opinto-ohjaajalla tulisi olla mahdollisuus toimia esim. apulaisrehtorin tehtävissä ja saada siitä sama korvaus, mitä muut opettajat saavat. Koska näistä tehtävistä maksetaan palkkaa opinto-ohjaajalle työn vaativuuden perusteella, voisi olla selkeintä sitoa lisäkorvaus siihen varattuun aikaan ja erottaa se edellä mainitusta työn vaativuuden arviointilogiikasta.

Yhteenveto

Peruskoulun opinto-ohjaajan työn vaativuutta arvioitaessa tulisi nimetä ”objektiivisia vaativuustekijöitä”, joihin kunkin opinto-ohjaajan palkka perustuu. Turussa tehty (5.3.2018) opinto-ohjaajan tehtäväkuvaus on kaikille opinto-ohjaajille yhteinen ja lähinnä yhteenveto virkaehtosopimuksen keskeisistä sisällöistä.

Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisen perusteet tulee johtaa sekä sivistystoimen tilastoista että opinto-ohjaajan esittämistä perusteluista ja dokumenteista. Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisestä ja työn vaativuuden arvioinnista tulisi keskustella yhdessä opinto-ohjaajien kanssa. Työnantajan taas tulisi arvioida, mikä painoarvo vaativuustekijällä on.

Peruskoulun opinto-ohjaajan ammatinhallinnan ja työn tulosten arviointi. Perusteet henkilökohtaiselle lisälle

Yleistä

Opinto-ohjaajan työsuorituksen arvioinnissa voinee noudattaa pääpiirteittäin samoja
kriteerejä ja perusteita, kuin muiden opettajien kohdalla. Olennaisinta lienee se, että
perusteet ja kriteerit on tuotu julki ja työntekijää arvioidaan niiden mukaisesti.

Opinto-ohjaajan rooli poikkeaa kahdessa syystä muusta opettajakunnasta: Opinto-ohjaajalle annettiin koulun ohjauksen asiantuntijan rooli, kun peruskoulujärjestelmää rakennettiin 60–70 -lukujen taitteessa. Tässä roolissaan opinto-ohjaajan tulisi tuoda esille ne epäkohdat, jotka estävät opettajakuntaa saavuttamasta ohjaustyölle asetetut tavoitteet. Ratkaisua edeltää ongelman rajaaminen. Tässä tehtävässään opinto-ohjaaja voi joutua
kyseenalaistamaan koulun käytäntöjä ja kritisoimaan kouluun toimintakulttuuria. Lähiesimiehen ja sivistystoimen johdon tulisi tukea ja kannustaa opinto-ohjaajaa tässä kehittämistyössä.

Opinto-ohjaajan työkenttä on yksittäistä koulua laajempi. Opinto-ohjaajan tehtävä on kytkeä oppilaan vahvuudet koulutusjärjestelmämme ja työelämän mahdollisuuksiin. Yksittäisen peruskoulun ohjaushaasteiden ratkomisen rinnalla opinto-ohjaajan tulisi olla mukana rakentamassa toimintaympäristöä, jossa oppilaan toimijuuden kehittäminen ja oppimisen esteiden ratkominen olisi mahdollista. Opinto-ohjaaja pyrkii tukemaan oppilaan elinikäistä
oppimista ja työ kiinnittyy koulutusjärjestelmän ja työelämän mahdollisuuksiin.

Työsuorituksen arviointi

Arviointialueet on mainittu kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa.
Arviointialueet ovat:

  • tuloksellisuus
  • vastuuntunto
  • monitaitoisuus ja luovuus
  • erityistiedot ja -taidot
  • yhteistyökyky
  • oma-aloitteisuus ja kehityshakuisuus (KVTES 11 §).

Tuloksellisuus

Opinto-ohjaajat ovat vuosia seuranneet sitä, miten oppilaat ovat sijoittuneet jatkokoulutukseen. Toisaalta tätä yhteenvetoa ei ole tarkoitettu työn tuloksellisuuden arviointiin. Toisaalta taas ei-jatkokoulutukseen sijoittuminen on syrjäytymisriski ja syrjäytynyt nuori aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle. Selvityksien ja tutkimuksien mukaan, kun nuoren ensisijainen hakutoiveiden toteutuu, hän sitoutuu todennäköisemmin opintojen loppuun suorittamiseen. Opetussuunnitelman perusteissa on rajattu oppilaanohjauksen työtavat: oppitunnit, pienryhmäohjaus, henkilökohtainen ohjaus, työelämään tutustumisjaksot, yritysvierailut ja jatko-koulutukseen tutustuttaminen. Opinto-ohjaajaan työn tuloksellisuutta voisi arvioida esim. seuraavien kysymysten
avulla:

  • Onko yläkoulun oppilaanohjauksesta tehty suunnitelma, jossa kuvataan
    sitä, miten oppilasta valmennetaan päätöksentekoon ja valintoihin?
  • Onko ohjaustyötä kuvattu oppilaanohjauksen vuosikellossa?
  • Toteutuuko lukuvuodelle määritelty ohjaussuunnitelma?
  • Käyttääkö opinto-ohjaaja työssään eri työtapoja?
  • Kuinka kustannustehokkaasti opinto-ohjaaja hyödyntää eri työtapoja?
  • Tukeeko opinto-ohjaajan ohjaustyö ja hänen luoma oppimisympäristö
    oppilaan toimijuuden kehittymistä ja itsearviointia?
  • Miten läpinäkyvää ja suunnitelmallista opinto-ohjaajan työskentely on?
  • Onko opinto-ohjaajan ohjaus oppilaslähtöistä ja kielitietoista?
  • Onko opinto-ohjaajalla kyky organisoida ja toimeenpanna ohjaus, kun
    kohdejoukkona on suuri määrä oppilaita?

Vastuuntunto

Opinto-ohjaajaan vastuuntuntoa voisi arvioida esim. seuraavien kysymysten avulla:

  •  Miten tunnollisesti ja luotettavasti opinto-ohjaaja hoitaa tehtävänsä?
  • Kuinka aktiivisesti ja yhteisvastuullisesti opinto-ohjaaja toimii
    työyhteisössään ja työkentällään?

Monitaitoisuus ja luovuus

Opinto-ohjaajaan monitaitoisuutta ja luovuutta voisi arvioida esim. seuraavien
kysymysten avulla:

  • Soveltaako opinto-ohjaaja hankkimaansa osaamista ja kokemustaan
    työssään?
  • Keksiikö opinto-ohjaaja kustannustehokkaita ratkaisuja ohjauksen ja
    oppilaanohjauksen ongelmiin?
  • Millaiset taidot opinto-ohjaajalla on kohdata erilaisia oppilaita?
  • Millaiset valmiudet opinto-ohjaajalla on toimia monimediaisessa
    oppimisympäristössä?
  • Miten tehokkaasti opinto-ohjaaja käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa
    työssään?
  • Onko opinto-ohjaajalla taitoja koota ja analysoida arviointitietoa
    ohjauksen kehittämisen tueksi?

Erityistiedot ja -taidot

Opinto-ohjaaja voi toimia ja hoitaa tehtäväänsä koulun, kunnan ja maakunnan
laajuisesti sekä vaikuttaa kansallisesti ohjauksen kehittämiseen. Eri tasoilla
toimimiseen tarvitaan erilaisia taitoja ja työvälineitä. Opinto-ohjaajaan perustehtävää laajempia erityistietoja ja -taitoja voisi tarkastella esim. seuraavien kysymysten avulla:

  • Miten opinto-ohjaaja hyödyntää erityistietojaan ja -taitojaan työssään?
  • Toimiiko opinto-ohjaajaa koulua laajemmassa yhteistyöverkostossa
    kehittääkseen ohjauksen laatua?

Yhteistyökyky

Parantaakseen oppilaanohjauksen tuloksellisuutta opinto-ohjaaja tekee lukuisten
tahojen kanssa yhteistyötä: huoltajien sekä oppilashuollon, koulutusjärjestelmän
siirtymävaiheiden ja työelämän toimijoiden kanssa. Opinto-ohjaaja voi toimia koulun,
kunnan, maakunnan ja valtakunnan tasolla.

Opinto-ohjaajaan yhteistyökykyä voisi arvioida esim. seuraavien kysymysten avulla:

  • Pyrkiikö opinto-ohjaaja tekemään tuloksellista yhteistyötä
    kaikkien opettajien kanssa?
  • Pyrkiikö opinto-ohjaaja tekemään tuloksellista yhteistyötä kaikkien
    oppilashuollon toimijoiden kanssa?
  • Pyrkiikö opinto-ohjaaja tekemään tuloksellista yhteistyötä lähiesimiehen
    kanssa?
  • Pyrkiikö opinto-ohjaaja tekemään tuloksellista yhteistyötä sivistystoimen
    hallinnon ja johdon kanssa?
  • Pyrkiikö opinto-ohjaaja tekemään tuloksellista yhteistyötä
    koulutusjärjestelmän siirtymävaiheiden toimijoiden kanssa?
  • Tekeekö opinto-ohjaaja tekemään tuloksellista yhteistyötä työelämän
    toimijoiden kanssa?
  • Pyrkiikö opinto-ohjaaja ratkomaan tuloksellisen yhteistyön esteitä?
  • Tekeekö opinto-ohjaaja ohjaustyötään näkyväksi ja näin luo edellytyksiä
    yhteistyölle.
  • Pyrkiikö opinto-ohjaaja luomaan yhteistä ymmärrystä ohjauksen tavoitteista
    ja työmenetelmistä, jotta tavoitteet saavutetaan yhdessä.

Oma-aloitteisuus ja kehityshakuisuus

Asiantuntijaorganisaatiossa (=opettajakunta) johtaminen tulisi perustua samalle
arvoille kuin opetussuunnitelman arvoperusta. Aktiivinen toiminta, ongelmien
ratkaiseminen, kriittinen reflektointi, vuorovaikutus, suunnittelu, yhdessä tekeminen
ja arviointi ovat osia, josta muodostuu opetussuunnitelman perusteiden
oppimiskäsitys ja ohjauksen kehittäminen asiantuntijaorganisaatiossa. Jotta
työyhteisö saavuttaa yhdessä asetetut tavoitteet tai koulutuksen järjestäjän
asettamat strategiset tavoitteet jalkautuvat, koulussa tulee olla yhteistyötä ja
omatoimisuutta tukevia rakenteita ja tunnistettavia ohjausmekanismeja, joita
edelleen kehitettään niin, että toiminta edistää opettajakunnan hyvinvointia ja
voimaantumista. Johtaminen ja päätöksenteko tulisi olla läpinäkyvää ja
oikeudenmukaista. Jos näin on, opinto-ohjaajaan oma-aloitteisuutta ja
kehittämishakusuutta, voisi tarkastella esim. seuraavien kysymysten avulla:

  • Millainen kyky opinto-ohjaajalla on tehdä itsenäisiä ratkaisuja ja selviytyä
    ongelmallisista tilanteista?
  • Miten aloitteellinen opinto-ohjaaja on työn ja työtapojen kehittämisessä?
  • Miten työntekijä suhtautuu uudistuksiin? Onko hän aloitteellinen uudistusten
    suhteen ja tuoko hän esille uudistamistarpeita?
  • Esittääkö opinto-ohjaaja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja kehittämisideoita?
  • Haluaako opinto-ohjaaja oppia uusia

Oppilaanohjauksen oppikirjojen arviointi

Kirjoittanut Petri Niemi

Olen tutustunut Futurixiin,  Valmentajaan ja Suuntaan. Kaikkia kirjoissa on sama ongelma: tekstiä on runsaasti ja isot kokonaisuuden osat vievät tilaa olennaisimmalta. Tällöin oppilaanohjauksesta tulee helposti reaktiivista tekemistä sen sijaan, että se olisi proaktiivista toimintaa eli oppilaan oman urapohdintataidon kehittämistä ja pohdinnan tallentamista.

Kaikissa kirjoissa näkyy läpi opetussuunnitelma mutta ei ensisijassa peruskoulun oppilas, hänen kokemusmaailma ja kehitysikä.  Mielestäni koulutyössä vastaan tulevat haasteet, esim. toisen asteen koulutusvalinta, tulisi kytkeä oppilaan urapohdintaan ja näin tehdä tilaa ajattelutaitojen kehittämiselle.

Lue loppuun

Tieto- ja viestintätekniikka, oppikirja ja oppilaanohjaus

Kirjoittanut Petri Niemi

Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävä oppilaanohjaus ei poikkea kovinkaan paljon oppikirjavetoisestatyöskentelystä: oppilaiden tavoitteellinen työskentely edellyttää tehtävärajausta (työkirja), lähdeaineiston rajausta (oppikirja) ja tehtävän suorittamisen arviointia. Olennaisin ero lienee se, että oppikirjan sijasta käytetään Internet-lähteitä ja oppilas tutustuu yläkoulun aikana sivustoihin, joihin hän tukeutuu myöhemminkin urapolkunsa aikana. Hyvä oppituntikin rakentuu perinteisesti: oppilaanohjaajan orientoiva puhe, oppilaiden työskentely ja tehtävän purku. Molempien työmuotojen tavoite on rajattu opetussuunnitelmassa: oppilaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja voimaannuttaminen oman uran ohjaamiseen.

Lue loppuun

Peruskoulun opon perustehtävä

Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaan oppilaanohjaajaan työtehtävän hoitoon on varattu n. 1221 vuosityötuntia. Työtunnit jakaantuvat lukuvuodelle oppilaiden ohjaustarpeen mukaan siten, kun rehtorin kanssa on erikseen sovittu. Osa työnantajan määrättävissä olevasta työajasta on varattu kesäkeskeytysaikana tehtäviin yhteishakuun liittyviin työtehtäviin. Oppilaanohjaajan laskennallinen vuosiloma alkaa 16.6. ja jatkuu vuosilomapäivien lukumäärän mukaan (OVTES A, 33 §). Oppilaanohjaajalta ei siis voida odottaa oppilaanohjaustehtävien hoitoa 16.6. alkaen. Lue loppuun

Oppilaanohjauksen saatavuus Turussa 2012-2013

Kirjoittanut Petri Niemi

Oppilaanohjuksen saatavuudella tarkoitetaan sitä oppilaskohtaista työaikaa, johon perustuu opetussuunnitelman ja OVTES:n toimeenpano. Turun yläkouluissa pitäisi olla keskimäärin 4,9 tuntia oppilasta kohden ja 250 oppilasta opinto-ohjaajaa kohden. Tavoite on määritelty perusopetuksen laatukriteereissä.

Turkuun tarvitaan vähintään kolme pätevää ja päätoimista opinto-ohjaajaa lisää välittömästi. Tarve on ilmastu ensimmäisen kerran 2011. Ehdotus on luettavissa osoitteesta http://www.turku.fi/kehittamistoiminta (oikea palsta). Tilanteen korjaaminen edellyttää jo olemassa olevien voimavarojen kohdentamista päteville ja päätoimisille oppilaanohjaajille ja lisäresurssia. Ensisijassa yleisopetusta antavissa kouluissa toimii 11 vuotuisessa työajassa olevaa pätevää opinto-ohjaajaa ja kahdessa keskitetyn palvelun koulussa on kaksi päätoimista opettajaa. Kaikkien keskitetyn palvelun koulujen opettajat ovat vailla oppilaanohjaajan pätevyyttä.

Lue loppuun

Turun yläkoulujen päättöluokkalaisten sijoittuminen jatkokoulutukseen 2013

Kirjoittanut Petri Niemi

Hallitus on toteuttanut koulutustakuuta osana yhteiskuntatakuuta vuodesta 2013 alkaen. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatko-opintomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Turun ensisijassa yleisopetusta antavien peruskoulujen päättöluokkalaisille 96,2 prosentille osoitettiin koulutuspaikka joko ammatillisesta koulutuksesta tai lukiosta. Viidelle peruskoulun oppilaalle ei ollut osoitettu jatkokoulutuspaikkaa elokuun loppuun mennessä. Ks. lisää.

Lue loppuun