Oppilaanohjauksen oppikirjojen arviointi

Kirjoittanut Petri Niemi

Olen tutustunut Futurixiin,  Valmentajaan ja Suuntaan. Kaikkia kirjoissa on sama ongelma: tekstiä on runsaasti ja isot kokonaisuuden osat vievät tilaa olennaisimmalta. Tällöin oppilaanohjauksesta tulee helposti reaktiivista tekemistä sen sijaan, että se olisi proaktiivista toimintaa eli oppilaan oman urapohdintataidon kehittämistä ja pohdinnan tallentamista.

Kaikissa kirjoissa näkyy läpi opetussuunnitelma mutta ei ensisijassa peruskoulun oppilas, hänen kokemusmaailma ja kehitysikä.  Mielestäni koulutyössä vastaan tulevat haasteet, esim. toisen asteen koulutusvalinta, tulisi kytkeä oppilaan urapohdintaan ja näin tehdä tilaa ajattelutaitojen kehittämiselle.

Työkirja tulisi tehdä oppilaan urapohdintaa varten.  Kirjoissa oli elementtejä, jotka tekevät oppilasta kohteen eikä subjektin. Oppilaanohjauksen oppimateriaali tulisi

  1. kehittää oppilaan urapohdintataitoa,
  2. kehittää oppilaan itsearviointitaitoa ja
  3. sosiaalistaa oppilas.

 Teoriatausta

Vanhan Frank Parsonin (1909) teorian mukaan ammatinvalintaa tekevän on a) tunnettava itsensä b) tiedettävä ammateista ja c) osattava yhdistää itseään ja ammatteja koskeva tieto (Peterson ym. 1991,4). CIP-teoria perustuu Parsonin ajatuksiin ammatinvalinnasta. Vuorinen (2006, 26–37) esittelee väitöskirjassaan kognitiivisen informaation prosessointiteorian (CIP-teoria). Teorian (Cognitive Information Processing) mukaan urasuunnitteluun liittyy 1. valmiudet tunnistaa itseään, arvojaan, tietojaan sekä päätöksenteko-valmiuttaan, 2. tieto toimintaympäristön mahdollisuuksista ja 3. päätöksentekotaidot. Ohjaustyöllä tuetaan opiskelijan itsetuntemusta sekä arvojen, tietojen ja päätöksentekovalmiuksien kehittymistä. Tieto toimintaympäristön mahdollisuuksista sisältää informaatiota eri ammattialoista, työmarkkinoista sekä eri opiskeluvaihtoehdoista

Oppiminen ja oppilaanohjaus

Proaktiivinen oppilaanohjaus on toimintaa, jonka tavoitteena on oppilaan uravalintataidon kehittäminen. Tällä taidolla tarkoitan oppilaan kykyä tehdä valintoja, kykyä tunnistaa lähtötilanne ja liittää se tavoitteeseen, suunnitella omaa toimintaansa ja tunnistaa omia arvojaan.  Proaktiivinen oppilaanohjaus on voimaannuttavaa. Tätä taitoa tulee kehittää koko yläkoulun ajan. Näin tehdessämme oletan, että saavutamme tilan, jossa oppilaan jatkokoulutusvalinta ovat hänen omien arvojen ja yläkouluaikaisten päätösten mukaisia, eivät muiden mielipiteiden sanelemia tai pakkovalintoja.

Tehtävien avulla tulisi pyrkiä kytkemään uratieto omaan urapohdintaan (taito). Keskeiset kynnyskäsitteet tulee opettaa oppilaille tämän ajattelun tueksi (ks. Meyer & Land, 2003). Kynnyskäsite muodostaa pohjan, jonka päälle muiden käsitteiden ymmärtäminen rakentuu. Kynnyskäsite on laaja käsite, jonka sisällön ymmärtäminen avaa kokonaan uudenlaisen ajattelumaailman. Mielestäni oppilaanohjauksen kynnyskäsitteitä ovat esim. koulutusala, koulutusjärjestelmä ja yhteishaku. Oppilaan sosiaalistamisella tarkoitan työn, yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintamekanismien käsittelyä koulutus- ja työelämän näkökulmasta. Kynnyskäsitteitä tällä osa-alueella ovat mielestäni työ, työllistyminen, työttömyys, yritystoiminta, Suomen kansantalous jne.

Työkirjan tulisi olla oppilaan itsearviointitaidon ja -ohjautuvuuden kehittämistä. Tehtävät tulisi nousta oppilaan toimintaympäristöstä. Taidon kehittäminen rakentuu oppilaan havaintojen ja kokemusten reflektoinnin ympärille.  Itseohjautuvuuden kehittäminen on tavoitteellisen toiminnan kehittämistä eli oppilaan kykyä liittää oma lähtötilanne tavoitteisiin.

Oppilaanohjausprosessi

Koska peruskouluikäinen ei tiedä koulutus- ja työelämästä, hänen kokemusmaailmansa on pieni ja tieto työelämän mekanismeista niukka, tarvitaan aikaa omalle ääneen ajattelulle. Oppituntityöskentelyllä tulisi pyrkiä henkilökohtaisen urapohdintatiedon ja -taidon kehittämiseen. Oppilaan aloitteellisen toiminnan ja aktiivisuuden sekä vastuunoton kehittämiseen tarvitaan tilaa. Tämän takia pienryhmäohjaus ja henkilökohtainen ohjaus tulisi kytkeä oppituntityöskentelyyn ja jo alulle pantuun toimintaan. Yläkoulun aikana pitäisi pyrkiä näkemään yli toisen asteen.

Oppituntityöskentely, pienryhmä ja henkilökohtainen ohjaus tulisi muodostaa mekanismin, jonka tuloksena tulisi syntyä onnistunut toisen asteen koulutusvalinta, johon oppilas sitoutuu. Tässä ohjauskokonaisuus tulisi muodostua seuraavista teemoista:

  • Oppiminen
  • Kasvu ja kehitys
  • Elämänsuunnittelun- ja uranvalinnan ohjaus

Oppilaan tulisi pystyä kokemaan saamansa opiskelupaikkansa myönteisenä mahdollisuutena. Kun saavutetaan tämä tila, oppilas sitoutuu jatkokoulutukseensa. Olemme luoneet syrjäytymistä ennaltaehkäisevän oppilaanohjausprosessin. Oppilaanohjausprosessin aikana tulisi pyrkiä edistämään oppilaan kykyä ottaa vastuuta omista tekemisistään, tunnetiloistaan ja toiminnan seurauksista. Silloin, kun tunteitamme ja toimintaamme ohjaavat ulkoiset seikat, puhutaan reaktiivisuudesta (vrt. Katajainen ym. 2006). Mielestäni nykyiset oppikirjat ja henkilökohtaisen ohjaukseen ympärille rakentuva uraohjaus tukevat reaktiivista tekemistä.

Lähteet

Katajainen, A. Lipponen, K. & Litovaara, A. 2006. Voimavarat käyttöön. Kustannus oy Duodecim.

Meyer, J. & Land, R. 2003. Threshold concepts and trouble some knowledge: Linkages to way of thinking and practising within the disciplines. Enhancing teaching-learning environments in undergraduate courses project occasional paper 4, Edinburgh, University of Edinburgh. www.tla.ed.ac.uk/etl/docs/ETLreprt4.pdf (luettu 31.5.2011).

Peterson , G. W.,  Sampson, J.P.Jr.& Readon, R. C.1991. Careeer development and services: A cognitive  approach. Pacific Grove (CA) Brooks/Cole.

Readon, R.C., Lentz, J.G., Sampson J. P. & Peterson G.W. 2008. Career Development and Planning. A Comprehensive Approach. Third edition.

Vuorinen, R. 2006. Internet ohjauksessa vai ohjaus internetissä. Ohjaajien käsityksiä internetin merkityksestä työvälineenä. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimuksia 19. Väitöskirja.

 

0saves
If you enjoyed this post, please consider leaving a comment or subscribing to the RSS feed to have future articles delivered to your feed reader.