Oppilaan kokoinen tila koulutuksen ja työelämän siirtymävaiheissa

Julkaistu Opinto-ohjaaja -lehdessä 1/2025

Perusopetuksen oppilas tarvitsee osaavan valmentajan koulutuspolullaan ja siirtymävaiheessa työelämään. Viime vuosikymmenen aikana oppilaanohjauksen ympärillä käytävä keskustelu on ollut ajoittain kakofonista ja meidän työkentällämme on ollut tilaa monenlaiselle päälliköinnille, ei mihinkään perustuvalle pulinalle ja markkinapuheelle.

Onneksi ihan viime vuosina on tehty merkittävää kansallista kehittämistä ja arviointia opinto-ohjauksen laajalla kentällä. On tutkittu työelämän tutustumisjaksojen toteutusta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja saavutettavuutta perusopetuksen aikana (Valtioneuvosto 2022). Jyväskylän yliopisto on julkaissut ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvaukset (2023) ja laatinut urasuunnittelutaitoja jäsentävän selvityksen (2023). Elinikäisen ohjauksen näkökulmasta on laadittu ehdotus urasuunnittelutaitojen viitekehykseksi (KEHA-keskus 2023) ja urasuunnittelutaitojen osaamiskehikko (Hyria 2024). On arvioitu opinto-ohjauksen uusia muotoja (Karvi 2022–2024) ja tehty arviointitutkimus elinikäisen ohjauksen tilasta (TEM 2024). Vuonna 2025 valmistuu vielä Jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus. Jo nyt Osaamistarvekompassi näyttää suuntaa siihen, mihin päin tiedon hyödyntäminen urasuunnittelutaitojen opettamisessa tulisi kehittyä. Tämän merkittävän työn tuloksia ei saa hukata – tarvitaan eri toimijoiden vuoropuhelua eri tasoilla ja koordinoitua toimintaa. Esille nostetut hyvän ohjauksen esteet ovat ratkaistavissa, jos oppilaanohjaus saa aikaa ja huomiota yli hallituskausien.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaista oppilaanohjausta pitäisi kansallisesti ja alueellisesti koordinoida. Koska opo ei ole ohjauksen sekatyömies, ei kansallista koordinointia voi antaa ohjauksen generalistien käsiin tai paloitella instituutioille, joiden agendaa ei määritä opetussuunnitelma. Erkki Lahdes on todennut jo vuonna 1978 Perusopetuksen uusi opetusoppi kirjassaan, että ohjaus on laaja ja epämääräinen käsite. Tämän takia oppilaanohjaus ja ohjaus -sanoja ei saa käyttää synonyymeina. Oppilaanohjaus on yksittäinen oppiaine ja se on myös yhden asiantuntijaryhmän tulokulma ohjauksen laajaan kenttään. Tämä on tunnistettu lainsäädännössä, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ja opettajien virkaehtosopimuksessa. Se tulisi tunnistaa myös siinä, miten ohjaustyömme toimeenpanoa kansallisesti tuetaan.

Opetuksen ja ohjauksen toimeenpanosta viimekädessä vastaa koulutuksen järjestäjät. Toimeenpano ja toiminnan kehittäminen kiireisessä arjessa on haastavaa. Oppivelvollisuuslaki tarkastelee perusopetusta ja toisen asteen koulutusta kokonaisuutena. Lainsäädännössä puhutaan koulutuksen järjestäjän ohjaus- ja valvontavastuusta. Vaikka työjaossa on rajattavissa oppilaanohjaajan kokoinen vastuualue, toimeenpano edellyttää monitasoisia toimia ja toiminnan kehittäminen eri toiminnan tasojen vuoropuhelua. Yhteiset tavoitteet eivät tee toiminnasta yhteistä. Jotta pienen kansakunnan rajalliset resurssit tulee käytettyä tehokkaasti, pinnallisen toiminnan sijaan, tulee käydä tiivistä strategista vuoropuhelua ja toimeenpanoa tukevaa keskustelua koulutuksen järjestäjien kanssa. Eri toiminnan tasoilla katse täytyy pitää oppijan ja opinto-ohjaajan kohtaamisessa ja mahdollistaa näin erilaisille oppijoille kiinnittyminen koulutukseen ja työelämään.

Oppilaanohjaaja on urasuunnittelutaidon opettamisen ammattilainen. Jotta opo voi onnistua valmennustyössään hän tarvitsee yhteistyökumppaneita oppimisympäristön rakentamistyössä. Jotta oppilas voi hyödyntää tietoa ura- ja koulutusvalinnassaan, hän tarvitsee kehitysiän mukaista informaatiota koulutuksesta, työelämästä ja toimintaympäristön muuttumisesta. Onnistuakseen ura- ja koulutusvalintaprosessissa oppilas tarvitsee ympärilleen pedagogisia ratkaisuja, joiden avulla hän oppii tunnistamaan omiin vahvuuksiinsa linkittyvät toimintaympäristön mahdollisuudet ja reunaehdot, oppii huomioimaan riskit, tekemään varasuunnitelmia ja suhtautumaan muutoksiin. Hänen tulisi kyetä siirtymään eteenpäin muuttuvissa tilanteissa ja tekemään ekososiaalisesti kestäviä valintoja.

Muista opetuksen yhteistyökumppaneista poiketen oppilaanohjaajan tehtävänkuvaa määrittää ensi sijassa elinikäisen ohjauksen tavoitteet. Meidän osaamisemme piiriin kuuluu määrittää opetussuunnitelman mukainen urasuunnittelutaidon kehittämisprosessi koulussa sekä ohjata oppilasta ura- ja koulutuspolulla. Kouluissa tapahtuva oppilaanohjaus on oppilaan kokoinen mahdollisuus sitoa nuoren valmiudet koulutus ja työelämän mahdollisuuksiin. Onnistunut oppilaan koulutuspolku on opetustoimen hallinon, oppilaanohjaajan, opettajien, oppimisen tuen ja opiskeluhuollon yhteistyön tulos. Jotta oppilaan kohtaaminen olisi mahdollisimman laadukasta tarvitaan oppijan kokoista ja näköistä toiminnan koordinointia.

Oppilaanohjaajan työajan kohdentaminen, sisältö ja riittävyys

Miksi tulisi puhua oppilaanohjaajan työajasta, sen kohdentamisesta, sisällöstä ja riittävyydestä? Perusopetuslaissa (11 a §) todetaan laveasti, että oppilaalla on ”oikeus saada opetussuunnitelman mukaisen oppilaanohjauksen lisäksi tarpeidensa mukaista henkilökohtaista oppilaanohjausta”.  Siellä todetaan myös, että tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta tulisi antaa kahdeksannen ja yhdeksännen vuosiluokan aikana. Oppivelvollisuuslaki (12 §) lähtee siitä, että koulutuksen järjestäjillä on oppijan ”ohjaus- ja valvontavastuu” siitä, että nuoren uravalintavalmiudet kehittyvät.

Lue loppuun

Oppilaanohjauksen kehittämistarpeita 2023

Laajennettu oppivelvollisuus on jo osa oppilaanohjauksen arkea. Oppilaan oikeutta tehostettuun henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen toteutetaan kouluissa. Valtioneuvosto on julkaissut tutkimusraportin työelämään tutustumisen käytäntöjen kehittämistarpeista.  Karvi ja korkeakoulut kokoavat tietoa laajennetun oppivelvollisuuden toimeenpanosta, ohjauksesta, siirtymävaiheen opinto-ohjauksesta ja tukitoimista oppivelvollisuuskouluissa. On aika esittää kolme toivetta siitä, miten oppilaanohjausta tulisi edelleen kehittää.

Lue loppuun

Kaikki ohjaavat – oppilaanohjaajan näkökulma

Meillä perusopetuksen opettajilla on kaksi tehtävää: opettaminen ja kasvattaminen. Näiden tehtävien ja oppimisympäristöjen muodostamaa kokonaisuutta voidaan kutsua ohjaukseksi. Oppilaanohjaus on oppilaan ura- ja koulutusvalintaan rajautuva osa tätä kokonaisuutta

Olen peräänkuuluttanut sitä, että uravalintavalmiutta tulisi tarkastella opetettavana, opeteltavana ja opittavana taitona. Samoin voimme lähestyä elinikäisen oppimisen valmiuksia. Tällöin ohjauksen päämääränä on itseohjautuva vapaa moraalisubjekti, jolla on hyvään pyrkivä tahdon lujuus. Oppiaineen sisältötavoitteiden sijaan olemme kiinnostuneita siitä, miten voimaannutamme oppijat hyvään elämään.

Perusopetuksen ohjauksen tulisi kehittää jokaisen oppilaan valinnan- ja päätöksenteon taitoa, toimijuutta ja halua osallistua. Etenkin vuosiluokkien 7–9 ohjauksen tulisi laajentaa oppilaiden toimintahorisonttia, tarjota kokemuksia työelämästä ja jatkokoulutusvaihtoehdoista. Tämä on yhteinen tehtävämme.

Tässä tekstissä tarkastelen perusopetuksen ohjausta kokonaisuutena oppilaan ura- ja koulutusvalintavalmiuksien kehittämisen näkökulmasta ja perustelen, miksi valmiuden kehittämiseksi tarvitaan koko opettajakunnan työpanosta.  Parhaimmillaan koko opettajakunnan ja oppilaanohjaajan toimeenpane ohjaustyö muodostaa eheän kokonaisuuden, joka tuottaa valinta- ja päätöksentekovalmiuden, jota tarvitaan elämässä ja siirtymävaiheissa.

Lue loppuun

Kokemuksia siirtymävaiheeseen

Oppilaiden riittämätöntä työelämän ja jatkokoulutuksen tuntemusta, koulutyön toiminnallisuuden ja kokemuksellisuuden puutetta pidetään yhtenä syynä väärille kouluvalinnoille. Uusien katsantokantojen ja näkökulmien avulla oppilas voi laajentaa toimintakenttäänsä. (Niemi 2016.) Kaikki oppilaat tarvitsevat päätöksenteon pohjaksi kokemuksia työelämästä ja jatkokoulutuksesta mutta erityistä huomiota, tulee kiinnittää niihin oppilaisiin, jotka tarvitsevat tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta siirtymävaiheessa. (Ks. Niemi 2022.)

Lue loppuun

Oppimaan oppimisen ohjaaminen ja oppilaanohjaus

Huomasin usein puhuvani oppimaan oppimisen ohjaamisesta. En ole koskaan kuitenkaan kiteyttänyt, mitä sillä tarkoitan opettajana ja oppilaanohjaajana. Perustelen tässä toimeenpanemaani ohjausta ja tarkastelen yhteistyön näkökulmasta muidenkin opettajien ohjaustyötä. Parhaimmillaan koko opettajakunnan ja oppilaanohjaajan ohjaustyö muodostaa eheän kokonaisuuden, joka tuottaa valinta- ja päätöksentekovalmiuden, jota tarvitaan elämässä ja siirtymävaiheissa. Pahoittelen viittausten puutetta ja puutteellisia viittauksia.

Oppimaan oppimisen taidolla tarkoitetaan osaamista ja uskomustekijöitä, jotka ohjaavat uuden  oppimista ja uusien oppimishaasteiden kohtaamista. Ura- ja koulutusvalintavalmiuden kehittymisen kannalta on toivottavaa, että oppilaan ohjaaminen kehittää hänen metakognitiota – oman ajattelun ajattelutaitoa. Koulutyö tulisi olla oman elämän rakennustyömaa ja koulutusjärjestelmämme rakennusteline itse kunkin hyvälle elämälle.

Metakognitio on oman kognitiivisen toiminnan ymmärtämistä. Oppijan metakognitiota voidaan kehittää siten, että autetaan häntä arvioimaan oppimisprosessiaan ja asettamaan mielekkäitä tavoitteita. Oman edistymisen, suoritusten ja toiminnan arviointi sekä vahvuuksien ja kehittämiskohteiden etsiminen on itsearviointia.  Omien tunteiden, ajatusten ja oppimisen tarkkailu on reflektointia. Reflektointi ja itsearviointi johtavat metakognition kehittymiseen.

Lue loppuun

Oppilaanohjauksen tehostaminen käytännössä

Tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus (TEHO) on uraohjausprosessi, joka kulkee jokaiselle oppilaalle kohdennetun oppilaanohjauksen rinnalla. Oppilaanohjauksessa ja sen tehostamisessa pyritään tunnistamaan nuoren vahvuuksia ja laajentamaan hänen toimintahorisonttiaan. Teemat oppiminen, työ ja koulutus muodostavat oppilaanohjauksen ytimen. Lue loppuun

Oppilaanohjaus ja tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus

Kun laajennettiin oppivelvollisuutta syntyi mahdollisuus ja tarve päivittää se, mitä on urasuunnittelutaitojen alkuopetus, oppilaanohjaus ja uraohjaus perusopetuksen ja toisen asteen siirtymävaiheessa. Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteena on se, että jokainen perusopetuksen päättävä nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon ja saa hyvät eväät työelämään ja jatko-opintoihin.

Lue loppuun

Oppilaanohjaaja asiantuntijana – tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus

Perusopetuslain lisäys ja oppilaan perusopetuksen aikaisen uraohjausoikeuden tarkempi määrittely, siirsi huomion uravalintavalmiuden ohjaamisen alkuopetukseen. Aikaisempaa tarkemmin tulisi pohti sitä, mihin oppilaanohjaan työaikaa kohdennetaan. Peruskoulun alusta saakka oppilaanohjaajalla on ollut uraohjaustehtävän lisäksi ohjauksen koordinointitehtävä. Kaikkien opettajien toimeenpanema oppilaan valintavalmiutta kehittävä ohjaus näyttäytyy tärkeänä.

”Minun mielestäni, koska …” on lause, jolla asiantuntijaopo aloittaa oman ohjaustyönsä sisällön perustelun. ”Minun mielestäni” viittaa kokemukseen ja koska-sanalla aloitetaan toiminnan perustelut, jotka hän johtaa joko ohjausteorioista tai lainsäädännöstä. Ilman perusteluja ”minun mielestä” -lause ei johda oppilaanohjausta kehittävään vuoropuheluun.

Lue loppuun

Oppilaanohjaus on urasuunnittelutaitojen alkuopetusta

Olen koonnut tämän työvuoden aikana oppaan siitä, mitä tulisi huomioida, kun toimeenpannaan tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta. Oppaassa tarkastellaan sitä, mitä tulisi huomioida, kun arvioidaan perusopetusikäisen oppilaan valmiutta koulutus- ja uravalintaan eli hänen tarvettaan saada tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta. Oppaassa tarkastellaan myös oppilaan uravalintaa haittaavaa ajattelua ja sitä, mihin perusopetusikäisen oppilaanohjauksen kehittämisessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Lue loppuun