Meillä perusopetuksen opettajilla on kaksi tehtävää: opettaminen ja kasvattaminen. Näiden tehtävien ja oppimisympäristöjen muodostamaa kokonaisuutta voidaan kutsua ohjaukseksi. Oppilaanohjaus on oppilaan ura- ja koulutusvalintaan rajautuva osa tätä kokonaisuutta
Olen peräänkuuluttanut sitä, että uravalintavalmiutta tulisi tarkastella opetettavana, opeteltavana ja opittavana taitona. Samoin voimme lähestyä elinikäisen oppimisen valmiuksia. Tällöin ohjauksen päämääränä on itseohjautuva vapaa moraalisubjekti, jolla on hyvään pyrkivä tahdon lujuus. Oppiaineen sisältötavoitteiden sijaan olemme kiinnostuneita siitä, miten voimaannutamme oppijat hyvään elämään.
Perusopetuksen ohjauksen tulisi kehittää jokaisen oppilaan valinnan- ja päätöksenteon taitoa, toimijuutta ja halua osallistua. Etenkin vuosiluokkien 7–9 ohjauksen tulisi laajentaa oppilaiden toimintahorisonttia, tarjota kokemuksia työelämästä ja jatkokoulutusvaihtoehdoista. Tämä on yhteinen tehtävämme.
Tässä tekstissä tarkastelen perusopetuksen ohjausta kokonaisuutena oppilaan ura- ja koulutusvalintavalmiuksien kehittämisen näkökulmasta ja perustelen, miksi valmiuden kehittämiseksi tarvitaan koko opettajakunnan työpanosta. Parhaimmillaan koko opettajakunnan ja oppilaanohjaajan toimeenpane ohjaustyö muodostaa eheän kokonaisuuden, joka tuottaa valinta- ja päätöksentekovalmiuden, jota tarvitaan elämässä ja siirtymävaiheissa.