Aihearkisto: Ohjauksen kehittäminen

Kaikki ohjaavat – oppilaanohjaajan näkökulma

Julkaistu , kirjoittanut

Meillä perusopetuksen opettajilla on kaksi tehtävää: opettaminen ja kasvattaminen. Näiden tehtävien ja oppimisympäristöjen muodostamaa kokonaisuutta voidaan kutsua ohjaukseksi. Oppilaanohjaus on oppilaan ura- ja koulutusvalintaan rajautuva osa tätä kokonaisuutta

Olen peräänkuuluttanut sitä, että uravalintavalmiutta tulisi tarkastella opetettavana, opeteltavana ja opittavana taitona. Samoin voimme lähestyä elinikäisen oppimisen valmiuksia. Tällöin ohjauksen päämääränä on itseohjautuva vapaa moraalisubjekti, jolla on hyvään pyrkivä tahdon lujuus. Oppiaineen sisältötavoitteiden sijaan olemme kiinnostuneita siitä, miten voimaannutamme oppijat hyvään elämään.

Perusopetuksen ohjauksen tulisi kehittää jokaisen oppilaan valinnan- ja päätöksenteon taitoa, toimijuutta ja halua osallistua. Etenkin vuosiluokkien 7–9 ohjauksen tulisi laajentaa oppilaiden toimintahorisonttia, tarjota kokemuksia työelämästä ja jatkokoulutusvaihtoehdoista. Tämä on yhteinen tehtävämme.

Tässä tekstissä tarkastelen perusopetuksen ohjausta kokonaisuutena oppilaan ura- ja koulutusvalintavalmiuksien kehittämisen näkökulmasta ja perustelen, miksi valmiuden kehittämiseksi tarvitaan koko opettajakunnan työpanosta.  Parhaimmillaan koko opettajakunnan ja oppilaanohjaajan toimeenpane ohjaustyö muodostaa eheän kokonaisuuden, joka tuottaa valinta- ja päätöksentekovalmiuden, jota tarvitaan elämässä ja siirtymävaiheissa.

Lue loppuun →

Kokemuksia siirtymävaiheeseen

Julkaistu , kirjoittanut

Oppilaiden riittämätöntä työelämän ja jatkokoulutuksen tuntemusta, koulutyön toiminnallisuuden ja kokemuksellisuuden puutetta pidetään yhtenä syynä väärille kouluvalinnoille. Uusien katsantokantojen ja näkökulmien avulla oppilas voi laajentaa toimintakenttäänsä. (Niemi 2016.) Kaikki oppilaat tarvitsevat päätöksenteon pohjaksi kokemuksia työelämästä ja jatkokoulutuksesta mutta erityistä huomiota, tulee kiinnittää niihin oppilaisiin, jotka tarvitsevat tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta siirtymävaiheessa. (Ks. Niemi 2022.)

Lue loppuun →

Oppimaan oppimisen ohjaaminen ja oppilaanohjaus

Julkaistu , kirjoittanut

Huomasin usein puhuvani oppimaan oppimisen ohjaamisesta. En ole koskaan kuitenkaan kiteyttänyt, mitä sillä tarkoitan opettajana ja oppilaanohjaajana. Perustelen tässä toimeenpanemaani ohjausta ja tarkastelen yhteistyön näkökulmasta muidenkin opettajien ohjaustyötä. Parhaimmillaan koko opettajakunnan ja oppilaanohjaajan ohjaustyö muodostaa eheän kokonaisuuden, joka tuottaa valinta- ja päätöksentekovalmiuden, jota tarvitaan elämässä ja siirtymävaiheissa. Pahoittelen viittausten puutetta ja puutteellisia viittauksia.

Oppimaan oppimisen taidolla tarkoitetaan osaamista ja uskomustekijöitä, jotka ohjaavat uuden  oppimista ja uusien oppimishaasteiden kohtaamista. Ura- ja koulutusvalintavalmiuden kehittymisen kannalta on toivottavaa, että oppilaan ohjaaminen kehittää hänen metakognitiota – oman ajattelun ajattelutaitoa. Koulutyö tulisi olla oman elämän rakennustyömaa ja koulutusjärjestelmämme rakennusteline itse kunkin hyvälle elämälle.

Metakognitio on oman kognitiivisen toiminnan ymmärtämistä. Oppijan metakognitiota voidaan kehittää siten, että autetaan häntä arvioimaan oppimisprosessiaan ja asettamaan mielekkäitä tavoitteita. Oman edistymisen, suoritusten ja toiminnan arviointi sekä vahvuuksien ja kehittämiskohteiden etsiminen on itsearviointia.  Omien tunteiden, ajatusten ja oppimisen tarkkailu on reflektointia. Reflektointi ja itsearviointi johtavat metakognition kehittymiseen.

Lue loppuun →

Ekologista ohjausta

Julkaistu , kirjoittanut

Sitra julkaisi Megatrendit 2023 ja niistä ensimmäinen on hätä luonnon kantokyvystä. Megatrendit ovat maailmanlaajuisia muutossuuntia, joita on koottu, jotta meillä olisi yhteinen tavoite tulevaisuuden rakentamisessa. Raportissa tarkastellaan haasteita mahdollisuuksina.

Olemme ekologisessa kestävyyskriisissä. Arvojenne ja asenteitamme tulisi muuttaa, jos aiomme ratkaista ongelman. Tulevaisuutemme suunta määräytyy toimiemme mukaan. Tässä tekstissä pohdin sitä, miten voimme huomioida ekologisen kestävyyskriisin perusopetuksen aikaisessa ohjauksessa, synnyttää oppijoille valmiuksia valita ja päättää toisin. Esittelen pohdintani tueksi kaksi teoriaa.

Lue loppuun →

Toivo elinikäisestä oppimisesta

Julkaistu , kirjoittanut

Ajatus ihmisen ja ympäristön vuorovaikutteisesta suhteesta on määrittänyt ohjaustyötäni. Vuorovaikutus on kahden tai useamman objektin tai tapahtuman välinen vaikutussuhde, jossa kumpikin osapuoli vaikuttaa toiseen.  Kurt Lewinin (1951) oppimisen kenttäteorian mukaan, yksilön elintilan ulkopuolella oleva maailma tulee osaksi ihmisen elintilaa, kun hän reagoi siihen. Ohjauksen tehtävä on auttaa oppijaa rakentamaan suhdetta oppijan elintilan ulkopuolella oleviin asioihin ja ilmiöihin, jotka vaikuttavat yksilön elämään. (Niemi 2016, 25.)

Ihmisellä on oppimismahdollisuuksia ja -tarpeita ainakin suhteessa ympärillä olevaan sosiaaliseen yhteisöön, rakennettuun tekniseen ympäristöön ja luontoon.  Elinikäisen oppimiseen liittyy myös ajatus ihmisen suhteesta itseensä, jolla tarkoitetaan elämänhallintaa, ihmisen kykyä kohdata itseään koskevia ongelmia (Pantzar 2013). Yleensä elinikäinen oppiminen on kuvattu ihmisen kyvyksi kehittää itseään sisä- tai ulkosyntyisten tarpeiden mukaan (Jokisaari 2004). Lue loppuun →

Kouluakäymättömyyttä ennaltaehkäisevä ohjaus

Julkaistu , kirjoittanut

Koulu on paikka oppimiselle ja kasvulle. Se on yksilön ja yhteiskunnan kohtaamispaikka, jossa oppijan vahvuudet ja koulutuksen ja työelämän mahdollisuudet voivat kohdata.

Karvin (2022, 119) arviointiraportin mukaan 97 % huoltajista piti oman lapsen läsnäoloa koulussa tärkeänä. Joka viides (18 %) huoltaja ilmoitti joskus hyväksyneensä oman lapsensa poissaolon koulusta, vaikka sille ei olisi ollut varsinaista syytä.

Runsaat poissaolot ovat koululle joka tapauksessa selkeä signaali avuntarpeesta. Karvin (2022) arvion mukaan 2-3 % ikäluokkansa oppilaista koulupoissaolot aiheuttavat suuria ongelmia heidän koulunkäynnilleen ja vaativat koululta toimenpiteitä.

Kuluneen 20 vuoden aikana on tehty lukuisia selvityksiä nuorista, joilla on hankaluuksia perusopetuksen suorittamisessa ja jatkokoulutukseen sitoutumisessa. Tämän lisäksi on tutkittu nuoria, jotka eivät ole sijoittuneet jatkokoulutukseen tai ovat keskeyttäneet sen. 

Koulupoissaolojen taustalta on tunnistettu 60 erilaista syytekijää, joita voidaan tarkastella yksilön, vanhemmuuden, koulujen ja yhteisöjen näkökulmasta (ks. taulukko 1). Koulunkäynnin pulmat näkyvät ensin vain kotona, kun kouluun lähteminen käy päivä päivältä hankalammaksi. Vähitellen myöhästelyt aamuisin lisääntyvät ja muuttuvat yksittäiseksi poissaolotunneiksi. Oppilas saattaa olla pois tietyiltä tunneilta ja tiettyyn aikaan päivästä tai viikosta. Poissaolojen jatkuessa mahdollisuus siihen, että lapsi tai nuori jää kokonaan pois koulusta, lisääntyy. (Karvi 2022, 35.) Lue loppuun →

Oppilaanohjaus ja sen tehostaminen

Julkaistu , kirjoittanut

Perusopetuslain 11 a pykälään on mahdutettu monta tärkeää luonnehdintaa oppilaanohjauksesta: se on oppilaan oikeus, oppilaan tarpeen mukaista, suunnitelmallista ja monimuotoista. Mutta mitä muuta oppilaanohjaus on?

Keväällä Opetushallitus julkaisi kokoamani Tehostettu ja henkilökohtainen oppilaanohjaus -oppaan. Oppivelvollisuuslaissa puhutaan koulutuksen järjestäjän ohjaus- ja valvontavastuusta. Oppaassani tarkastelen jokaiselle oppilaalle kohdennettua oppilaanohjausta ja sen tehostamista eri toiminnan tasojen muodostama kokonaisuutena.

Tämä artikkeli on julkaistu SOPO ry:n Opinto-ohjaaja 4/2022 -jäsenlehdessä 

Lue loppuun →

Oppilaanohjauksen tehostaminen käytännössä

Julkaistu , kirjoittanut

Tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus (TEHO) on uraohjausprosessi, joka kulkee jokaiselle oppilaalle kohdennetun oppilaanohjauksen rinnalla. Oppilaanohjauksessa ja sen tehostamisessa pyritään tunnistamaan nuoren vahvuuksia ja laajentamaan hänen toimintahorisonttiaan. Teemat oppiminen, työ ja koulutus muodostavat oppilaanohjauksen ytimen. Lue loppuun →

Jos kaikki ohjaavat, mitä oppilaanohjaaja tekee

Julkaistu , kirjoittanut

Ohjauksen kenttä on laaja ja se sisältää erilaisia tavoitteita. Kaikki ohjaavat -periaatteen ja käytännön jalkautuminen kouluihin on tehnyt tilaa ammatinvalinnanohjauksen uudelleen määrittelylle perusopetuksesta. Oppilaanohjaajalla on ollut perusopetuksen alusta saakka kaksi tehtävää: oppilaan ura- ja koulutusvalintaan liittyvä tehtävä ja ohjauksen koordinointitehtävä. Nyt voi olla tilaa kysyä, mitä on perusopetusikäisten ja etenkin yläkoululaisten uravalinnan ohjaus 2022? 

Lue loppuun →

Oppilaanohjaus ja tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus

Julkaistu , kirjoittanut

Kun laajennettiin oppivelvollisuutta syntyi mahdollisuus ja tarve päivittää se, mitä on urasuunnittelutaitojen alkuopetus, oppilaanohjaus ja uraohjaus perusopetuksen ja toisen asteen siirtymävaiheessa. Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteena on se, että jokainen perusopetuksen päättävä nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon ja saa hyvät eväät työelämään ja jatko-opintoihin.

Lue loppuun →