Perusopetuslain 11 a pykälässä lähdetään siitä, että oppilaanohjaus on oppilaan oikeus. Jos koulussa on pätevä opinto-ohjaaja, kaikilla koulun oppilailla on oikeus hyödyntää tämän opinto-ohjaajan palveluita, riippumatta siitä, miten oppilaanohjaus on resursoitu ja organisoitu koulussa.

Peruskoulun opinto-ohjaajan vuotuinen työaika on selkeästi määritelty virkaehtosopimuksessa, työmuodot ja ensisijaiset työtehtävät opetussuunnitelman perusteissa. Perusteissa ja tuoreimmissa tutkimuksissa peräänkuulutetaan oppilaan kokonaisvaltaista kohtaamista.

Oppivelvollisuuslain laajennus toi mukanaan velvollisuuden tehostaa oppilaanohjausta. Olen listannut Opetushallituksen julkaisussa ne moninaiset tekijät, jotka tulisi huomioida oppilaanohjauksen tehostamistarpeen arvioinnissa.

Jotta oppilaanohjaus olisi vaikuttavaa, opinto-ohjaajalla tulee olla kokonaisvastuu oppilaan monimuotoisesta ohjaamisesta yläkoulun aikana, tehostamisen tarve tulee tunnistaa ja tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta tulee antaa riittävästi ja oikea-aikaisesti.

Yksittäisellä opinto-ohjaajalla on rajallinen vuotuinen työaika. On todella toivottavaa, että oppilaanohjaaja voi opettajana huolehtia omista ja yhteisistä tehtävistään vuosityöajallaan. Vaikuttava oppilaanohjaus on oikein mitoitettua ja kohdennettua.

OAJ ja SOPO ry ovat ehdottaneet, että yksittäisellä opinto-ohjaajalla tulisi olla korkeintaan 150 oppilasta ohjattavanaan. Jos oppilaanohjaajalla on yli 200 oppilasta ohjattavanaan, on perusteltua kysyä, onko opinto-ohjaajalla koulussa perusopetuslaissa määritellyn tehtävän (POL 11 a §) näkökulmasta toissijaisia tehtäviä? Voisiko näitä karsimalla keventää opinto-ohjaajan kokemaa työkuormaa?

Tässä muutama ajatus aiheesta:

• Kun ohjattavia on liian paljon (yli 200 opp/opo), opinto-ohjaajan työssäjaksamisen näkökulmasta on oikein hyvä, jos koulukohtaisesti arvioidaan sitä, miten opinto-ohjaajan työaika kohdentuu perusopetuslaissa rajattuun ensisijaiseen tehtäväänsä.
• Jos opinto-ohjaajalla on yli 200 oppilasta ohjattavanaan, on perusteltua kysyä, onko koulussa opinto-ohjaajalla työtehtäviä, jotka näyttäytyvät toissijaisilta oppilaan ura- ja koulutusvalintavalmiuden kehittämisen näkökulmasta. Kun resurssia on liian vähän, on todella tärkeää, että opinto-ohjaajan työaika kokonaisuudessaan kohdentuu oppilaan ura- ja koulutusvalintavalmiuden kehittämiseen.
• Vuosiluokkien 7–9 oppitunnit muodostavat perustan monimuotoiselle oppilaanohjausprosessille. Tämä takia ei ole toivottavaa, että kokonaisvaltaista vastuuta pilkotaan esim. erottamalla oppitunnit ja henkilökohtainen ohjaus toisistaan. Samalla henkilöllä tulee olla kokonaisvastuu yhteishakuun päättyvästä oppilaanohjauksesta.
• Vuosiluokkien 7–9 oppitunnit muodostavat kokonaisuuden. Yksittäisen opinto-ohjaajan työuupumuksen sijaan, on toki parempi vaihtoehto, antaa vuosiluokan oppitunnit, jonkun toisen hoidettavaksi. Tämä ei kuitenkaan paranna oppilaanohjauksen vaikuttavuutta.
• Vaikka oppilaanohjauksen tehostamisen tarve vaihtelee kouluittain, oppilaanohjauksen ryhmäohjausprosessi on yhteinen ja kaikille oppilaille samankaltainen. Tätä työtä tulee koordinoida, jottei jokaisen opinto-ohjaajan tarvitse rakentaa yksin ja itse työn edellyttämää verkostoa. Jos oppilaanohjausta ei koordinoida, yksittäisen opinto-ohjaajan työkuorma suurenee ja ohjauksen vaikuttavuus huononee.
• Koulukohtainen oppilaanohjaus on monialaista oppilaan ura- ja koulutusvalintavalmiutta kehittävää yhteistyötä. Tämä työ on mahdollista tehdä yksittäisen opinto-ohjaajan oikein kohdennetulla vuotuisella työajalla. Jos halutaan, että oppilaanohjaus on kunnassa vaikuttavaa, tulee tehdä lisäksi kuntakohtaista yhteistyötä koulujen välillä, kouluasteiden välillä ja eri työelämän toimijoiden kanssa. Tätä kuntakohtaista työtä, jossa opokunta näyttäytyy ryhmänä, tulee koordinoida.
• Tutkimusten mukaan, kun oppilas on saanut henkilökohtaista ohjausta vähintään kolme kertaa ja tarpeensa mukaan enemmän, oppilaanohjaus on vaikuttavaa. Oppilasmäärä opinto-ohjaajaa kohden määrittää sen, onko henkilökohtainen ohjaus mahdollista.
• Oppivelvollisuuslaissa tarkastellaan opetuksen järjestäjän ohjausvastuuta – ei yksittäisen opinto-ohjaajan ohjausvastuuta. Opetuksen järjestäjän vastuulla on huolehtia siitä, että oppilas saa riittävästi tarvitsemaansa ohjausta. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan yksittäisen opinto-ohjaajan vastuulle jää siitä päättäminen kuka saa ja kuka ei saa ohjausta työtehtävään rajatun työajan puitteissa.
• Koska oppilaanohjaajien joukossa on runsaasti yli 55-vuotiaita, joilla on pitkä ura ja erilaisia ammatillisia valmiuksia, vastauksia työajan kohdentamisen ongelmaan tulee etsiä opinto-ohjaaja- ja koulukohtaisesti. Ratkaisut eivät saa heikentää työnimua tai hankaloittaa perustehtävän hoitoa. TVA-perusteena olevat erityiset vastuualueet tai laajat kehittämistehtävät eivät näyttäydy toissijaisina tehtävinä oppilaanohjauksessa ja ne tukevat perustehtävän hoitamista.
• Jos opinto-ohjaaja toimii yhtä useammassa koulussa, tulee tehdä selkeä kokonaissuunnitelma siitä, miten työaika kohdentuu oppilaan ohjaamiseen. Etenkin tässä tapauksessa tulee olla halu ja valmius nähdä toissijaisia tehtäviä, karsia ja kohdentaa olennaiseen.