Oppilaanohjaus on urasuunnittelutaitojen alkuopetusta

Olen koonnut tämän työvuoden aikana oppaan siitä, mitä tulisi huomioida, kun toimeenpannaan tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta. Oppaassa tarkastellaan sitä, mitä tulisi huomioida, kun arvioidaan perusopetusikäisen oppilaan valmiutta koulutus- ja uravalintaan eli hänen tarvettaan saada tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta. Oppaassa tarkastellaan myös oppilaan uravalintaa haittaavaa ajattelua ja sitä, mihin perusopetusikäisen oppilaanohjauksen kehittämisessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota.Osana Opinto-ohjauksen kehittämisohjelmaa Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi selvityksen työelämään tutustumisen ohjauskäytännöistä (TETTI-hanke). Tutkimuksessa on selvitetty TET-jaksojen toteutusta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja saavutettavuutta perusopetuksen aikana. Tutkimuksen toteutti MDI Public Oy, Nuorisotutkimusseura ry ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus.

Oppilaanohjaus on urasuunnittelutaitojen alkuopetusta

Oppilaanohjaajalla on peruskoulun alusta saakka ollut kaksi tehtävää: koulutus- ja ammatinvalinnan ohjaus sekä kasvun ja oppimisen ohjaaminen. Oppilaanohjaaja lähestyy tai hänen tulisi lähestyä oppimista elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Tärkeimpiä urasuunnittelutaitoja opetellaan perusopetuksen aikana.

Oppilaanohjausta tulisi tarkastella aikaisempaa enemmän oppiaineena ja perusopetusikäisen uravalintavalmiutta opetettavana, opeteltavana ja opittavana taitona. Oppilaanohjauksen pedagogiikan kehittämiseen tulisi panostaa aikaisempaa enemmän. Tarvitaan yhteistä keskustelua siitä, mitä on vaikuttava ura- ja koulutusvalinnan ohjaus perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen siirtymävaiheessa. Aikaisempaan enemmän tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten opetuksen järjestäjä kykenee organisoimaan vaikuttavaa oppilaanohjausta ja työelämäyhteistyötä ja miten näitä kokonaisuuksia koordinoidaan.

Kaikkia oppilaanohjauksen käytäntöjä rakennettaessa tulee huomioida oppilaiden kehitysikä. Oppilas tarvitsee ensimmäisen ura- ja koulutusvalinnan tueksi kokemuksia työelämästä ja koulutusvaihtoehdoista. Siirtymävaiheen yhteistyötä tulisi varhentaa. Siitä huolimatta, että koulutuksen järjestäjät toimeenpanevat ohjauksen, oppilaanohjausta tulee koordinoida kansallisesti ja opetussuunnitelmallinen tahtotila tulee näkyä toimeenpanossa.

Ohjausympäristö oppilaan uravalintavalmiuksien kehittymisen tukena

Jotta oppilaanohjaus, perusopetusikäisten uravalintataitojen kehittäminen, olisi vaikuttavaa, oppilaanohjaajat tarvitsevat työnsä tueksi tavoitteiden mukaisia ohjausympäristöjä.

Digitaalinen TET-ohjausympäristö, rinnastuu mielestäni perusopetuslain 11 a pykälään, jossa määritellään oppilaan oikeus saada tarpeensa mukaista oppilaanohjausta. Alueellisen digitaalisen verkostotyökalun ja ohjausympäristön tulisi tehdä työelämän mahdollisuudet ja osaamisen kysyntä näkyväksi perusopetusikäiselle.

Digitaalinen alueellinen perusopetusikäisille tarkoitettu TET-yhteistyöalusta voisi toimia ympäristönä, jossa oppija löytää ja hyödyntää olemassa olevaa tietoa työelämän mahdollisuuksista ja osaamisen kysynnästä. TET-jaksoja voitaisiin hyödyntää koulutus- ja uravaihtoehtojen tutuksi tekemisessä ja oppilaanohjauksen tehostamisessa.

Tehostetun oppilaanohjauksen tarpeen arviointi

Kaksi kolmasosaa suoraan perusopetuksen jälkeen koulutuksen ulkopuolelle jääneistä nuorista ei ole saanut tehostettua tai erityistä oppimisen tukea. Suurin osa tehostetun oppilaanohjauksen tarpeessa olevista oppilaista jäisi siis etukäteen tunnistamatta, jos käytettäisiin oppimisen tukea ainoana perusteena antaa tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta.  Oppilaanohjauksen tarpeen arvioinnissa tulee huomioida eri tekijöitä

Riippumatta siitä, mikä on oppilaan äidinkieli tai saako nuori tehostettua tai erityistä tukea, oppilas voi tarvita tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta. Maahanmuuttotaustaiset nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä. Osalle maahanmuuttotaustaisista nuorista perusopetuksen jälkeinen nivelvaihe on haastava, koska kaikkien kielitaito ei riitä jatko-opiskeluun. Johonkin vähemmistöön kuuluvan nuoren oppilaanohjauksessa voi olla tarvetta panostaa tavallista enemmän kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Minkään tietyn koulumenestyksen raja-arvon ei tulisi määrittää sitä, kuka saa tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta.

Osalla oppilaista voi olla tavoitteen asettelun ongelmia, tiedon hyödyntämisen ongelmia, epäjohdonmukaisuutta, epävarmuutta tai valinnan teon vaikeutta. Joidenkin oppilaiden kohdalla tulee kiinnittää huomiota siihen, miten he suhtautuvat koulunkäyntiin. Poissaolot, koulumenestyksessä tapahtunut muutos, rikkeet, uupumus ja motivaatiopulmat voivat olla signaali ohjaustarpeesta. Osalle nuorille saattaa olla hankalaa palauttaa mieleen olennaista tietoa ja käsitteitä. Oppija ei välttämättä usko kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa tai hänellä voi olla hankaluuksia hyödyntää kokemuksia oman oppimisen edistämiseen. Joillakin oppilailla voi olla vaikeuksia säädellä omaa käyttäytymistään, hahmottaa syy-seuraussuhteita tai tehdä päätöksiä.

Koska eniten ohjausta tarvitsevat, eivät välttämättä hakeudu ohjaukseen itse, on syytä arvioida oppilaanohjauksen tehostamisen tarvetta moniammatillisesti. Siitä huolimatta, että oppilaanohjaaja arvioi ensisijaisesti oppilaanohjauksen tehostamisen tarpeen, hänen tulisi tukeutua oppilaan luokanvalvojaan, aineenopettajiin ja oppilashuollon toimijoihin.

Jatko-opintosuunnitelmasta löytyy tietoa toisesta artikkelistani.

TET-jakso – oppilaan ja työelämän kohtaamispaikka

Perusopetusikäinen on oman urapolkunsa alussa. Nuorisobarometrin (2019) mukaan työelämäkokemuksilla on ollut eniten vaikutusta nuoren ammatin, toimialan tai uran valintaan. Tämän takia on luonnollista tarkastella TET-jaksoja yhtenä oppilaanohjauksen tärkeimpänä työmuotona, jota hyödynnetään myös silloin, kun tehostetaan yksittäisen oppilaan ohjausta. Väitöskirjani mukaan erilaisille oppijoille yhteistä on se, että he pitävät työelämään tutustumista tärkeänä.

Meillä on ohjausmekanismeihin liittyvä ongelma: Alueilta puuttuu eri osapuolille jaetut digitaaliset perusopetukseen rajautuvat työelämäyhteistyön verkostot, joissa voitaisiin keskustella siitä, miten opetussuunnitelman perusteiden mukaista yhteiskehittämistä tehtäisiin.

Vaikka lähtötilanne on huono, löytyy Turusta TET-tori, jota on esitelty hyvänä käytäntönä ohjauspolitiikan kansainvälisen tutkimusverkoston seminaarissa Maltalla. Tänään Turun TET-torilla ja yhteiskehittämisen verkostossa on 681 toimipaikkaa eri koulutus- ja ammattialoilta. Turun TET-torin ylläpitokustannukset ovat pienet ja Turun opot yhdessä koordinoivat TET-paikkaverkostoa. Ohjauksen kehittämiseen kouluissa ja työpaikolla, tarvitaan kuitenkin alueellista koordinointia ja lisätyöaikaa.

TETTI-raportin mukaan tulisi kiinnittää seuraaviin ohjauksen osa-alueisiin huomiota:

  • kansalliseen koordinointiin, TET-ohjauksen kehittämiseen ja toiminnan arviointiin (yhteisiä opetussuunnitelman ja perusopetuslain mukaisia toimintamalleja, tavoitteiden ja toiminnan tarkempaa määrittelyä)
  • opetuksen järjestäjän toimiin (TET-yhteistyöverkostojen rakentamista, yhteisten käytäntöjen määrittelyä ja aikatauluttamista)
  • TET-ohjauksen ja työjaon kehittämiseen (ennen TET-jaksoa, sen aikana ja jälkeen)
  • oppilaan tarpeen ja opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden yhdistämiseen ja sen mukaisen ohjauksen kehittämiseen.

TETTI-tutkimuksen mukaan oppilaiden eriarvoisuus ohjauksen kentällä on ongelma ja huoltajien sosioekonominen tausta selittää nuoren opinpolkua. TETTI-raportissa tunnistettiin lukuisia oppilaan ohjauksen, toimijuuden, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden, kehittämistarpeita ja pulmia, joita kuitenkin pystyttäisiin ratkaisemaan TET-toria rakennettaessa.

Opetushallituksessa on rakenteilla työelämäyhteistyöverkosto. Tämän lisäksi perusopetusikäisten työelämään tutustumisen tarpeita tulee tarkastella omana kokonaisuutena. Jotta alueellinen koulu-työelämäyhteistyö olisi opetussuunnitelman tavoitteiden mukaista, kehittämistyötä tulisi koordinoida kansallisesti. Sen sijaan, että kansallinen koordinointi ulkoistettaisiin, keskustelua tulisi johtaa ääni perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista.

Oppilaanohjauksen koordinointi

Ammatinvalinnan ohjaus, ura- ja koulutusvalinnan ohjaus, on ollut oma osaamisalueensa teorioidenkin näkökulmasta yli 100-vuotta. Kun peruskoulua rakennettiin, haluttiin nuorten ammatinvalinnan ohjaus siirtää kouluihin. Onko jokin muuttunut?

Parhaimmillaan vaikuttava opinto-ohjaus on vallankäytön, kehittämisen ja ohjauksen yhdistelmä. Tällöin lainsäädäntö, resurssit, arviointi, kehittäminen, koulutuksen järjestäjän muut toimet ja ohjaus muodostavat toisiinsa vaikuttavan systeemin. Ohjauksen ja oppilaan ura- ja koulutusvalintavalmiuksia kehittävän ohjauksen raja voi olla joskus vaikea määrittää. Ei riitä, että yksittäisen oppilaan ohjausta tehostetaan. Kaikille kohdennetun oppilaanohjauksen tulisi olla tehokasta.

Opinto-ohjaaja tekee työtään monien odotusten keskiössä ja hänen työaikansa kohdentamiseen yritetään vaikuttaa monesta suunnasta. Jotta oppilaanohjaus, peruskouluikäisten uravalintataitojen kehittäminen, olisi vaikuttavaa, oppilaanohjaajat tarvitsevat työnsä tueksi tavoitteiden mukaisen ohjausympäristön. Muista oppiaineista poiketen opinto-ohjaajan työhön kuuluu koulun ulkopuolinen verkostoyhteistyö. Tämän lisäksi oppilaanohjauksen työmuodot ja opinto-ohjaajan työaika poikkeaa muista opettajista.

Siitä huolimatta, että kaikkien opettajien toimeenpanema ohjaus näyttäytyy tärkeänä oppilaiden päätöksentekotaitojen kehittämisessä, yksittäinen opinto-ohjaaja vastaa tietyn oppilasjoukon uravalintavalmiuksien kehittymisestä. Koko koulupäivä, koulun muodostama oppimisympäristö ja sen ulkopuolella tapahtuva opetussuunnitelman mukainen toiminta sekä digitaalinen oppimisympäristö muodostaa kentän, jossa ohjaus tapahtuu. Jotta kaikkien opettajien toimeenpanema ohjaustyö ja ohjausympäristö palvelisi oppilaan ura- ja koulutusvalintavalmiuksien kehittymistä, tätä työtä tulee koordinoida ja oppilaanohjausta kehittää koulussa, kunnassa ja kansallisesti.

Tuoreessa PISA-raportissa todetaan, että suomalaisten perusopetusikäisten urasuunnittelutaidot ovat heikentyneet vuosina 2012–2018.  Tilanne on korjattavissa auttamalla perusopetuksen järjestäjiä organisoimaan ohjausta. Tämän lisäksi perusopetuksen oppilaanohjaajia tulisi auttaa kohdentamaan työaikansa oikein ja olennaisiin asioihin.

 

Lähteet

Niemi, P. (2022).  Tehostettu ja henkilökohtainen oppilaanohjaus. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2022: 2. Noudettu osoitteesta  https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Tehostettu_ja_henkilokohtainen_oppilaanohjaus.pdf (luettu 16.5.2022)

Mayer, M., Lahtinen, J., Aapola-Kari, S., Pietarinen, A., Kallio, A., Jänkälä, J-P. & Hakanen, M. Työelämään tutustumisjaksojen toteutus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja saavutettavuus perusopetuksen aikana. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:33. Noudettu osoitteesta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163982/VNTEAS_2022_33.pdf (luettu 16.5.2022).

If you enjoyed this post, please consider leaving a comment or subscribing to the RSS feed to have future articles delivered to your feed reader.