Tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus

Kun laajennettiin oppivelvollisuutta syntyi mahdollisuus ja tarve päivittää se, mitä on urasuunnittelutaitojen alkuopetus, oppilaanohjaus ja uraohjaus perusopetuksen ja toisen asteen siirtymävaiheessa. Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteena on se, että jokainen perusopetuksen päättävä nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon ja saa hyvät eväät työelämään ja jatko-opintoihin.

Oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä säädettiin perusopetuslakiin oppilaalle oikeus saada sekä tarpeidensa että opetussuunnitelman mukaista oppilaanohjausta (Perusopetuslaki 11 a §). Oppivelvollisuuslakiin on taas kirjattu oppilaan hakeutumisvelvollisuus peruskoulun jälkeiseen koulutukseen, koulutuksen järjestäjän ja asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuut sekä huoltajan valvontavastuu. Tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen tavoite on se, että jokainen nuori löytää mielenkiintonsa ja vahvuuksien mukaisen jatkokoulutuspaikan peruskoulun jälkeen.

Tämä tiivistelmä perustuu keväällä 2022 Opetushallituksen julkaisemaan oppaaseen. Toisaalta on perusteltua tarkastella oppilaanohjausta osana ohjauksen laajaa kenttää. Toisaalta on syytä muistuttaa siitä että, kun peruskoulua rakennettiin yli 60 vuotta sitten, haluttiin siirtää ammatinvalinnan ohjaus kouluihin.Oppilaanohjausta tulisi aikaisempaa enemmän tarkastella oppiaineena ja urasuunnittelutaitoja sekä opetettavana että opeteltavan taitona.

Oppilaanohjaus

Oppilaanohjaus on oppilaan urasuunnittelutaitoja kehittävä ohjausprosessi. Tämän oppimisprosessin aikana nuori tutustuu ura- ja koulutusvaihtoehtoihin, laajentaa toimintahorisonttiaan ja oppii näkemään eri ura- ja koulutusvaihtoehtoja sekä tekemään uraa suuntaavia valintoja koulutuspolullaan. Nuoren toimijuutta ja osallisuutta kehittävä oppilaanohjaus on prosessi, joka sisältää ongelmanratkaisutaitojen kehittämistä, asenteiden tarkastelua, tiedon hyödyntämisen ja suunnitelmallisuuden opettelu. Prosessi rakentuu kokemuksista koulutuksesta ja työelämästä, reflektiosta, itsearvioinnista ja päätöksentekotaitojen opettelusta. Kukaan ei kiistä sitä etteikö oppilaanohjaus olisi myös oppilashuollollista auttamistyötä. Tämä työ kuitenkin toteutuu pedagogisessa viitekehyksessä.

Kaikille kohdennettu oppilaanohjaus ja sen tehostaminen muodostavat kokonaisuuden. Oppilaanohjaus ja sen tehostaminen on eri osapuolille näkyväksi tehty suunnitelmallinen kokonaisuus, jossa resurssit ja toimeenpano kulkevat käsikkäin. Oppivelvollisuus lain mukaan opetuksen järjestäjä määrittää toimeenpanon reunaehdot. Laadukas ohjaus on systeeminen kokonaisuus, jossa eri asiatuntijat tekevät yhteistyötä ja rakentavat yhteistä ymmärrystä. Siksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaista ura- ja koulutusvalinnan ohjausta tulisi koordinoida kansallisella ja paikallisella tasolla.

Oppilaanohjaus on henkilökohtaista. Oppilaan vahvuuksien tunnistaminen ja mielenkiinnon kartoittaminen muodostavaa perustan oppilaanohjaukselle. Valintoihin ja päätöksenteossa tarvittavien taitojen kehittämisen lisäksi tulisi kartuttaa oppilaan kokemuksia työelämästä ja koulutusvaihtoehdoista. Oppilaanohjauksen pääpaino tulisi olla uraohjauksessa ja erilaisten urapolkujen etsimisessä. Toisen asteen koulutusvalintaa tulisi tarkastella polkuna kohti oppilaan uratavoitetta. Se, että oppilaan ohjaus lukkiuttuisi perusopetuksessa kovin varhain joko lukiopolkuun tai ammatillisen koulutuksen valintaan, ei palvele oppilaan toimintahorisonttin laajentamista.

Tehostettu oppilaanohjaus

Tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutosmääräyksen liitteen mukaan oppilaslähtöistä tarpeen arviointia ja varhaista tukea. Tehostetussa henkilökohtaisessa oppilaanohjauksessa oppilaalle annetaan henkilökohtaista ja muuta oppilaanohjausta sekä laaditaan henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma. Oppilaanohjaus ja sen tehostaminen on suunnitelmallinen monimuotoinen prosessi.

Tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta annetaan kahdeksannella ja yhdeksännellä vuosiluokalla. Perusopetuksen ja toisen asteen siirtymävaiheen uraohjauksen tulisi muodostaa kokonaisuus, jossa eri kouluasteiden toimijat tekevät oppijalähtöistä suunnitelmallista ja oikea-aikaista yhteistyötä. Koska kaikille kohdennettu oppilaanohjaus ja sen tehostaminen muodostavat kokonaisuuden, perusopetuksen ja toisen asteen siirtymävaiheen yhteistyötä tulisi varhentaa.

Oppilaanohjauksen tarpeen arviointi

Eri urateorioiden mukaan oppiminen oppiminen ja urasuunnittelutaidot liittyvät toisiinsa. Kaksi kolmasosaa suoraan perusasteen jälkeen koulutuksen ulkopuolelle jääneistä nuorista ei ollut saanut täydentävää tai erityistä oppimisen tukea. Suurin osa tehostetun oppilaanohjauksen tarpeesta olevista oppilaista jäisi siis etukäteen tunnistamatta, jos käytettäisiin oppilaan saamaa oppimisen tukea ainoana perusteena antaa tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 opinnoissa suoriutuminen ei välttämättä kerro siitä tarvitseeko oppija tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta. Huonosti tai hyvin koulussa menestyvällä voi olla tarvetta saada tehostetumpaa uravalintavalmiuksia kehittävää ohjausta.

Oppilaanohjauksen tarvetta tulee arvioida monen tekijän avulla. Minkään tietyn koulumenestyksen raja-arvon ei tulisi määrittää sitä, kuka saa tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta. Myöskään se, että oppilas saa oppimisen tehostua tukea tai nuori puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin oppilaitoksen opetuskieltä ei välttämättä tarkoita sitä, että hän on tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen tarpeessa.

Tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen tarpeen moniammatillinen arviointi on tarpeen, koska eniten ohjausta tarvitsevat eivät välttämättä hakeudu ohjaukseen itse. Siitä huolimatta, että oppilaanohjausta ja sen tehostamista tulisi tarkastella itsenäisenä pedagogisena kokonaisuutena, on tarpeen tehdä moniammatillista yhteistyötä prosessin eri vaiheissa. Oppilaanohjauksessa ja sen tehostamisessa tulisi kiinnittää huomiota oppilaan uravalintaa haittaaviin ajatuksiin sekä tapaan suhtautua vastoinkäymisiin ja ajattelu- ja toimintaprosesseihin.

Nuoren tarvetta saada tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta tulee arvioida oppilaskohtaisesti. Nuoren oppimisen ongelmat, vieraskielisyys ja koulunkäyntiin suhtautuminen voivat kertoa tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen tarpeesta. Yksinäisyys, kotitilanne, elämäntilanteessa tapahtuneet muutokset ja sosiaalinen toimintakyky, voivat olla sosiaalisia syitä tehostaa oppilaanohjausta. Oppilaan terveydentila voi olla peruste tehostaa oppilaanohjausta.

Jatko-opintosuunnitelma

Oppilaanohjauksen toimeenpano ja jatko-opintosuunnitelman laatiminen on syytä liittää yhteen. Jatko-opintosuunnitelman ensisijainen tehtävä on tukea oppilasta uravalinnassa. Tämän takia siitä, mitä jatko-opintosuunnitelmaan kirjataan ja kenelle se se jaetaan sovitaan hänen kanssa. Perusopetuslaki (3 §) kehottaa kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön ja tämän takia huoltajaa tulee tiedottaa oppilaanohjausprosessista.

Tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen toimeenpanoon kytkeytyvä jatko-opintosuunnitelma on viranomaisen asiakirja (Arkistolaki 1 §). On tärkeää erottaa toisistaan perusopetuslain tarkoittama jatko-opintosuunnitelma, joka liittyy tehostettuun henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen, muusta käytetystä ohjausmateriaalista. Opinto-ohjaajan muistiinpanot eivät ole viranomaisen asiakirjoja (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 5 §).

Se kenelle jatko-opintosuunnitelma jaetaan määrittää sen sisällön. Jos nuoren jatko-opintosuunnitelma näkyy myös niille koulun opettajille, jotka eivät opeta oppilasta, asiakirja tulkitaan julkiseksi asiakirjaksi. Tällöin jatko-opintosuunnitelmassa ei saa arvioida oppilaan ominaisuuksia ja kirjoittaa hänen vapaa-ajan harrastuksista. Jos taas henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma näkyy vain oppilasta ohjaaville, asiakirjassa voi olla kuvaus oppilaan vahvuuksista. Asiakirjaa kootessa tulisi sopia se, miten oppilaan ura- ja koulutusvalintavalmiuksia kehitetään vuosiluokkien 8 ja 9 aikana.

Jatko-opintosuunnitelma pitää arkistoida, kun se on laadittu osana tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta (Perusopetuslaki 11 a §). Arkistolain 8 §:n pykälän mukaan opetuksen järjestäjän on määrättävä asiakirjojen säilytysajat ja -tavat. Koska oppivelvollisuuslain 12 §:n mukaan koulutuksen järjestäjällä on vastuu oppivelvollisen ohjauksesta ja valvonnasta, tulisi arkistointikäytäntöjen lisäksi opetuksen järjestäjän määrittää kouluille yhteiset käytännöt jatko-opintosuunnitelman laatimisesta ja tiedonsiirrosta.

Tiedon siirto toiselle asteelle

Tietojen siirrosta perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen säädetään oppivelvollisuuslain 23 §:n 3 momentissa. Kun oppivelvollinen siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän on toimitettava koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot on annettava myös uuden koulutuksen järjestäjän pyynnöstä.

Oppilaanohjaajan tulee oppilaskohtaisesti harkita sitä, sisältääkö jatko-opintosuunnitelma koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä tietoja. Pääsääntöisesti perusopetuksessa laaditun jatko-opintosuunnitelman sisältämät tiedot eivät ole välttämättömiä uudelle koulutuksen järjestäjälle perusopetuksen jälkeen.

Oppilaanohjauksen arviointi ja kehittäminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut suunnitelman siitä, miten arvioinnin ja tutkimuksen avulla tuetaan oppivelvollisuuden toimeenpanoa. Lähivuosina arvioidaan sitä, miten toimivaa on siirtymä perusopetuksesta toiselle asteelle oppilaan uravalintavalmiuksien kehittyminen kannalta, ja sitä, miten oppilaanohjausta ja sen tehostamista toimeenpannaan. Suunnitelman mukaan tullaan arvioimaan henkilökohtaisen ohjauksen ja tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen määriä ja jatko-opintosuunnitelmien sisältöjä. Tämän lisäksi tullaan arvioimaan oppilaanohjauksen resursseja ja sitä, miten eri suunnitelmien avulla tuetaan oppilaiden oppivelvollisuuden suorittamista. Arvioinnin kohteena on siis kuntien toiminta, ohjaus jatkumona ja kokonaisuutena.

Ohjauksen kehittäminen on hyvän ohjauksen esteiden purkamista, tavoitteiden saavuttamista paremmin palvelevien käytäntöjen ja ohjausympäristöjen rakentamista. Ohjauksen kehittäminen on aina keskeisiä toimijoita ja ohjauksen vaikuttavuuden eri osapuolia ja toiminnan tasoja osallistavaa. Ensimmäinen kehittämistyön vaihe on kehittämistarpeen arviointi ja käytettävissä olevien resurssien tunnistaminen ja osoittaminen. Tämän jälkeen asetetaan kehittämistavoite. Hankkeessa voi yleensä olla vain yksi päätavoite, joka voi jakaantuu alatavoitteisiin. Kun tavoite on määritelty, laaditaan suunnitelma sen saavuttamisesta. Tämän jälkeen toimeenpannaan osallistava kehittämistyö.

On perusteltua olettaa, että jokainen opetuksen ja toisen asteen koulutuksen järjestäjä on tämän lukuvuoden loppuun mennessä määritellyt tai päivittänyt sen, mitä on oppilaanohjaus, sen tehostaminen ja koulutusvalinnan ohjaus perusopetuksen ja toisen asteen siirtymävaiheessa. Tähän kehottaa oppivelvollisuuslaki.

If you enjoyed this post, please consider leaving a comment or subscribing to the RSS feed to have future articles delivered to your feed reader.