Oppilaanohjauksen tehostaminen käytännössä

Tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus (TEHO) on uraohjausprosessi, joka kulkee jokaiselle oppilaalle kohdennetun oppilaanohjauksen rinnalla. Oppilaanohjauksessa ja sen tehostamisessa pyritään tunnistamaan nuoren vahvuuksia ja laajentamaan hänen toimintahorisonttiaan. Teemat oppiminen, työ ja koulutus muodostavat oppilaanohjauksen ytimen. Lue loppuun

Jos kaikki ohjaavat, mitä oppilaanohjaaja tekee

Ohjauksen kenttä on laaja ja se sisältää erilaisia tavoitteita. Kaikki ohjaavat -periaatteen ja käytännön jalkautuminen kouluihin on tehnyt tilaa ammatinvalinnanohjauksen uudelleen määrittelylle perusopetuksesta. Oppilaanohjaajalla on ollut perusopetuksen alusta saakka kaksi tehtävää: oppilaan ura- ja koulutusvalintaan liittyvä tehtävä ja ohjauksen koordinointitehtävä. Nyt voi olla tilaa kysyä, mitä on perusopetusikäisten ja etenkin yläkoululaisten uravalinnan ohjaus 2022? 

Lue loppuun

Tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus

Kun laajennettiin oppivelvollisuutta syntyi mahdollisuus ja tarve päivittää se, mitä on urasuunnittelutaitojen alkuopetus, oppilaanohjaus ja uraohjaus perusopetuksen ja toisen asteen siirtymävaiheessa. Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteena on se, että jokainen perusopetuksen päättävä nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon ja saa hyvät eväät työelämään ja jatko-opintoihin.

Lue loppuun

Työelämään tutustumisen kehittäminen

Vuoden 2019 Nuorisobarometrin mukaan työelämäkokemuksilla on ollut eniten vaikutusta (47 %) nuoren ammatin, toimialan tai uran valintaan. Tämän takia on luonnollista tarkastella TET-jaksoja yhtenä oppilaanohjauksen tärkeimpänä työmuotona, jota hyödynnetään kun tehostetaan yksittäisen oppilaan ohjausta.

Osana Opinto-ohjauksen kehittämisohjelmaa Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi selvityksen työelämään tutustumisen ohjauskäytännöistä. Tutkimuksessa on selvitetty TET-jaksojen toteutusta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja saavutettavuutta perusopetuksen aikana.

Lue loppuun

Oppilaanohjaaja asiantuntijana – tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus

Perusopetuslain lisäys ja oppilaan perusopetuksen aikaisen uraohjausoikeuden tarkempi määrittely, siirsi huomion uravalintavalmiuden ohjaamisen alkuopetukseen. Aikaisempaa tarkemmin tulisi pohti sitä, mihin oppilaanohjaan työaikaa kohdennetaan. Peruskoulun alusta saakka oppilaanohjaajalla on ollut uraohjaustehtävän lisäksi ohjauksen koordinointitehtävä. Kaikkien opettajien toimeenpanema oppilaan valintavalmiutta kehittävä ohjaus näyttäytyy tärkeänä.

”Minun mielestäni, koska …” on lause, jolla asiantuntijaopo aloittaa oman ohjaustyönsä sisällön perustelun. ”Minun mielestäni” viittaa kokemukseen ja koska-sanalla aloitetaan toiminnan perustelut, jotka hän johtaa joko ohjausteorioista tai lainsäädännöstä. Ilman perusteluja ”minun mielestä” -lause ei johda oppilaanohjausta kehittävään vuoropuheluun.

Lue loppuun

Oppilaanohjaus on urasuunnittelutaitojen alkuopetusta

Olen koonnut tämän työvuoden aikana oppaan siitä, mitä tulisi huomioida, kun toimeenpannaan tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta. Oppaassa tarkastellaan sitä, mitä tulisi huomioida, kun arvioidaan perusopetusikäisen oppilaan valmiutta koulutus- ja uravalintaan eli hänen tarvettaan saada tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta. Oppaassa tarkastellaan myös oppilaan uravalintaa haittaavaa ajattelua ja sitä, mihin perusopetusikäisen oppilaanohjauksen kehittämisessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Lue loppuun

Huomiota Turun seudun oppilaanohjauksen kehittämisestä

Turun kaupunki ja seutukunnalliseen oppilaanohjauksen kehittämiseen mukaan lähteneet kunnat saivat OKM:ltä 320 000 euroa erityismäärärahaa oppilaanohjauksen kehittämiseen. Aikaa kehittämistyölle on puolitoista lukuvuotta. Kehittämistyö kytkeytyy Opinto-ohjauksen kehittämisohjelmaan ja oppivelvollisuuden laajentamiseen. Turun seudun potti oli kaikista määrärahaa saaneista seutukunnista suurin. Näiden kehittämismäärärahojen lisäksi kunnan saavat korotettua valtio-osuutta oppilaanohjauksen saatavuuden parantamiseen, jossa Turussa onkin parannettavaa.

Lue loppuun

Demokratia-ansa ohjauksen kehittämisessä

Habermasin rationalisoitumisteorian mukaan diskurtiivinen totuus voidaan tuottaa tietyin ehdoin.  Tulokseen pyrkien keskustelijoiden tulee pystyä itsenäisesti esittämään eriytyneitä väitteitä kolmesta maailmasta ja kyettävä arvioimaan niistä esitettyjä väitteitä kyseiseen maailmaan soveltuvalla kriteerillä. Kriteerit ovat totuus, autenttisuus ja oikeudellisuus.

Ulkoiseen maailmaan viittaava lause on pätevä (totuus) silloin, kun se on todenmukaisessa suhteessa ulkoisen maailman tosiseikkoihin. Sisäiseen maailmaan viittaava lause on pätevä (autenttinen), kun se ilmaisee aidosti ja rehellisesti ihmisen sisäisen kokemuksen. Sosiaaliseen maailmaan viittaavaa lause on pätevä (oikeudellinen), kun se ei ole ristiriidassa yleisesti hyväksytyn normitekstin kanssa. Kun nämä ehdot täytetään tyydyttävästi keskustelussa, voidaan tuottaa väitteiden ja vastaväitteiden avulla yhdessä diskursiivinen totuus. Yhteistyön kohteena voi olla esim. aloite, johon organisaation eri toimijoiden, ohjauksen tuloksellisuuteen vaikuttavien systeemisten tasojen, on mahdollista reagoida ja ottaa kantaa.

Demokratian perusajatus on se, että kansan tahto toteutuu tai kansa päättää ja päätöksissä noudatetaan enemmistösääntöä. Demokratia-ansa ohjauksen kehittämisessä on se, että ohjauksen kehittämistä viedään eteenpäin huutoäänestyksellä, vedotaan kannatukseen, tiimityöhön tai  yhteistyöhön ilman, että prosessille ja lopputulokselle asetetaan muita kriteereitä. Ohjauksen, kasvattamisen ja opettamisen kenttä muodostuu normeista, tutkitusta tiedosta ja opetussuunnitelmasta. Päätöksenteossa tarvittava tieto tulee olla yhteisessä käytössä, jotta voimme yhdessä suunnata toimintaamme ja tehdä päätöksiä.

Lue loppuun

Oppiminen ja oppilaanohjaus

Lewin (1951) tarkasteli oppimista yksilössä tapahtuvana muutoksena ja prosessina, jossa oppija omien päämääriensä ohjaamana joko keksii uusia oivalluksia tai muuttaa vanhoja oivalluksiaan. Hänen mukaansa oppiminen on prosessi, jossa tottumuksiin liittyvien kokemuksien merkitys tulkitaan uudelleen. Tästä näkökulmasta  esitän muutamia huomioita siitä, miten oppimista tulisi tarkastella oppilaanohjauksessa.

Tässäkin tekstissä ohjaus sanalla viitataan koko opettajakunnan toimeenpanemaan ura- ja koulutusvalintavalmiuksien kehittymiseen vaikuttavaan  ohjaustyöhön ja sen myötä opinto-ohjaajan ohjauksen koordinointitehtävään. Mielestäni opinto-ohjaajalla siis pitäisi olla oppilaan ohjaamisen rinnalla koko koulun kokoisia tehtäviä. 

Lue loppuun

Opetus ja oppilaanohjaus

Oppilaanohjaus on oppiaine. Oppiaine on asioiden ja tietojen kokonaisuus, jonka tehtävä ja tavoitteet on määritelty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Opetussuunnitelman perusteissa tarkastellaan oppilaanohjausta kokonaisuutena, joka muodostuu eri ohjausmuodoista.

Didaktiikan perusteet (Uusikylä & Atjonen 2007, 71) kirjan mukaan opetussuunnitelman keskeisiä osia ovat tavoitteet, oppiaines, toteutus ja arviointi. Opetussuunnitelman perusteissa  on kuvattu oppilaanohjauksen opetuksen tavoitteet, mutta ei arvioinnin kohdetta ja tavoiteltavaa oppilaan osaamista.

Tuoreissa päättöarvioinnin kriteereissä on kerrottu selkeästi ja ymmärrettävästi, mitä ovat eri oppiaineiden opetuksen tavoitteet, arvioinnin kohteet, minimitavoiteet ja kuvaukset hyvästä osaamisesta. Lisäksi on selkeästi eroteltu toisistaan opintojen aikainen ja ohjaava arviointi (formatiivinen arviointi), summatiivinen arviointi ja päättöarviointi. Tämä kaikki on tehty kaikissa muissa oppiaineissa paitsi oppilaanohjauksessa.

Valtaosa peruskoulun opettajista on aineenopettajia tai luokanopettajia peruskoulutukseltaan. Heillä lienee halua tarkastella oppiainettaan opettamisen näkökulmasta ja näin synnyttää perustelut ohjaustyölleen (pedagogiikka).

Lue loppuun