Pitkä matka kehittämistuloksiin

Koulumme opettajakunta esitti kevään VESO-päivinä (24.3.2018) ja opettajainkokouksessa (18.4.2018) toiveen, että oppilaiden käyttäytymiseen kiinnitettäisiin huomiota ja panostettaisiin ohjaustyöhön. Silloin kirjoitin seuraavan tekstin:

”Yhteisten toimintatapojen juurruttaminen sekä koulu- ja ruokarauhan parantaminen edellyttää systemaattisia toimia.  Kyse on vakiintuneen oppilaiden toimintakulttuurin muutoksesta ja siksi tarvitaan suunnitelmallisia, monipuolisia ja koko lukuvuoden kestäviä toimia. Opettajat ovat siis toivoneet, että seuraaviin asioihin kiinnitettäisiin huomiota:

  1. KIELENKÄYTTÖ – asiallinen kielenkäyttö 
  2. RUOKALAKÄYTTÄYTYMINEN – hyvät ruokailutavat ja rauhallinen ruokailutilanne 
  3. VÄLITUNTIKÄYTTÄYTYMINEN – reippaasti ulos välitunnille 
  4. LUOKKATILANNE – työrauha

Lue loppuun

Hyvän ohjauksen kehittämisen arviointikriteerit

Koko koulun opettajakunnan toteuttaman ohjauksen kehittäminen on haastavaa. Kun ohjauksen kehittämisen kohteena on yhtä useampi henkilö kehittämistyön tarkoituksenmukaisuutta voidaan arvioida seuraavien kriteerien avulla:

  • ratkaisukeskeisyys
  • omistajuus
  • osallistavuus
  • valtauttaminen
  • kausaalisuus
  • kehittämisprosessin läpinäkyvyys
  • kumulatiivisuus
  • tavoitteellisuus

Lue loppuun

Oppilaanohjauksen saatavuus Turun peruskouluissa

Saatavuudella tarkoitetaan opinto-ohjaajan työaikaa, jota on varattu oppilasta kohden oppilaanohjaukseen yläkouluissa. Vuodesta 2009 lähtien on Turun sivistystoimen virkamiesjohdolle esitetty, että jokaisella oppilaalla tulisi olla mahdollisuus saada henkilökohtaista, pienryhmä ja työelämään ohjausta tarpeensa mukaisesti ja yhdenvertaisin laskennallisin perustein. Merkittävää parannusta oppilaiden oikeudessa saada oppilaanohjausta ei ole tapahtunut. Lukuvuonna 2018-2019 ensi sijassa yleisopetusta antavissa yläkouluissa tilanne näytti alla olevan taulukon mukaiselta. Turkulaisilla opinto-ohjaajilla oli keskimäärin 311 oppilasta ohjattavana lukuvuonna 2018-2019.

Lue loppuun

TET-tori -sivuston seutukunnallistaminen

Työelämään tutustuminen, ohjaus ja oppilaanohjaus

Monelle peruskoulun oppilaalle TET-viikko on ensimmäinen kokemus työelämästä. TET-jaksolla on suuri yksilöllinen mutta myös yhteiskunnallinen merkitys. Tämän takia koulun, yrityksen ja kodin aktiivinen osallistuminen ohjaustyöhön on tärkeää. TET-jakso on koulun opetussuunnitelmaan määrittämää toimintaa ja oppilaalla tulisi olla mahdollisuus tutustua oman ura- ja koulutusalakiinnostuksensa mukaiseen toimialaan. Näiden tavoitteiden toteuttamisen tueksi on koottu TET-tori -sivusto ks. www.tet-tori.fi.

Lue loppuun

Arvokasta arvokeskustelua

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä

Kun peruskoulua rakennettiin ja peruskoulun opinto-ohjaajan roolia rajattiin, Saari totesi vuonna 1969 Psykologia-lehdessä seuraava: ”Ohjanta-asiantuntijalla tulisi olla myös uudistajan rooli peruskoulussa. Yksin toimiessaan koulussa työskentelevä asiantuntija joutuu vakava ympäristöpaineen puristukseen.” Vaikka tehtävä on haastava ja saattaa synnyttää vastakkainasettelua ja haastaa rehtorin määräämisoikeutta,  ​opinto-ohjaajan tehtävien joukkoon kuuluu ottaa kantaa koulun ohjauksen kehittämiseen ja melkein kaikki opettajakunnalle yhteinen työ on tätä.

Lue loppuun

Peruskoulun strategian luominen ja ohjauksen kehittäminen

Strategia tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Suunnitelmassa yhdistyy tavoitteet ja koulun toiminta. Tavoitteet voivat olla, ja koska on kyse peruskoulun toiminnasta ovat, annettuja. Arvot määrittävät sitä, mitä me pidämme tavoiteltavana. Kun otamme tavoitteet annettuna, strategiatyön kannalta riittää, että meillä on yhteinen ymmärrys siitä, miksi tavoite on tärkeä. Koulun strategiatyön kannalta ei ole ensisijaista arvokeskustelu vaan se, että meillä on yhteinen käsitys siitä, miksi asettu tavoite on tärkeä ja mihin arvoihin se kytkeytyy.  

Strategiatyön tärkein kysymys on miten, vaikka prosessin aikana jokaisen tulee tiedostaa se, mikä on tavoitteemme ja miksi. Strategiatyön aikana tulee tehdä näkyväksi se, millä toimin koulu pyrkii rajaamiinsa tavoitteisiin ja millä voimavaroilla. Kaikki kouluaikana ja eri oppimisympäristöissä tapahtuva toiminta tulee hyödyntää näiden tavoitteiden saavuttamiseen.

Lue loppuun

Peruskoulun päättöluokkalaiselle koulutusvalinnasta ja yhteishausta

Tässä muutamia vinkkejä ura- ja koulutusvalintaa tekevälle päättöluokkalaiselle.

Sinun kannattaa itsearvoida omaa tapaasi oppia akselilla lukeminen – tekeminen ja valita se tapa, joka on sinulle tuloksellisin myös nykyisten arvosanojen (lukuaineet – taito- ja taideaineet) näkökulmasta. Samalla kannattaa muistaa, että vaikka lukioon haettaessa painottuvat lukuaineet ja ammatilliseen koulutukseen haettaessa taito- ja taideaineet, kaikkien aineiden keskiarvo vaikuttaa tai saattaa vaikuttaa valintaprosessissa molemmissa tapauksissa. Vaikka (työ)elämälle voikin asettaa tavoitteita, polku kohteeseen tulee tarpoa ilolla ja matkan tulee olla kannustava ja innostava.

Lue loppuun

Turkulaisen oppilaanohjauksen kehittämisen lähihistoria (2008-2019)

Oikeastaan tarinani alkaa jo vuodesta 2001, jolloin aloitettiin yksittäisen koulun ohjauksen kehittämishanke. Hankkeessa kehitettiin kurinpitojärjestelmää, jossa ongelman siirtelyn ja rankaisemisen sijaan pyrittiin käytäntöön, jossa oppilaan ja opettajan kohtaaminen ongelmatilanteissa otettiin käyttövoimaksi ohjaus ja kasvatustyölle. Uusi käytäntö rakentui systeemisten, sovittelevien ja ratkaisukeskeisten työmenetelmien ympärille ja sitä kutsuttiin seuraamusjärjestelmäksi. Silloin muurattiin yksi kaikki ohjaavat -periaatteen kulmakivistä. Tästä hyvästä käytännöstä tiedotettiin opetus- ja kulttuuriministeriä, kun valmisteltiin lakia kurinpitokäytännöistä. Perusopetuslakiin päätyi kasvatuskeskustelu-käsite 2013.

Lue loppuun

Ohjauksen kehittäminen

Ohjaus on yhteistyötä. Ohjauksen kehittäminen on johdettua ja koordinoitua keskustelua arkisista hyvän oppimisen ja kasvamisen esteistä. Polku kehittämistulokseen ja toimintakulttuurin muuttumiseen on yksinkertainen: 1) Osoitetaan, että asialle (esim. hyvä käytös ruokasalissa) on merkitystä. 2) Sitoudutaan ja sitoutetaan asian käsittelyyn. 3) Lähestytään kehittämiskohdetta eri tavoilla.  4) Laaditaan kuvaus yhteisestä uusista käytännöistä. 5) Arvioidaan sovittujen käytäntöjen toimeenpanoa ja tehdään ryhtiliikkeitä, jos tarpeen.

Lue loppuun

TET-jaksot ja sen kehittäminen kunnassa

Kuten Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisussa, aiemmissa aihetta käsittelevissä raporteista ja minun ohjausta ja oppilaiden urapohdintaa käsitelevässä väitöskirjassa todettiin, TET-jakso on osalle nuorille tarkoituksenmukainen ja osalle ”epämieluisa, haastava tai jopa mahdoton toteuttaa”. TET-jakso on tarkoituksenmukainen silloin, kun se toimii yhtenä perusteena nuoren ura- ja koulutusvalinnalle.

Lue loppuun