Oppilaanohjaus on ollut kummajainen oppituntijakoisessa peruskoulussa sen alusta saakka. Opinto-ohjaaja joutuu edelleen taistelemaan paikastaan perusopetuksessa (ks. 2010 ja 2021) Urasuunnittelutaidon kansallisessa viitekehyksessä (KEHA 2023) kuvataan selvästi, mitä kaikkia valmiuksia oppilaalla tulisi olla, jotta hän voi tehdä onnistuneita ura- ja koulutusvalintoja ja menestyä urapolullaan (ks. kuvio 1). Olisiko nyt luvassa parempaa?
Urasuunnittelutaitojen harjoittelu aloitetaan peruskoulussa. Oppilaanohjaus on osa urasuunnittelutaitojen alkuopetusta. Osa opeteltavista taidoista on laaja-alaisia valmiuksia, joiden kehittämiseen tarvitaan koko opettajakunnan työpanosta. Osa taidoista ja tiedoista harjoitellaan oppilaanohjauksen muodostaman monimuotoisen oppilaanohjausprosessin aikana. Oppilaanohjaus on monimuotoinen oppiaine ja monialainen kokonaisuus, jota opinto-ohjaaja koordinoi.
Kuvio 1. Kansallisessa urasuunnittelutaitojen viitekehyksessä määritellyt kuusi taitoaluetta ja 34 osa-aluetta (KEHA 2023)
Opetussuunnitelman perusteissa tarkastellaan perusopetusikäisten ura- ja koulutusvalintavalmiuden kehittymistä monimuotoisena kokonaisuutena. Oppilaanohjauksen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että oppitunnit, henkilökohtainen ohjaus, pienryhmäohjaus ja työelämään tutustumiseen liittyvä ohjaus muodostavat kokonaisuuden. Oppivelvollisuuslain laajentamisen yhteydessä muutettiin myös perusopetuslakia (11 a §) ja haluttiin lainsäädännössä varmistaa, että ne oppilaat, jotka tarvitsevat enemmän oppilaanohjausta myös saavat sitä. Oppilaanohjaustyö on kokonaisuus, jota ei kannata pilkkoa osiin. Oppilaanohjausta ei voi tehostaa, jos kaikki eivät saa lain tarkoittamaa oppilaanohjausta.
Viime vuosina on tehty merkittävää kansallista arviointi- ja kehittämistyötä. Opetus- ja kulttuuriministeriön aloitteesta on tutkittu työelämän tutustumisjaksojen toteutusta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja saavutettavuutta perusopetuksen aikana (Valtioneuvosto 2022). Jyväskylän yliopisto on julkaissut ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvaukset (2023) ja laatinut urasuunnittelutaitoja jäsentävän selvityksen (2023). Elinikäisen ohjauksen näkökulmasta on laadittu ehdotus urasuunnittelutaitojen viitekehykseksi (KEHA 2023) ja urasuunnittelutaitojen osaamiskehikko (Hyria 2024). Lisäksi on arvioitu opinto-ohjauksen uusia muotoja (Karvi 2022–2024) ja tehty arviointitutkimus elinikäisen ohjauksen tilasta (TEM 2024). Kaikki tämä on koottu Elinikäisen ohjauksen käsikirjaksi (TEM & KEHA 2024). Kaikissa näissä dokumenteissa tarkastellaan urasuunnittelutaitoa opetettavana, opeteltavana ja opittavana taitona
Opinto-ohjaajan ja oppilaan luottamussuhdetta rakennetaan vähitellen. Opetussuunnitelman perusteissa tarkastellaan perusopetusikäisten ura- ja koulutusvalintavalmiuden kehittymistä monimuotoisena kokonaisuutena. Oppilaanohjauksen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että oppitunnit, henkilökohtainen ohjaus, pienryhmäohjaus ja työelämään tutustumiseen liittyvä ohjaus muodostavat kokonaisuuden. Oppilaanohjaustyö on kokonaisuus, jota ei saa pilkkoa osiin.
Karvin arviointitutkimuksen (2020, 102) mukaan, ne oppilaat, jotka olivat keskustelleet yläkoulun aikana oppilaanohjaajan kanssa kahden kesken vähintään kolme kertaa, kokivat saaneensa paremmin tietoa työelämästä ja jatko-opinnoista. Oppilaanohjaajan kanssa käytyjen keskustelujen määrä oli myös yhteydessä siihen, miten vastaajat kokivat itsetuntemuksensa, päätöksentekotaitojensa ja tiedonhankintataitojensa kehittyneen perusopetuksessa. Jos opinto-ohjaajaa kohden on enemmän kuin 250 oppilasta, henkilökohtaisen oppilaanohjauksen saatavuus vaarantuu merkittävästi. Suomen opinto-ohjaajat ry:n ja OAJ:n suosituksen mukaan opinto-ohjaajaa kohden tulisi olla 150 oppilasta
Jos oppilailla on tavallista enemmän tarvetta tehostettuun henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen, oppilasmäärä opinto-ohjaajaa kohden tulisi olla pienempi. Lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy voimakkaasti heidän vanhempiensa koulutuksen ja taloudellisen tilanteen mukaan. Jos halutaan ennakoida oppilaiden tehostetun oppilaanohjauksen tarvetta, on ehdotettu käytettävän tekijöinä tasa-arvorahan määräytymisperusteita (ks. OKM 2021:43). Oppivelvollisuuslain perustelujen mukaan varmistamme ohjauksellisen jatkumon, jos ainakin erityisen tuen, tehostetun tuen ja vieraskielisten oppilaiden tehostetun oppilaanohjauksen tarvetta arvioidaan ennen kahdeksatta luokkaa (HE 173/2020 vp, 50).
Hallituksen esityksessä (HE 173/2020, 51) todetaan seuraavaa: ”Karvin arviointiin vastanneista opetuksen järjestäjistä 37 prosentilla oli alle 100 oppilasta opinto-ohjaajaa kohden, 34 prosentilla oppilasmäärä oli 100—200 ja 29 prosentilla yli 200. Lukumääräisesti 28 järjestäjällä oli yli 250 oppilasta ohjaajaa kohden, eli noin 25 prosenttia vastanneista ei täytä laatukriteerin suositusta.” Kuntien valtionosuutta korotettiin, jotta opetuksen järjestäjät kykenisivät vastaamaan perusopetuslain vaatimuksiin. Kun tarkastellaan turkulaisten yhtenäiskoulujen vuosiluokkien 7–9 oppilaita ja yläkoulujen oppilaita, oppilaanohjaajaa kohden on laskennallisesti 289 oppilasta (ks. kuvio 2) keväällä 2025. Oppilasmäärä opoa kohden vaihtelee 204 ja 390 oppilaan välillä.
Kuvio 2. Vuosiluokkien 7-9 oppilaat 10.3.2025 ja oppilaanohjauksen saatavuus
Ohjaus on tekoja. Oppilaanohjaajan ensi sijaisin tavoite on saada oppilas omatoimisesti valitsemaan hakutoiveita ja sitoutumaan hakutoiveisiinsa. Haasteena on se, että tämä edellyttää laaja-alaisten urasuunnittelutaitojen ja valinnan- ja päätöksentekovalmiuksien kehittämistä sekä ura- ja koulutusvalinnassa tarvittavan tiedon opettamista ja omaksumista. Näiden tavoitteiden saavuttaminen pilkkoutuu pieniin osiin, oppitunteihin ja henkilökohtaiseen ohjaukseen, työ- ja jatkokoulutuskokemuksien tuottamiseen ja niiden reflektointiin. Oppilaan onnistunut ura- ja koulutusvalinta vaatii laajan ja jäsentyneen tietopohjan. Tämän tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan 4,8 h – 8 h työaikaa oppilasta kohden. Jos tämä halutaan mahdollistaa, se tarkoittaa 150-250 oppilasta opinto-ohjaajaa kohden.
Oppilaanohjaukseen ja sen tehostamiseen tarkoitettua valtionosuuden korotusta määriteltäessä arvioitiin, että 1/6 ikäluokasta tarvitsee tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta ja kaikille kohdennetun työajan päälle tulisi varata 10 tuntia lisää työaikaa (HE 173/2020 vp, 92). Oppivelvollisuuslain perustelujen mukaan varmistamme ohjauksellisen jatkumon, jos ainakin erityisen tuen, tehostetun tuen ja vieraskielisten oppilaiden tehostetun oppilaanohjauksen tarvetta arvioidaan ennen kahdeksatta luokkaa (HE 173/2020 vp, 50).
Vuosien ponnisteluista huolimatta, Turun peruskoulujen opinto-ohjaajat joutuvat edelleen taistelemaan työrauhansa puolesta. Miksi? Oppilaan kiireetön ja arvostava kohtaaminen pitää tehdä vihdoin Turussakin mahdolliseksi. Tämä ei onnistu siirtämällä niistä kouluista oppilaanohjauksen resurssia, jossa tilanne on kohtuullinen, niihin kouluihin, jossa tilanne on todella huono (viittaan Turun perusopetuksen johtoryhmän päätökseen 3.3.2025). Näin toimiessa saadaan lisättyä niiden peruskoulujen määrää, jossa mahdollisuudet oppilaan urasuunnittelutaitojen kehittämiseen ovat huonot. Kuka asettelee esteitä oppilaan urapolun alkupäähän? Ketä vuodesta toiseen kampittaa oppilasta elinikäisen oppimisen polulla? Oppilaanohjauksen saatavuuden ongelma on korjattu jo ajat sitten muissa isoissa kunnissa.
Ratkaisuja löytyisi, jos tekisimme yhteistyötä. Meidän tulisi keskustella ja käydä vuoropuhelua eri toimijoiden välillä. Hyvä hallinto on avointa, ratkaisukeskeistä ja perustuu yhdessä jaettuun tietoon. Muissa isoissa kunnissa (esim. Vantaa ja Oulu) kehitetään jo pedagogisia ratkaisuja oppilaan urapolun alkupäähän, kun me edelleen kinastelemme niukista resursseista. Miksi?
Opon mielestä olisi hienoa, jos tavoitteen mukainen työ olisi mahdollista tehdä edes periaatteessa hyvin. Hyvin tekemiseen tarvitaan opetuksen järjestäjän osoittamaa työaikaa. Tässä tilanteessa minulle riittäisi se, että kaikilla turkulaisilla oppilailla olisi samasuuntainen mahdollisuus (200–250 oppilasta/opinto-ohjaaja) kohdata oppilaanohjaajansa koulun arjessa (Perusopetuslaki 11 a § 1 mom). Kun tämä on saavutettu, puhutaan sen jälkeen oppilaanohjauksen tehostamisesta… yhdessä (Perusopetuslaki 11 a § 2 mom).