Ohjauksen kenttä on laaja ja se sisältää erilaisia tavoitteita. Kaikki ohjaavat -periaatteen ja käytännön jalkautuminen kouluihin on tehnyt tilaa ammatinvalinnanohjauksen uudelleen määrittelylle perusopetuksesta. Oppilaanohjaajalla on ollut perusopetuksen alusta saakka kaksi tehtävää: oppilaan ura- ja koulutusvalintaan liittyvä tehtävä ja ohjauksen koordinointitehtävä. Nyt voi olla tilaa kysyä, mitä on perusopetusikäisten ja etenkin yläkoululaisten uravalinnan ohjaus 2022?
Avainsana-arkisto: johtaminen
Opinto-ohjauksen johtaminen
Vuosien varrella olen joutunut toteamaan, että opinto-ohjaajan työn johtaminen ei ole helppoa. Toisaalta opinto-ohjaajalla on oikeus tulla johdetuksi ja toisaalta häntä tulisi kohdella tehtäväänsä koulutettuna itseohjautuvana asiantuntijana. Opetussuunnitelman perusteiden ja virkaehtosopimuksen näkökulmista peruskoulun opinto-ohjaajat ovat toisaalta osa opettajakuntaa ja toisaalta muista opettajista poikkeava joukko johdettavia. Rehtorin ja sivistystoimen johdon tulisi tiedostaa työaikamme ja perustehtävämme mahdollisuudet ja rajat.
Työnjohtaminen ei aiheuta ongelmia, jos opinto-ohjaajat saavat ”aikaa, huomiota ja kunnioitusta” (Onnismaa 2000) ja organisaation toiminta on tuloksellisuuteen vaikuttavien toimijoiden organisoitua kohtaamista ja yhteistyötä. Tässä artikkelissa tarkastellaan opinto-ohjaajien pedagogisen ja didaktisen työn johtamista tai siihen liittyvän vuoropuhelun johtamista ja ohjaustyömme kehittämisestä.
Arvokasta arvokeskustelua
Kun peruskoulua rakennettiin ja peruskoulun oppilaanohjaajan roolia rajattiin, Saari totesi vuonna 1969 Psykologia-lehdessä seuraava: ”Ohjanta-asiantuntijalla tulisi olla myös uudistajan rooli peruskoulussa. Yksin toimiessaan koulussa työskentelevä asiantuntija joutuu vakava ympäristöpaineen puristukseen.” Vaikka tehtävä on haastava ja saattaa synnyttää vastakkainasettelua ja haastaa rehtorin määräämisoikeutta, opinto-ohjaajan tehtävien joukkoon kuuluu ottaa kantaa koulun ohjauksen kehittämiseen ja melkein kaikki opettajakunnalle yhteinen työ on tätä.
Peruskoulun strategian luominen ja ohjauksen kehittäminen
Strategia tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Suunnitelmassa yhdistyy tavoitteet ja koulun toiminta. Tavoitteet voivat olla, ja koska on kyse peruskoulun toiminnasta ovat, annettuja. Arvot määrittävät sitä, mitä me pidämme tavoiteltavana. Kun otamme tavoitteet annettuna, strategiatyön kannalta riittää, että meillä on yhteinen ymmärrys siitä, miksi tavoite on tärkeä. Koulun strategiatyön kannalta ei ole ensisijaista arvokeskustelu vaan se, että meillä on yhteinen käsitys siitä, miksi asettu tavoite on tärkeä ja mihin arvoihin se kytkeytyy.
Strategiatyön tärkein kysymys on miten, vaikka prosessin aikana jokaisen tulee tiedostaa se, mikä on tavoitteemme ja miksi. Strategiatyön aikana tulee tehdä näkyväksi se, millä toimin koulu pyrkii rajaamiinsa tavoitteisiin ja millä voimavaroilla. Kaikki kouluaikana ja eri oppimisympäristöissä tapahtuva toiminta tulee hyödyntää näiden tavoitteiden saavuttamiseen.
Turkulaisen oppilaanohjauksen kehittämisen lähihistoria (2008-2019)
Oikeastaan tarinani alkaa jo vuodesta 2001, jolloin aloitettiin yksittäisen koulun ohjauksen kehittämishanke. Hankkeessa kehitettiin kurinpitojärjestelmää, jossa ongelman siirtelyn ja rankaisemisen sijaan pyrittiin käytäntöön, jossa oppilaan ja opettajan kohtaaminen ongelmatilanteissa otettiin käyttövoimaksi ohjaus ja kasvatustyölle. Uusi käytäntö rakentui systeemisten, sovittelevien ja ratkaisukeskeisten työmenetelmien ympärille ja sitä kutsuttiin seuraamusjärjestelmäksi. Silloin muurattiin yksi kaikki ohjaavat -periaatteen kulmakivistä. Tästä hyvästä käytännöstä tiedotettiin opetus- ja kulttuuriministeriä, kun valmisteltiin lakia kurinpitokäytännöistä. Perusopetuslakiin päätyi kasvatuskeskustelu-käsite 2013.