Kuten Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisussa, aiemmissa aihetta käsittelevissä raporteista ja minun ohjausta ja oppilaiden urapohdintaa käsitelevässä väitöskirjassa todettiin, TET-jakso on osalle nuorille tarkoituksenmukainen ja osalle ”epämieluisa, haastava tai jopa mahdoton toteuttaa”. TET-jakso on tarkoituksenmukainen silloin, kun se toimii yhtenä perusteena nuoren ura- ja koulutusvalinnalle.
Väitöstutkimuksessani selvitettiin turkulaisten peruskoulun päättöluokkalaisten urapohdintaeroja ja sitä, miten oppilaiden arviot opettajien ja oppilaanohjaajien toteuttamasta ohjauksesta ovat yhteydessä heidän urapohdintaansa. Tutkimukseni mukaan oppilaiden työelämäkokemusten ja urapohdinnan välillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys. Oppilaista 76,2 % piti TET-jaksoja hyvinä tai kiitettävinä koulutus- ja uravalinnan näkökulmasta ja heidän mukaansa jaksot lisäsivät työelämätietoa ja työn arvostusta. Tutkimukseni mukaan taitavat urapohtijat olivat kokeneet olevansa mm. itseohjautuvimpia ja suunnitelmallisempia kuin heikot urapohtijat. Mutta hekin tarvitsevat toimijuutta kehittävät TET-työvälineet ja tavoitteiden saavuttamista tukevat ohjauskäytännöt ympärilleen.
Koulussa kiire ja pakkotahtisuus kannustaa turvautumaan vanhoihin toimintamalleihin. Tulisiko kussakin kunnassa olla toimija, jonka ensisijainen tehtävä olisi ohjauksen kehittäminen niin, että tavoitteet muuttuvat toiminnaksi. Paperilta tällainen toimija voi kunnasta löytyäkin. Miksei sitten yksinkertaiset ohjauksen ongelmat tule ratkaistua?
TET-prosessi on jaettavissa kolmeen vaiheeseen ja niihin liittyvät kehittämishaasteet ovat seuraavat:
- Haku. Opetustoimen tulisi ylläpitää TET-paikkaverkostoa ja huolehtia siitä, että tarjonta palvelee työvoiman kysyntää ja kaikkien oppilaan urapohdintaa.
- Kokemus. Opetustoimen tulisi kehittää TET-jaksoihin liittyvää ohjausta yritysten kanssa yhteistyössä niin, että nuorella on mahdollisuus saada monipuolinen kuva toimipaikan eri tehtävistä ja toimialasta.
- Reflektointi. Opetustoimen tulisi varmistaa se, että ohjaajilla on aikaa ja työvälineitä osallistua nuoren merkityksenantoprosessiin.
Kullakin työssäkäyntialueella tulisi olla TET-verkosto, johon kuuluvat koulut tekevät työelämään tutustumiseen liittyvää yhteistyötä yritysten kanssa. Kunnassa pitäisi kohdentaa resurssia siihen, että opetustoimella olisi mahdollisuus jalkautua yrityksiin ja osallistua TET-jakson kehittämiseen yrityskohtaisesti. Joka vuosi kouluissa on muutamia oppilaita, jotka eivät saa hankittua itselleen TET- paikkaa koulun ulkopuolelta edes tehostetun oppilaanohjauksen avulla. Moniammatillisen ohjauksen tulisi voimaannuttaa jokainen oppilas hakeutumaan työelämään.
Jo perusopetuksen alkuvaiheessa opinto-ohjaajalle rajattiin koulun ohjauksen kehittämistehtävä. Suurimmaksi pulmaksi jo silloin todettiin se, että opinto-ohjaaja jätetään tai jää yksin kehittämishaasteiden keskelle. Näin on käynyt ja siksi tulisi tarjota konkreettista tukea kunnalliselle ja koulukohtaiselle kehittämistyölle sekä huolehtia siitä, että alueellinen TET-yhteistyö toteutuu.