Opetussuunnitelman perusteissa on kuvattu yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteita seuraavasti: Se on ” toimintaa, jonka avulla seurataan ja kehitetään yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen, turvallisen ja esteettömän oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja oppimista sekä ehkäistään syrjäytymistä.”

Oppilas- ja opiskeluhuoltolain (4 §) mukaan yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä.

Yllä olevaa tehtävää tulee monialaisesti koordinoida, jotta eri toimijat voivat tahoillaan tehtävissään edistää opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä.

Kokoonpano

Koulun henkilökunnalla on ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki opiskeluhuollon toimijat. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 4 §).

Kotien kanssa tehtävästä yhteistyöstä on säädetty perusopetuslaissa (3 §). Koska huoltaja tai heidän edustajansa ei ole perusopetuslaissa (37 § ja 40 §) tarkoitettu henkilö tai opiskeluhuoltolaissa (4 §) tarkoitettu opiskeluhuollon toimija, huoltaja tai heidän edustajansa ei voi kuulua yhteisöllisestä opiskeluhuollosta vastaavan työryhmän vakituiseen kokoonpanoon.

Oppilaiden osallistumisesta on säädetty perusopetuslaissa (47 §) ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Oppilaat eivät ole oppilas- ja opiskeluhuoltolaissa tarkoitettuja opiskeluhuollon toimijoita. Heidän kuulemisensa oppimisympäristön kehittämisessä on toivottavaa mutta he eivät voi kuulua yhteisöllisestä opiskeluhuollosta vastaavan työryhmän vakituiseen kokoonpanoon.

Perusopetuslain 47 pykälän mukaan oppilailla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja sen kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Perusopetuslaissa (37 §) on myös säädetty oppilaan velvollisuudet: ”Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Oppilaan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä”. Etenkin näihin ilmiöihin liittyvään keskusteluun on syytä osallistaa myös oppilaskunnan edustajat.

Henkilötietojen salassapito ja käsittely

Perusopetuslain 40 pykälän mukaan opetuksen järjestämisestä vastaavat henkilöt, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa sivullisille ilmaista, mitä he ovat tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista.

Saman pykälän toisen momentin mukaan ”oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja tämän lain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.”

Oppilas- ja opiskeluhuoltolain (23 §) mukaan ”opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.”

Oppivelvollisuuslain 23 pykälän mukaan ”rehtorilla ja oppivelvollisen opetukseen osallistuvalla opettajalla on 4 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa oikeus salassapitosäännösten estämättä saada oppivelvollisen koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot opiskelijahuoltotyöhön osallistuvilta.”

Tehtävä

Oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön (Perusopetuslaki 29§) ja opetuksen järjestäjän tulee ennaltaehkäistä perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja (26 §) ja edistää kouluun kiinnittymistä. Poissaolojen ehkäisemisessä kouluun kiinnittymistä ja läsnäoloa tuetaan niin kouluyhteisön kuin yksittäisen oppilaankin tasolla (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 3 §).

Siitä huolimatta, että koulun johdolla on käytännön vastuu opetuksen, ohjauksen ja opiskeluhuollon järjestämisestä (Perusopetuslaki 26 §), yhteisöllisessä opiskeluhuollosta vastaava työryhmä voi koordinoida toimintaa ja monia-alaista yhteistyötä, seurata ja puuttua ongelmiin suunnitelmallisesti. Yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä tulisi olla jaettu tieto oppimisen tuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista, kasvun ja oppimisen esteistä ja ongelmista, poissaoloista ja siitä, miten niihin suunnitelmallisesti puututaan. (ePerusteet.)