Peruskoulun yläluokilla opetellaan vasta urapohdinnan alkeita. Opinto-ohjaajan tulisi panostaa oppituntityöskentelyyn, hyödyntää eri työmuotoja oppilaan urapohdintaprosessin ja suunnitelmallisuuden edistämiseksi ja organisoida mahdollisuuksia ura- ja koulutusvalintaan liittyvien kokemusten hankkimiseen. Opinto-ohjaajan tulisi huomioida oppilaiden erilaiset valmiudet ja tavat hyödyntää informaatiota, tukea oppilaan valintojen tekemisen ja päätöksenteon harjoittelua sekä reflektointi-, argumentointi- ja itsearviointitaitojen kehittymistä. (Niemi 2016.)
Aihearkisto: Oppilaanohjaus
Motivaatio ja oppilaanohjaus
Ohjaus on teonsana. Kysymys kuuluu, mitä opinto-ohjaaja pystyy tekemään tehtävässään oppilaan ja oppilaiden motivaation parantamiseksi. Ohjaus on neuvottelua, jossa tässä tapauksessa opinto-ohjaaja auttaa nuorta keskustelun keinoin saavuttamaan tavoitteensa. Keskustelun aiheena ovat motiivit: tarpeet, halut ja seuraukset.
Peruskoulun alkuajoista saakka opinto-ohjaajan tehtävä koulussa on jakaantunut kahteen osaan: oppilaan urapohdintaprosessin edistäminen, ja koko opettajakunnan ohjaustyön koordinointi oppilaan työelämään tutustumisen ja valintojen sekä päätöksentekovalmiuksien kehittämisen osalta (Niemi 2016). Koulukohtainen koordinointityö liittyy oppilaan metakognition eli oppimaan oppimisen valmiuksien kehittämiseen.
Oppilaanohjauksen saatavuus Turun peruskouluissa
Saatavuudella tarkoitetaan opinto-ohjaajan työaikaa, jota on varattu oppilasta kohden oppilaanohjaukseen yläkouluissa. Vuodesta 2009 lähtien on Turun sivistystoimen virkamiesjohdolle esitetty, että jokaisella oppilaalla tulisi olla mahdollisuus saada henkilökohtaista, pienryhmä ja työelämään ohjausta tarpeensa mukaisesti ja yhdenvertaisin laskennallisin perustein. Merkittävää parannusta oppilaiden oikeudessa saada oppilaanohjausta ei ole tapahtunut. Lukuvuonna 2018-2019 ensi sijassa yleisopetusta antavissa yläkouluissa tilanne näytti alla olevan taulukon mukaiselta. Turkulaisilla opinto-ohjaajilla oli keskimäärin 311 oppilasta ohjattavana lukuvuonna 2018-2019.
Peruskoulun päättöluokkalaiselle koulutusvalinnasta ja yhteishausta
Tässä muutamia vinkkejä ura- ja koulutusvalintaa tekevälle päättöluokkalaiselle.
Sinun kannattaa itsearvoida omaa tapaasi oppia akselilla lukeminen – tekeminen ja valita se tapa, joka on sinulle tuloksellisin myös nykyisten arvosanojen (lukuaineet – taito- ja taideaineet) näkökulmasta. Samalla kannattaa muistaa, että vaikka lukioon haettaessa painottuvat lukuaineet ja ammatilliseen koulutukseen haettaessa taito- ja taideaineet, kaikkien aineiden keskiarvo vaikuttaa tai saattaa vaikuttaa valintaprosessissa molemmissa tapauksissa. Vaikka (työ)elämälle voikin asettaa tavoitteita, polku kohteeseen tulee tarpoa ilolla ja matkan tulee olla kannustava ja innostava.
Turkulaisen oppilaanohjauksen kehittämisen lähihistoria (2008-2019)
Oikeastaan tarinani alkaa jo vuodesta 2001, jolloin aloitettiin yksittäisen koulun ohjauksen kehittämishanke. Hankkeessa kehitettiin kurinpitojärjestelmää, jossa ongelman siirtelyn ja rankaisemisen sijaan pyrittiin käytäntöön, jossa oppilaan ja opettajan kohtaaminen ongelmatilanteissa otettiin käyttövoimaksi ohjaus ja kasvatustyölle. Uusi käytäntö rakentui systeemisten, sovittelevien ja ratkaisukeskeisten työmenetelmien ympärille ja sitä kutsuttiin seuraamusjärjestelmäksi. Silloin muurattiin yksi kaikki ohjaavat -periaatteen kulmakivistä. Tästä hyvästä käytännöstä tiedotettiin opetus- ja kulttuuriministeriä, kun valmisteltiin lakia kurinpitokäytännöistä. Perusopetuslakiin päätyi kasvatuskeskustelu-käsite 2013.
TET-jaksot ja sen kehittäminen kunnassa
Kuten Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisussa, aiemmissa aihetta käsittelevissä raporteista ja minun ohjausta ja oppilaiden urapohdintaa käsitelevässä väitöskirjassa todettiin, TET-jakso on osalle nuorille tarkoituksenmukainen ja osalle ”epämieluisa, haastava tai jopa mahdoton toteuttaa”. TET-jakso on tarkoituksenmukainen silloin, kun se toimii yhtenä perusteena nuoren ura- ja koulutusvalinnalle.
Opinto-ohjaajan työn vaativuuden arviointi
Lähde: OVTES 2018–2019 6 §
Tässä esittämäni huomioiden tarkoitus on pohtia päätoimisten oppilaanohjaajan ja opinto-ohjaajan tehtäväkohtaisen palkan määräytymisen perusteita.
Peruskoulun oppilaanohjaajan ammatinhallinnan ja työn tulosten arviointi. Perusteet henkilökohtaiselle lisälle
Yleistä
Opinto-ohjaajan työsuorituksen arvioinnissa voinee noudattaa pääpiirteittäin samoja
kriteerejä ja perusteita, kuin muiden opettajien kohdalla. Olennaisinta lienee se, että
perusteet ja kriteerit on tuotu julki ja työntekijää arvioidaan niiden mukaisesti.
Opinto-ohjaajan rooli poikkeaa kahdessa syystä muusta opettajakunnasta: Opinto-ohjaajalle annettiin koulun ohjauksen asiantuntijan rooli, kun peruskoulujärjestelmää rakennettiin 60–70 -lukujen taitteessa. Tässä roolissaan opinto-ohjaajan tulisi tuoda esille ne epäkohdat, jotka estävät opettajakuntaa saavuttamasta ohjaustyölle asetetut tavoitteet. Ratkaisua edeltää ongelman rajaaminen. Tässä tehtävässään opinto-ohjaaja voi joutua kyseenalaistamaan koulun käytäntöjä ja kritisoimaan kouluun toimintakulttuuria. Lähiesimiehen ja sivistystoimen johdon tulisi tukea ja kannustaa opinto-ohjaajaa tässä kehittämistyössä.
Oppilaanohjauksen oppikirjojen arviointi
Olen tutustunut Futurixiin, Valmentajaan ja Suuntaan. Kaikkia kirjoissa on sama ongelma: tekstiä on runsaasti ja isot kokonaisuuden osat vievät tilaa olennaisimmalta. Tällöin oppilaanohjauksesta tulee helposti reaktiivista tekemistä sen sijaan, että se olisi proaktiivista toimintaa eli oppilaan oman urapohdintataidon kehittämistä ja pohdinnan tallentamista.
Kaikissa kirjoissa näkyy läpi opetussuunnitelma mutta ei ensisijassa peruskoulun oppilas, hänen kokemusmaailma ja kehitysikä. Mielestäni koulutyössä vastaan tulevat haasteet, esim. toisen asteen koulutusvalinta, tulisi kytkeä oppilaan urapohdintaan ja näin tehdä tilaa ajattelutaitojen kehittämiselle.
Tieto- ja viestintätekniikka, oppikirja ja oppilaanohjaus
Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävä oppilaanohjaus ei poikkea kovinkaan paljon oppikirjavetoisestatyöskentelystä: oppilaiden tavoitteellinen työskentely edellyttää tehtävärajausta (työkirja), lähdeaineiston rajausta (oppikirja) ja tehtävän suorittamisen arviointia. Olennaisin ero lienee se, että oppikirjan sijasta käytetään Internet-lähteitä ja oppilas tutustuu yläkoulun aikana sivustoihin, joihin hän tukeutuu myöhemminkin urapolkunsa aikana. Hyvä oppituntikin rakentuu perinteisesti: oppilaanohjaajan orientoiva puhe, oppilaiden työskentely ja tehtävän purku. Molempien työmuotojen tavoite on rajattu opetussuunnitelmassa: oppilaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja voimaannuttaminen oman uran ohjaamiseen.