Oppilaanohjauksen saatavuuden kehittäminen 2025–2026. Hölmöläisen matonpidennys

Turussa on jokaista oppilasta kohden on varattu tänä vuonna keskimäärin 4,2 h oppilaanohjaajan työaikaa. Työaika vaihtelee eri kouluissa 3,2 h ja 5,7 h välillä. Tavoitearvo on 4,8 h – 8 h oppilaan tarpeen mukaan. Turussa on keskimäärin 290 oppilasta päätoimista opinto-ohjaajaa kohden ja määrä vaihtelee 205 ja 390 oppilaan välillä kouluittain.

Jos valmiiksi niukkoja oppilaanohjaukseen kohdennettua resurssia siirretään koulusta toiseen, tulee väkistenkin mieleen tarina hölmöläisen matonpidennyksestä. Se, että siirretään koulusta, jossa oppilaanohjauksen resurssi mahdollistaa perusopetuslain mukaisen oppilaanohjauksen, aliresursoituun kouluun, ei korjaa saatavuuspulmaa ja kokonaistilannetta. Oppilailla on oikeus myös tehostettuun henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen.

Lue loppuun

Oppilaanohjaus ohjauksen laajalla kentällä. Urasuunnittelutaidon alkuopetusta

Oppilaanohjaajan tehtävä on jaettavissa kahteen osaan: oppilaille näyttäytyvä oppilaanohjaus ja oppimisympäristöjen rakentaminen. Molempien näiden kokonaisuuksien tavoitteena on se, että oppilaan urasuunnittelutaito kehittyy ja hänellä on mahdollisuus tehdä perusopetuksen lopussa omatoimisesti tietoon perustuva koulutusvalinta. Tämän valmiuden kehittyminen on monien ohjaustekojen summa.

Uravalintavalmius on minän ja toimintaympäristön vuoropuhelun tulos. Urasuunnittelutaitoa kehittävä ohjaus parantaa oppilaan itsetuntemusta, valmiuksia tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen toimintaan, mahdollisuuksien tunnistamisen kykyä ja oppilaan vuorovaikutusvalmiuksia. Kaikkien opettajien ohjaustyön ja oppilaanohjaustyön (ks. kuvio 1) tulisi kehittää lapsen ja nuoren elinikäisen oppimisen valmiuksia (minä yksilönä) sekä kykyä tunnistaa mahdollisuuksia ja tehdä yhteistyötä (minä yhteisön jäsenenä ja yhteiskuntaa).

Kuvio 1. Urasuunnittelutaito. Minä yksilönä (Hyria 2024)

Urasuunnittelutaidot näyttäytyvät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa laaja-alaisena tavoitteena. Kaikkien opettajien ohjaustyön tavoitteena on se, että oppilas oppii arvostamaan omaa taustaansa ja tunnistamaan oppimistapansa. Lisäksi tavoitteena on se, että oppilaalle syntyy oppimishalu ja myönteisiä asenteita elämää sekä työelämää kohtaan. Oppilaan tulisi oppia tunnistamaan oma osaamisensa, opetella tiedon käyttöä, tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Eri oppiaineiden tunneilla tulisi opetella tekemään havaintoja lähialueista ja ympäristöstä sekä harjoitella vuorovaikutusta ja yhteistyön tekemistä. (Ks. kuvio 2).  Oppilaan tulisi oppia tunnistamaan erilaisia vaihtoehtoja ja kyettävä tunnistamaan nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä.

Oppilaanohjaajan työssä urasuunnittelutaidon kehittämisessä korostuvat seuraavat oppilaanohjauksen sisältöalueet:

  • Valintoihin vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen T4
  • Itsetuntemuksen kehittäminen S2
  • Oman osaamisen arviointitaitojen kehittäminen T3
  • Vahvuuksien, kykyjen ja oppimiskohteiden tunnistaminen T3
  • Oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen T2
  • Opiskelussa ja työelämässä tarvittavien taitojen tunnistaminen S3
  • Vastuun ottamisen kehittäminen T1
  • Suunnitelmallisuuden kehittäminen T5
  • Muutoskyvyn kehittäminen T2
  • Työelämään tutustuminen S4
  • Jatko-opintoihin tutustuminen S5
  • Jatko-opintoihin hakeutumisen opettelu S5
  • Osaamisen merkityksen tunnistaminen T6
  • Eri työtehtävissä tarvittavan osaamisen T7
  • Vuorovaikutus- ja viestintätaitojen harjoittelu T7
  • Tieto Suomen koulutusjärjestelmästä T8
  • Tieto koulutus- ja uravaihtoehdoista T8
  • Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen käyttämisen opettelu T9
  • Tiedon luotettavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arviointi T9
  • Opiskelu- ja työskentelymahdollisuuksien tunnistaminen T10

Kuvio 2. Urasuunnittelutaito. Minä yhteisön jäsenenä ja yhteiskuntaa (Hyria 2024)

Vaikka urasuunnittelussa tarvittavia taitoja tulisi harjoitella eri oppituntien aikana eri oppiaineissa, oppilaanohjaaja on se koulun toimija, joka lähestyy oppilasta elinikäisen ohjauksen näkökulmasta. Hän pyrkii saamaan ohjaustyönsä kautta aikaiseksi elinikäisen oppimisen intoa. Tämä työ pilkkoutuu monimuotoiseksi vuosityöajan rajaamaksi kokonaisuudeksi: oppitunneiksi, henkilökohtaiseksi ohjaukseksi, pienryhmäohjaukseksi, työelämään ja koulutukseen tutustumiseksi ja oman toiminnan reflektoinnin tukemiseksi.

Oppilaanohjaajan ensisijaisin tavoite on saada oppilas omatoimisesti valitsemaan hakutoiveita ja sitoutumaan hakutoiveisiinsa. Haasteena on se, että tämä edellyttää laaja-alaisten urasuunnittelutaitojen, valinnan- ja päätöksentekovalmiuksien kehittämistä sekä ura- ja koulutusvalinnassa tarvittavan tiedon omaksumista. Älykäs ura- ja koulutusvalinta vaatii laajan ja jäsentyneen tietopohjan.

Urasuunnittelutaitojen kehittäminen perusopetuksen aikana vaatii sitä, että joku koordinoi toimintaa, oppilaanohjaaja. Hänen tehtävänsä on osoittaa, millä kouluarjen pedagogisilla ja didaktisilla valinnoilla kehitetään oppilaan ura- ja koulutusvalinnassa tarvittavia valmiuksia. Perusopetuksen ja toisen asteen siirtymävaiheen käytännöt rakennetaan yhdessä. Tätä monialaisen yhteistyön synnyttämää oppimisympäristöä kuvataan ohjaussuunnitelmassa. Oppilaanohjaajan ohjaustyötä on tehdä mahdolliseksi se, että oppilas oppii tunnistamaan urasuunnittelussa hyödynnettävät vahvuutensa ja toimintaympäristön mahdollisuudet. Nämä kaksi ura- ja koulutusvalinnan osa-aluetta tulisi oppia yhdistämään toisiinsa.

Opettajan ohjaustyön fokus on omassa oppiaineessa ja arvioinnin tehtävä on arvioida sitä, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas saavuttaa opetussuunnitelmassa oppiaineille asetetut tavoitteet (ks. ePerusteet). Oppilaanohjaaja tarkastelee oppilaan kokonaistilannetta ja oppilaanohjaustyötä ohjaa elinikäisen ohjauksen tavoitteet (TEM ja KEHA 2024). Oppilaanohjaaja pyrkii toisaalta kiinnittämään oppilaan nykyiseen koulutyöhönsä ja toisaalta tuleviin ura- ja koulutusvalintoihinsa.

Oppilaanohjauksessa ei arvioida sitä, onko opiskelija ”suorittanut” tai ”läpäissyt” ohjauksen suunnitelman mukaiset sisällöt, vaan sitä, millaiseksi oppija kokee urasuunnittelutaitonsa perusopetuksen aikana kehittyneen. (Vrt. Vuorinen ym. 2023, 81.) Perusopetusikäisen ura- ja koulutusvalintataidon arvioinnin tavoitteena on selvittää sitä, millainen on oppijan valmius tehdä itsetuntemukseensa ja omiin vahvuuksiinsa perustuva jatkokoulutusvalinta.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan ”oppilaanohjauksessa arviointi on formatiivista arviointia, joka perustuu oppilaiden itsearviointiin”. Tämän lisäksi oppilaanohjaajan tulisi arvioida vuosiluokkien 7–9 aikana, ketkä oppilaat tarvitsevat tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta. Kun nämä oppilaanohjauksen arvioinnin osa-alueet yhdistetään, voidaan tunnistaa sekä tehostamisen tarve, että paikantaa, millä oppilaanohjauksen urasuunnittelutaidon osa-alueella oppilaalla on puutteita. Näin syntynyttä mittaria voidaan kutsua TEHO-mittariksi.

Kaikille kohdennetun oppilaanohjauksen lisäksi osa oppilaista tarvitsee muita enemmän tukea. Jos halutaan, että oppilaanohjaajalla on mahdollisuus toimeenpanna opetussuunnitelman perusteissa rajattu tehtävä, ohjattavien määrä vuotuista työaikaa kohden vaihtelee 150 ja 250 oppilaan välillä. Oppilaiden määrä opinto-ohjaajaa kohden tulisi vaihdella ennakoidun oppilaanohjauksen tehostamisen tarpeen mukaan.

Suunnitellun prosessin lisäksi oppilaalle tulee varata mahdollisuus saada tarpeen mukaista henkilökohtaista ohjausta ja tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta (ks. Perusopetuslaki 11 a §). Henkilökohtainen ohjaus muodostaa tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen ytimen. Kun oppilaanohjaaja on tunnistanut oppilaan tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen tarpeen, hänelle laaditaan jatko-opintosuunnitelma, jossa kuvataan mistä tehostamistoimista ohjaus rakentuu.

Oppilaanohjaajasta ei saisi tehdä tai opinto-ohjaaja ei saisi tehdä itse itsestään ohjauksen sekatyömiestä. Yli puolet oppilaaanohjaajan vuotuisesta työajasta on muuta kuin oppitunteihin sidottua työaikaa. Tämä työaika tulisi kohdentaa suunnitelmallisesti oppilaiden henkilökohtaiseen ohjaukseen, uravalintavalmiutta kehittävään pienryhmäohjaukseen, jatkokoulutus- ja työelämäkokemusten organisointiin ja monialaiseen kaikkien oppilaiden urasuunniteluvalmiutta kehittävää yhteistyöhön.

Oppilaanohjauksen saatavuus Turussa 2025

Oppilaanohjaus on ollut kummajainen oppituntijakoisessa peruskoulussa sen alusta saakka. Opinto-ohjaaja joutuu edelleen taistelemaan paikastaan perusopetuksessa (ks. 2010 ja 2021) Urasuunnittelutaidon kansallisessa viitekehyksessä (KEHA 2023) kuvataan selvästi, mitä kaikkia valmiuksia oppilaalla tulisi olla, jotta hän voi tehdä onnistuneita ura- ja koulutusvalintoja ja menestyä urapolullaan (ks. kuvio 1). Olisiko nyt luvassa parempaa?

Urasuunnittelutaitojen harjoittelu aloitetaan peruskoulussa. Oppilaanohjaus on osa urasuunnittelutaitojen alkuopetusta. Osa opeteltavista taidoista on laaja-alaisia valmiuksia, joiden kehittämiseen tarvitaan koko opettajakunnan työpanosta. Osa taidoista ja tiedoista harjoitellaan oppilaanohjauksen muodostaman monimuotoisen oppilaanohjausprosessin aikana. Oppilaanohjaus on monimuotoinen oppiaine ja monialainen kokonaisuus, jota opinto-ohjaaja koordinoi. Lue loppuun

Yhteisöllisen oppilashuolon organiointi

Opetussuunnitelman perusteissa on kuvattu yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteita seuraavasti: Se on ” toimintaa, jonka avulla seurataan ja kehitetään yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen, turvallisen ja esteettömän oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja oppimista sekä ehkäistään syrjäytymistä.”

Oppilas- ja opiskeluhuoltolain (4 §) mukaan yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä.

Yllä olevaa tehtävää tulee monialaisesti koordinoida, jotta eri toimijat voivat tahoillaan tehtävissään edistää opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Lue loppuun

Oppilaan kokoinen tila koulutuksen ja työelämän siirtymävaiheissa

Julkaistu Opinto-ohjaaja -lehdessä 1/2025

Perusopetuksen oppilas tarvitsee osaavan valmentajan koulutuspolullaan ja siirtymävaiheessa työelämään. Viime vuosikymmenen aikana oppilaanohjauksen ympärillä käytävä keskustelu on ollut ajoittain kakofonista ja meidän työkentällämme on ollut tilaa monenlaiselle päälliköinnille, ei mihinkään perustuvalle pulinalle ja markkinapuheelle.

Onneksi ihan viime vuosina on tehty merkittävää kansallista kehittämistä ja arviointia opinto-ohjauksen laajalla kentällä. On tutkittu työelämän tutustumisjaksojen toteutusta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja saavutettavuutta perusopetuksen aikana (Valtioneuvosto 2022). Jyväskylän yliopisto on julkaissut ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvaukset (2023) ja laatinut urasuunnittelutaitoja jäsentävän selvityksen (2023). Elinikäisen ohjauksen näkökulmasta on laadittu ehdotus urasuunnittelutaitojen viitekehykseksi (KEHA-keskus 2023) ja urasuunnittelutaitojen osaamiskehikko (Hyria 2024). On arvioitu opinto-ohjauksen uusia muotoja (Karvi 2022–2024) ja tehty arviointitutkimus elinikäisen ohjauksen tilasta (TEM 2024). Vuonna 2025 valmistuu vielä Jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus. Jo nyt Osaamistarvekompassi näyttää suuntaa siihen, mihin päin tiedon hyödyntäminen urasuunnittelutaitojen opettamisessa tulisi kehittyä. Tämän merkittävän työn tuloksia ei saa hukata – tarvitaan eri toimijoiden vuoropuhelua eri tasoilla ja koordinoitua toimintaa. Esille nostetut hyvän ohjauksen esteet ovat ratkaistavissa, jos oppilaanohjaus saa aikaa ja huomiota yli hallituskausien.

Lue loppuun

Oppilaanohjaajan työajan kohdentaminen, sisältö ja riittävyys

Miksi tulisi puhua oppilaanohjaajan työajasta, sen kohdentamisesta, sisällöstä ja riittävyydestä? Perusopetuslaissa (11 a §) todetaan laveasti, että oppilaalla on ”oikeus saada opetussuunnitelman mukaisen oppilaanohjauksen lisäksi tarpeidensa mukaista henkilökohtaista oppilaanohjausta”.  Siellä todetaan myös, että tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta tulisi antaa kahdeksannen ja yhdeksännen vuosiluokan aikana. Oppivelvollisuuslaki (12 §) lähtee siitä, että koulutuksen järjestäjillä on oppijan ”ohjaus- ja valvontavastuu” siitä, että nuoren uravalintavalmiudet kehittyvät.

Lue loppuun

Oppilaanohjauksen kehittämistarpeita 2023

Laajennettu oppivelvollisuus on jo osa oppilaanohjauksen arkea. Oppilaan oikeutta tehostettuun henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen toteutetaan kouluissa. Valtioneuvosto on julkaissut tutkimusraportin työelämään tutustumisen käytäntöjen kehittämistarpeista.  Karvi ja korkeakoulut kokoavat tietoa laajennetun oppivelvollisuuden toimeenpanosta, ohjauksesta, siirtymävaiheen opinto-ohjauksesta ja tukitoimista oppivelvollisuuskouluissa. On aika esittää kolme toivetta siitä, miten oppilaanohjausta tulisi edelleen kehittää.

Lue loppuun

Kaikki ohjaavat – oppilaanohjaajan näkökulma

Meillä perusopetuksen opettajilla on kaksi tehtävää: opettaminen ja kasvattaminen. Näiden tehtävien ja oppimisympäristöjen muodostamaa kokonaisuutta voidaan kutsua ohjaukseksi. Oppilaanohjaus on oppilaan ura- ja koulutusvalintaan rajautuva osa tätä kokonaisuutta

Olen peräänkuuluttanut sitä, että uravalintavalmiutta tulisi tarkastella opetettavana, opeteltavana ja opittavana taitona. Samoin voimme lähestyä elinikäisen oppimisen valmiuksia. Tällöin ohjauksen päämääränä on itseohjautuva vapaa moraalisubjekti, jolla on hyvään pyrkivä tahdon lujuus. Oppiaineen sisältötavoitteiden sijaan olemme kiinnostuneita siitä, miten voimaannutamme oppijat hyvään elämään.

Perusopetuksen ohjauksen tulisi kehittää jokaisen oppilaan valinnan- ja päätöksenteon taitoa, toimijuutta ja halua osallistua. Etenkin vuosiluokkien 7–9 ohjauksen tulisi laajentaa oppilaiden toimintahorisonttia, tarjota kokemuksia työelämästä ja jatkokoulutusvaihtoehdoista. Tämä on yhteinen tehtävämme.

Tässä tekstissä tarkastelen perusopetuksen ohjausta kokonaisuutena oppilaan ura- ja koulutusvalintavalmiuksien kehittämisen näkökulmasta ja perustelen, miksi valmiuden kehittämiseksi tarvitaan koko opettajakunnan työpanosta.  Parhaimmillaan koko opettajakunnan ja oppilaanohjaajan toimeenpane ohjaustyö muodostaa eheän kokonaisuuden, joka tuottaa valinta- ja päätöksentekovalmiuden, jota tarvitaan elämässä ja siirtymävaiheissa.

Lue loppuun

Kokemuksia siirtymävaiheeseen

Oppilaiden riittämätöntä työelämän ja jatkokoulutuksen tuntemusta, koulutyön toiminnallisuuden ja kokemuksellisuuden puutetta pidetään yhtenä syynä väärille kouluvalinnoille. Uusien katsantokantojen ja näkökulmien avulla oppilas voi laajentaa toimintakenttäänsä. (Niemi 2016.) Kaikki oppilaat tarvitsevat päätöksenteon pohjaksi kokemuksia työelämästä ja jatkokoulutuksesta mutta erityistä huomiota, tulee kiinnittää niihin oppilaisiin, jotka tarvitsevat tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta siirtymävaiheessa. (Ks. Niemi 2022.)

Lue loppuun

Oppimaan oppimisen ohjaaminen ja oppilaanohjaus

Huomasin usein puhuvani oppimaan oppimisen ohjaamisesta. En ole koskaan kuitenkaan kiteyttänyt, mitä sillä tarkoitan opettajana ja oppilaanohjaajana. Perustelen tässä toimeenpanemaani ohjausta ja tarkastelen yhteistyön näkökulmasta muidenkin opettajien ohjaustyötä. Parhaimmillaan koko opettajakunnan ja oppilaanohjaajan ohjaustyö muodostaa eheän kokonaisuuden, joka tuottaa valinta- ja päätöksentekovalmiuden, jota tarvitaan elämässä ja siirtymävaiheissa. Pahoittelen viittausten puutetta ja puutteellisia viittauksia.

Oppimaan oppimisen taidolla tarkoitetaan osaamista ja uskomustekijöitä, jotka ohjaavat uuden  oppimista ja uusien oppimishaasteiden kohtaamista. Ura- ja koulutusvalintavalmiuden kehittymisen kannalta on toivottavaa, että oppilaan ohjaaminen kehittää hänen metakognitiota – oman ajattelun ajattelutaitoa. Koulutyö tulisi olla oman elämän rakennustyömaa ja koulutusjärjestelmämme rakennusteline itse kunkin hyvälle elämälle.

Metakognitio on oman kognitiivisen toiminnan ymmärtämistä. Oppijan metakognitiota voidaan kehittää siten, että autetaan häntä arvioimaan oppimisprosessiaan ja asettamaan mielekkäitä tavoitteita. Oman edistymisen, suoritusten ja toiminnan arviointi sekä vahvuuksien ja kehittämiskohteiden etsiminen on itsearviointia.  Omien tunteiden, ajatusten ja oppimisen tarkkailu on reflektointia. Reflektointi ja itsearviointi johtavat metakognition kehittymiseen.

Lue loppuun