Aihearkisto: Yleinen

Oppilaanohjauksen saatavuuden kehittäminen Turussa

Julkaistu , kirjoittanut

Turussa on jokaista oppilasta kohden on varattu tänä lukuvuonna 2024-2025 keskimäärin 4,2 h oppilaanohjaajan työaikaa. Työaika vaihtelee eri kouluissa 3,2 h ja 5,7 h välillä. Tavoitearvo on 4,8 h – 8 h oppilaan tarpeen mukaan. Turussa on keskimäärin 290 oppilasta päätoimista opinto-ohjaajaa kohden ja määrä vaihtelee 205 ja 390 oppilaan välillä kouluittain.

Olisiko aika myöntää, että oppilaanohjauksen saatavuuspulmaa ei saada ratkaistua muuta kuin resurssia lisäämällä. Tätä on jumpattu vuodesta 2010. Onko kohtuutonta toivoa, että jokaisella turkulaisella oppilaalla olisi mahdollisuus tavata opinto-ohjaaja kolme kertaa ennen elämänsä ensimmäistä ja tärkeää uravalintaa suuntaavaa päätöstä. Näin on tahdottu 91 prosentissa kunnissa jo lukuvuonna 2018–2019 (Karvi 2020, 59).

Resurssien lisäämisen sijaan niukkoja resursseja jaetaan ensi lukuvuonna tasaisemmin eri kouluihin  Jos valmiiksi niukkoja oppilaanohjaukseen kohdennettua resurssia siirretään koulusta toiseen, tulee väkistenkin mieleen tarina hölmöläisen matonpidennyksestä. Se, että siirretään koulusta, jossa oppilaanohjauksen resurssi mahdollistaa perusopetuslain mukaisen oppilaanohjauksen, aliresursoituun kouluun, ei korjaa saatavuuspulmaa ja kokonaistilannetta. Oppilailla on oikeus myös tehostettuun henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen.

Lue loppuun →

Oppilaanohjauksen saatavuus

Julkaistu , kirjoittanut

Oppilaanohjaus on ollut kummajainen oppituntijakoisessa peruskoulussa sen alusta saakka. Opinto-ohjaaja joutuu edelleen taistelemaan paikastaan perusopetuksessa (ks. 2010 ja 2021) Urasuunnittelutaidon kansallisessa viitekehyksessä (KEHA 2023) kuvataan selvästi, mitä kaikkia valmiuksia oppilaalla tulisi olla, jotta hän voi tehdä onnistuneita ura- ja koulutusvalintoja ja menestyä urapolullaan (ks. kuvio 1). Olisiko nyt luvassa parempaa?

Urasuunnittelutaitojen harjoittelu aloitetaan peruskoulussa. Oppilaanohjaus on osa urasuunnittelutaitojen alkuopetusta. Osa opeteltavista taidoista on laaja-alaisia valmiuksia, joiden kehittämiseen tarvitaan koko opettajakunnan työpanosta. Osa taidoista ja tiedoista harjoitellaan oppilaanohjauksen muodostaman monimuotoisen oppilaanohjausprosessin aikana. Oppilaanohjaus on monimuotoinen oppiaine ja monialainen kokonaisuus, jota opinto-ohjaaja koordinoi. Lue loppuun →

Yhteisöllisen oppilashuolon organiointi

Julkaistu , kirjoittanut

Opetussuunnitelman perusteissa on kuvattu yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteita seuraavasti: Se on ” toimintaa, jonka avulla seurataan ja kehitetään yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen, turvallisen ja esteettömän oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja oppimista sekä ehkäistään syrjäytymistä.”

Oppilas- ja opiskeluhuoltolain (4 §) mukaan yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä.

Yllä olevaa tehtävää tulee monialaisesti koordinoida, jotta eri toimijat voivat tahoillaan tehtävissään edistää opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Lue loppuun →

Oppilaanohjauksen kehittämistarpeita 2023

Julkaistu , kirjoittanut

Laajennettu oppivelvollisuus on jo osa oppilaanohjauksen arkea. Oppilaan oikeutta tehostettuun henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen toteutetaan kouluissa. Valtioneuvosto on julkaissut tutkimusraportin työelämään tutustumisen käytäntöjen kehittämistarpeista.  Karvi ja korkeakoulut kokoavat tietoa laajennetun oppivelvollisuuden toimeenpanosta, ohjauksesta, siirtymävaiheen opinto-ohjauksesta ja tukitoimista oppivelvollisuuskouluissa. On aika esittää kolme toivetta siitä, miten oppilaanohjausta tulisi edelleen kehittää.

Lue loppuun →

Kokemuksia siirtymävaiheeseen

Julkaistu , kirjoittanut

Oppilaiden riittämätöntä työelämän ja jatkokoulutuksen tuntemusta, koulutyön toiminnallisuuden ja kokemuksellisuuden puutetta pidetään yhtenä syynä väärille kouluvalinnoille. Uusien katsantokantojen ja näkökulmien avulla oppilas voi laajentaa toimintakenttäänsä. (Niemi 2016.) Kaikki oppilaat tarvitsevat päätöksenteon pohjaksi kokemuksia työelämästä ja jatkokoulutuksesta mutta erityistä huomiota, tulee kiinnittää niihin oppilaisiin, jotka tarvitsevat tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta siirtymävaiheessa. (Ks. Niemi 2022.)

Lue loppuun →

Oppimaan oppimisen ohjaaminen ja oppilaanohjaus

Julkaistu , kirjoittanut

Huomasin usein puhuvani oppimaan oppimisen ohjaamisesta. En ole koskaan kuitenkaan kiteyttänyt, mitä sillä tarkoitan opettajana ja oppilaanohjaajana. Perustelen tässä toimeenpanemaani ohjausta ja tarkastelen yhteistyön näkökulmasta muidenkin opettajien ohjaustyötä. Parhaimmillaan koko opettajakunnan ja oppilaanohjaajan ohjaustyö muodostaa eheän kokonaisuuden, joka tuottaa valinta- ja päätöksentekovalmiuden, jota tarvitaan elämässä ja siirtymävaiheissa. Pahoittelen viittausten puutetta ja puutteellisia viittauksia.

Oppimaan oppimisen taidolla tarkoitetaan osaamista ja uskomustekijöitä, jotka ohjaavat uuden  oppimista ja uusien oppimishaasteiden kohtaamista. Ura- ja koulutusvalintavalmiuden kehittymisen kannalta on toivottavaa, että oppilaan ohjaaminen kehittää hänen metakognitiota – oman ajattelun ajattelutaitoa. Koulutyö tulisi olla oman elämän rakennustyömaa ja koulutusjärjestelmämme rakennusteline itse kunkin hyvälle elämälle.

Metakognitio on oman kognitiivisen toiminnan ymmärtämistä. Oppijan metakognitiota voidaan kehittää siten, että autetaan häntä arvioimaan oppimisprosessiaan ja asettamaan mielekkäitä tavoitteita. Oman edistymisen, suoritusten ja toiminnan arviointi sekä vahvuuksien ja kehittämiskohteiden etsiminen on itsearviointia.  Omien tunteiden, ajatusten ja oppimisen tarkkailu on reflektointia. Reflektointi ja itsearviointi johtavat metakognition kehittymiseen.

Lue loppuun →

Ekologista ohjausta

Julkaistu , kirjoittanut

Sitra julkaisi Megatrendit 2023 ja niistä ensimmäinen on hätä luonnon kantokyvystä. Megatrendit ovat maailmanlaajuisia muutossuuntia, joita on koottu, jotta meillä olisi yhteinen tavoite tulevaisuuden rakentamisessa. Raportissa tarkastellaan haasteita mahdollisuuksina.

Olemme ekologisessa kestävyyskriisissä. Arvojenne ja asenteitamme tulisi muuttaa, jos aiomme ratkaista ongelman. Tulevaisuutemme suunta määräytyy toimiemme mukaan. Tässä tekstissä pohdin sitä, miten voimme huomioida ekologisen kestävyyskriisin perusopetuksen aikaisessa ohjauksessa, synnyttää oppijoille valmiuksia valita ja päättää toisin. Esittelen pohdintani tueksi kaksi teoriaa.

Lue loppuun →

Toivo elinikäisestä oppimisesta

Julkaistu , kirjoittanut

Ajatus ihmisen ja ympäristön vuorovaikutteisesta suhteesta on määrittänyt ohjaustyötäni. Vuorovaikutus on kahden tai useamman objektin tai tapahtuman välinen vaikutussuhde, jossa kumpikin osapuoli vaikuttaa toiseen.  Kurt Lewinin (1951) oppimisen kenttäteorian mukaan, yksilön elintilan ulkopuolella oleva maailma tulee osaksi ihmisen elintilaa, kun hän reagoi siihen. Ohjauksen tehtävä on auttaa oppijaa rakentamaan suhdetta oppijan elintilan ulkopuolella oleviin asioihin ja ilmiöihin, jotka vaikuttavat yksilön elämään. (Niemi 2016, 25.)

Ihmisellä on oppimismahdollisuuksia ja -tarpeita ainakin suhteessa ympärillä olevaan sosiaaliseen yhteisöön, rakennettuun tekniseen ympäristöön ja luontoon.  Elinikäisen oppimiseen liittyy myös ajatus ihmisen suhteesta itseensä, jolla tarkoitetaan elämänhallintaa, ihmisen kykyä kohdata itseään koskevia ongelmia (Pantzar 2013). Yleensä elinikäinen oppiminen on kuvattu ihmisen kyvyksi kehittää itseään sisä- tai ulkosyntyisten tarpeiden mukaan (Jokisaari 2004). Lue loppuun →

Kouluakäymättömyyttä ennaltaehkäisevä ohjaus

Julkaistu , kirjoittanut

Koulu on paikka oppimiselle ja kasvulle. Se on yksilön ja yhteiskunnan kohtaamispaikka, jossa oppijan vahvuudet ja koulutuksen ja työelämän mahdollisuudet voivat kohdata.

Karvin (2022, 119) arviointiraportin mukaan 97 % huoltajista piti oman lapsen läsnäoloa koulussa tärkeänä. Joka viides (18 %) huoltaja ilmoitti joskus hyväksyneensä oman lapsensa poissaolon koulusta, vaikka sille ei olisi ollut varsinaista syytä.

Runsaat poissaolot ovat koululle joka tapauksessa selkeä signaali avuntarpeesta. Karvin (2022) arvion mukaan 2-3 % ikäluokkansa oppilaista koulupoissaolot aiheuttavat suuria ongelmia heidän koulunkäynnilleen ja vaativat koululta toimenpiteitä.

Kuluneen 20 vuoden aikana on tehty lukuisia selvityksiä nuorista, joilla on hankaluuksia perusopetuksen suorittamisessa ja jatkokoulutukseen sitoutumisessa. Tämän lisäksi on tutkittu nuoria, jotka eivät ole sijoittuneet jatkokoulutukseen tai ovat keskeyttäneet sen. 

Koulupoissaolojen taustalta on tunnistettu 60 erilaista syytekijää, joita voidaan tarkastella yksilön, vanhemmuuden, koulujen ja yhteisöjen näkökulmasta (ks. taulukko 1). Koulunkäynnin pulmat näkyvät ensin vain kotona, kun kouluun lähteminen käy päivä päivältä hankalammaksi. Vähitellen myöhästelyt aamuisin lisääntyvät ja muuttuvat yksittäiseksi poissaolotunneiksi. Oppilas saattaa olla pois tietyiltä tunneilta ja tiettyyn aikaan päivästä tai viikosta. Poissaolojen jatkuessa mahdollisuus siihen, että lapsi tai nuori jää kokonaan pois koulusta, lisääntyy. (Karvi 2022, 35.) Lue loppuun →

Oppilaanohjauksen tehostaminen käytännössä

Julkaistu , kirjoittanut

Tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus (TEHO) on uraohjausprosessi, joka kulkee jokaiselle oppilaalle kohdennetun oppilaanohjauksen rinnalla. Oppilaanohjauksessa ja sen tehostamisessa pyritään tunnistamaan nuoren vahvuuksia ja laajentamaan hänen toimintahorisonttiaan. Teemat oppiminen, työ ja koulutus muodostavat oppilaanohjauksen ytimen. Lue loppuun →