Kun peruskoulua rakennettiin ja peruskoulun oppilaanohjaajan roolia rajattiin, Saari totesi vuonna 1969 Psykologia-lehdessä seuraava: ”Ohjanta-asiantuntijalla tulisi olla myös uudistajan rooli peruskoulussa. Yksin toimiessaan koulussa työskentelevä asiantuntija joutuu vakava ympäristöpaineen puristukseen.” Vaikka tehtävä on haastava ja saattaa synnyttää vastakkainasettelua ja haastaa rehtorin määräämisoikeutta, opinto-ohjaajan tehtävien joukkoon kuuluu ottaa kantaa koulun ohjauksen kehittämiseen ja melkein kaikki opettajakunnalle yhteinen työ on tätä.
Aihearkisto: Ohjauksen kehittäminen
Peruskoulun strategian luominen ja ohjauksen kehittäminen
Strategia tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Suunnitelmassa yhdistyy tavoitteet ja koulun toiminta. Tavoitteet voivat olla, ja koska on kyse peruskoulun toiminnasta ovat, annettuja. Arvot määrittävät sitä, mitä me pidämme tavoiteltavana. Kun otamme tavoitteet annettuna, strategiatyön kannalta riittää, että meillä on yhteinen ymmärrys siitä, miksi tavoite on tärkeä. Koulun strategiatyön kannalta ei ole ensisijaista arvokeskustelu vaan se, että meillä on yhteinen käsitys siitä, miksi asettu tavoite on tärkeä ja mihin arvoihin se kytkeytyy.
Strategiatyön tärkein kysymys on miten, vaikka prosessin aikana jokaisen tulee tiedostaa se, mikä on tavoitteemme ja miksi. Strategiatyön aikana tulee tehdä näkyväksi se, millä toimin koulu pyrkii rajaamiinsa tavoitteisiin ja millä voimavaroilla. Kaikki kouluaikana ja eri oppimisympäristöissä tapahtuva toiminta tulee hyödyntää näiden tavoitteiden saavuttamiseen.
Turkulaisen oppilaanohjauksen kehittämisen lähihistoria (2008-2019)
Oikeastaan tarinani alkaa jo vuodesta 2001, jolloin aloitettiin yksittäisen koulun ohjauksen kehittämishanke. Hankkeessa kehitettiin kurinpitojärjestelmää, jossa ongelman siirtelyn ja rankaisemisen sijaan pyrittiin käytäntöön, jossa oppilaan ja opettajan kohtaaminen ongelmatilanteissa otettiin käyttövoimaksi ohjaus ja kasvatustyölle. Uusi käytäntö rakentui systeemisten, sovittelevien ja ratkaisukeskeisten työmenetelmien ympärille ja sitä kutsuttiin seuraamusjärjestelmäksi. Silloin muurattiin yksi kaikki ohjaavat -periaatteen kulmakivistä. Tästä hyvästä käytännöstä tiedotettiin opetus- ja kulttuuriministeriä, kun valmisteltiin lakia kurinpitokäytännöistä. Perusopetuslakiin päätyi kasvatuskeskustelu-käsite 2013.
Ohjauksen kehittäminen
Ohjaus on yhteistyötä. Ohjauksen kehittäminen on johdettua ja koordinoitua keskustelua arkisista hyvän oppimisen ja kasvamisen esteistä. Polku kehittämistulokseen ja toimintakulttuurin muuttumiseen on yksinkertainen: 1) Osoitetaan, että asialle (esim. hyvä käytös ruokasalissa) on merkitystä. 2) Sitoudutaan ja sitoutetaan asian käsittelyyn. 3) Lähestytään kehittämiskohdetta eri tavoilla. 4) Laaditaan kuvaus yhteisestä uusista käytännöistä. 5) Arvioidaan sovittujen käytäntöjen toimeenpanoa ja tehdään ryhtiliikkeitä, jos tarpeen.
TET-jaksot ja sen kehittäminen kunnassa
Kuten Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisussa, aiemmissa aihetta käsittelevissä raporteista ja minun ohjausta ja oppilaiden urapohdintaa käsitelevässä väitöskirjassa todettiin, TET-jakso on osalle nuorille tarkoituksenmukainen ja osalle ”epämieluisa, haastava tai jopa mahdoton toteuttaa”. TET-jakso on tarkoituksenmukainen silloin, kun se toimii yhtenä perusteena nuoren ura- ja koulutusvalinnalle.
Peruskoulun opon perustehtävä
Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaan oppilaanohjaajaan työtehtävän hoitoon on varattu n. 1221 vuosityötuntia. Työtunnit jakaantuvat lukuvuodelle oppilaiden ohjaustarpeen mukaan siten, kun rehtorin kanssa on erikseen sovittu. Osa työnantajan määrättävissä olevasta työajasta on varattu kesäkeskeytysaikana tehtäviin yhteishakuun liittyviin työtehtäviin. Oppilaanohjaajan laskennallinen vuosiloma alkaa 16.6. ja jatkuu vuosilomapäivien lukumäärän mukaan (OVTES A, 33 §). Oppilaanohjaajalta ei siis voida odottaa oppilaanohjaustehtävien hoitoa 16.6. alkaen.
Tehtäväkuvauksen määrittelyn lähtökohta on oppilaanohjaajan toimenkuvan vertaaminen opettajan toimenkuvaan. Molemmat tekevät rajallisella työajalla ennalta osoitettuja työtehtäviä. Oppilaanohjaajan perustehtävä on kuitenkin laajempi ja monitahoisempi kuin opettajan, sillä se rakentuu oppitunneista, oppilaiden henkilökohtaisesta ohjauksesta ja pienryhmäohjauksesta, tiedottamisesta, koulun ohjaustoiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä sekä laajasta yhteistyöstä. Näiden tehtävien hoitamiseen on varattu oppilaanohjaajalle rajallinen vuotuinen työaika (OVTES B, 13 §).
Oppilaanohjaajan perustehtävä
Oppilaanohjaajan työtä tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa hän vastaa yläkoulun aikana oppilaan ura- ja koulutusvalintaan liittyvästä oppilaanohjaustyöstä ja osallistuu kiinteästi oppilaan kasvun ja oppimisen tukemiseen.
Kaikkia peruskoulun lehtoreita ja opettajia koskevien määräysten lisäksi, oppilaanohjaajan tehtävän järjestelyissä tulee huomioida työmuodot, oppilaslähtöisyys ja velvoite yhteistyöhön. Yhteistyöllä tarkoitetaan koulukohtaista moniammatillista yhteistyötä, nivelvaiheyhteistyötä sekä työelämään ja jatkokoulutukseen liittyvää yhteistyötä. Koulukohtaisella yhteistyöllä tarkoitetaan oppilashuoltoon liittyvää yhteistyötä, aineopettajien ja luokanvalvojien kanssa tehtävä yhteistyö ja koulun ohjaustyön koordinointia.
Oppilaanohjaajan tehtäväkentän laajuuden ja monimuotoisuuden vuoksi tehtäväkuvauksen määrittelyn lähtökohtana on huomioitava myös seuraavat asiat:
- Perusopetuksen laatukriteereissä on määritetty tavoitetaso oppilaanohjaajan tehtäväkentästä. Perusopetuksen laatukriteerien (ks. Opetusministeriön julkaisuja 2010:6, 45) mukaan 250 oppilasta kohden tulisi varata yksi päätoiminen oppilaanohjaaja.
- Oppilaanohjaajalla, jolla on yli 250 oppilasta vastuualueellaan, ei tulisi sisällyttää vuotuiseen työaikaan muita kuin ura- ja koulutusvalintaan liittyviä virkatehtäviä. Työaika tulisi kohdentaa oppituntien lisäksi henkilökohtaiseen ohjaukseen, pienryhmäohjaukseen ja virkatehtävän mukaiseen yhteistyöhön. Jos kuitenkin muita kuin uraohjaustehtäviä määrätään, tulisi oppilaanohjaajan vastuualueena olevien ohjattavien määrää vähentää.
- Jos oppilaanohjaajan tehtävän hoitamiseen ei ole osoitettu koko vuotuista työaikaa, tulee kuitenkin varmistaa, että oppituntien lisäksi varataan työaikaa, oppilaiden henkilökohtaiseen ohjaukseen ja pienryhmäohjaukseen sekä yhteistyöhön. Oppilaanohjausta tulee siis tässäkin tapauksessa tarkastella mainituista työmuodoista koostuvana kokonaisuutena ja koko yläkoulun kestävänä ura- ja koulutusvalintaprosessina.
- Koulun ulkopuolisen yhteistyön tekemiseen tulisi varata oppitunniton perjantai. Koulun ulkopuoliset yhteistyökumppanit olettavat, että opinto-ohjaajilla on mahdollisuus osallistua yhteistyöhön perjantaipäivien aikana. Tämän takia on toivottavaa, että perjantait ovat oppitunnittomia. Perjantaipäivätkin ovat rehtorin direktio-oikeuden piiriin kuuluvaa työaikaa. Työajan oikeaa kohdentumista tulee arvioida kaikkien työpäivien osalta samalla kriteerillä. Työaikamme on tarkoitettu oppilaiden ura- ja jatkokoulutusvalintaan kytkeytyviin moninaisiin työtehtäviin.
Oppilaanohjaan työajan kohdentumisesta tehdään koulukohtainen kuvaus. Oppilaanohjaan tulee sopia ennen lukuvuoden alkua rehtorin kanssa, miten vuotuinen työaika käytetään opetussuunnitelmassa rajattujen tehtävien hoitoon sekä mahdollisesti muihin oppilaanohjaajalle osoitettuihin tehtäviin (vuosityöaikalaskuri). Samalla tulee sopia työajan kohdentamisesta lukuvuoden eri vaiheissa (vuosikello) ja siitä, miten turvataan oppilaan tarpeen mukainen ohjaus peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa. Vuosityöaikalaskuri löytyy osoitteesta www.oppilaanohjaus.fi (>Opettajalle >Materiaalipankki)
Jokaisella koululla on erityispiirteensä, jotka vaikuttavat oppilaanohjaajan työn vaativuuteen. Oppilaanohjaajalle voidaan myös määrätä lisätehtäviä, jotka eivät sisälly perustehtävään. Näistä tehtävistä sovitaan erikseen. Erityispiirteet ja lisätehtävät tulee huomioida palkkauksessa TVA-korvauksena.
Oppilaanohjauksen saatavuus Turussa 2012-2013
Oppilaanohjuksen saatavuudella tarkoitetaan sitä oppilaskohtaista työaikaa, johon perustuu opetussuunnitelman ja OVTES:n toimeenpano. Turun yläkouluissa pitäisi olla keskimäärin 4,9 tuntia oppilasta kohden ja 250 oppilasta opinto-ohjaajaa kohden. Tavoite on määritelty perusopetuksen laatukriteereissä.
Turkuun tarvitaan vähintään kolme pätevää ja päätoimista opinto-ohjaajaa lisää välittömästi. Tarve on ilmastu ensimmäisen kerran 2011. Ehdotus on luettavissa osoitteesta http://www.turku.fi/kehittamistoiminta (oikea palsta). Tilanteen korjaaminen edellyttää jo olemassa olevien voimavarojen kohdentamista päteville ja päätoimisille oppilaanohjaajille ja lisäresurssia. Ensisijassa yleisopetusta antavissa kouluissa toimii 11 vuotuisessa työajassa olevaa pätevää opinto-ohjaajaa ja kahdessa keskitetyn palvelun koulussa on kaksi päätoimista opettajaa. Kaikkien keskitetyn palvelun koulujen opettajat ovat vailla oppilaanohjaajan pätevyyttä.
Vertailun vuoksi Tampereella 7-10 -luokkalaisen ohjauksesta vastaa 21 pätevää opinto-ohjaajaa. Oppilaita on 4800. Opinto-ohjaajaa kohden on keskimäärin 230 oppilasta. Alle 200 oppilasta on kolmella opinto-ohjaajalle ja yli 250 neljällä opolla tänä vuonna. Virkojen oppilasmäärä vaihtelee oppilaiden aiheuttaman ohjauksen lisätarpeen mukaan 190 – 290 oppilaan välillä.
Koska koulukohtaisella harkinnalla ja päätöksenteolla ei ole saatu oppilaanohjauksen saatavuutta ratkaistua oppilaiden, ennaltaehkäisen ohjauksen ja opinto-ohjaajien työssäjaksamisen kannalta järkevällä tavalla ehdotan, että Turun kaupunki siirtyy Tampereen käytäntöön ja kohdentaa oppilaanohjauksen resurssin oppilasmäärän ja oppilasaineksen mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät rehtorit päättäisi vastaisuudessa koulujen oppilaanohjauksen resurssista vaan päätöksen tekisi Perusopetuksen tulosaluejohtaja.