Feed on
Posts
Comments

Category Archive for 'Luostarivuori'

Pelisuunnittelu koulussamme lähti liikkeelle jo noin  2 vuotta sitten kerhon muodossa. Nyt on käynnissä pelisuunnitteluun keskittyvä pitkä (2 viikkotuntia) valinnaisaine jo toista vuotta. Kun sain tietää saavani tälläisen ryhmän opetettavakseni aloin heti miettiä kunnollisten työkalujen käyttöä (Unity 3D-alusta). Nyt syksyllä olemme aloittaneet ryhmän kanssa käyttämällä aluksi helpommin lähestyttävää Scratch alustaa.  Olemme myös tutustuneet ohjelmointiin käyttämällä ohjelmoitavia Lego Mindstorms robotteja. Oppilaat ovat ohjelmoineet niitä  suoriutumaan yksinkertaisista radoista.Suunnittelimme rinnakkaisryhmän opettajan kanssa, että pidämme keväällä ryhmien väliset robottitaistelu turnajaiset tai jonkinlaisen kilpailun joka tapauksessa.

Tarkoitus on ottaa Unity tavalla tai toisella käyttöön heti vuoden vaihteen jälkeen. Oppilaatkin jo kyselevät milloin siirrymme siihen. Itsellä on mennyt nyt aikaa toteutuksen suunnitteluun. Miten saamme ohjelman kätevästi oppilaiden käyttämille työasemille ja miten lähdemme opiskelemaan itse alustan käyttöä. Haasteena on varmasti eritasoiset oppilaat ja miten selkeä vaativuuden lisääntyminen vaikuttaa omien peli-ideoiden toteutukseen. Jatkan raportointia kun on jotain konkreettista kerrottavaa.

Viime viikolla jaettiin oppilaille lopulliset koenumerot, jonka jälkeen keräsin oppilailta palautteen kokeesta ja opetuksesta käyttäen Socrativea (suosittelen).

Ensimmäiseksi kysyin miten hyvin koe mittasi tunnilla opiskeltuja asioita. Vastaukset olivat lähinnä ”hyvin” tai ”melko hyvin” (eli arvosanat 3/5 tai 4/5).

Oppilaiden mielestä kokeessa hyvää oli, että netti sai olla käytössä. Toisaalta monet valittivat kokeen olleen liian pitkä tai aikaa liian vähän. Kiitosta tuli myös siitä, että koepisteet olivat heti nähtävissä. Toisaalta oppilaita harmitti, että kone rokotti kirjoitusvirheistä tai väärässä muodossa olleesta vastauksesta. Kävimme kyllä paperit vielä läpi näiden ”kirjoitusvirheiden” vuoksi.

Kysyin myös, että haluavatko sähköisiä kokeita jatkossa. Yleisimmät vastaukset olivat ”silloin tällöin” tai ”joka kerta”, mutta myös ”ei enää ikinä” keräsi kannatusta.

Sellaista tällä kertaa. Jos joku kemianopettaja (tai muuten asiasta innostunut) haluaa tutustua kokeeseen, niin ota yhteyttä kimmo.lehtinen@turku.fi.

Ohjelmointia Lego Mindstormilla

Lego Mindstorm -robotit käyttävät omaa Legon sivuilta ilmaiseksi ladattavaa graafista ohjelmointityökalua. Ohjelma kirjoitetaan vetämällä ohjelmointipalkkeja peräkkäin ja syöttämällä sen jälkeen ohjelma robottiin, josta ohjelma ajetaan.
programev3
Palkkeja on kaikille normaaleille ohjelmointiproseduureille, kuten if-else, loop, muuttujat tms. Lisäksi palkit löytyvät erikseen myös moottoreille ja kaikille sensoreille, joita robotille löytyy erittäin mukavasti.

Normaali oppitunti ohjelmointia harjoiteltaessa tutustuttaa oppilaan uuteen sensoriin tai uuteen ohjelmointikeinoon. Pitääkö robotin pysähtyä ennen seinää? Kokeile Wait-blokkia, joka ei lue ohjelmaa eteenpäin, ennen kuin jokin ehto (kuten ultraäänisensorin havaitsema seinä 10 cm päässä) toteutuu. Pitäisikö robotin partioida? Kokeile ohjelmointisilmukkaa!

Eriyttäminen on myös erittäin helppoa, koska nopeammille voi antaa haastavampia tehtäviä, kuten 8-muotoisen radan läpäisemisen pelkän esteen kiertämisen sijaan. Jos joku oppilas tosissaan innostuu, hänet voi opastaa tutustumaan ohjelman takana hyrräävään NEC-kieleen(Not Exactly C).

Robottirata (YouTube)

mindstormLyhyt tutustuminen ammattikorkeakoulun pelisuunnitteluun keväällä 2013 herätti ajatuksen ostaa koululle oma Lego Mindstorm -robotti. Loppukevään ja syksyn lämmittelyn jälkeen rehtori antoikin luvan kolmen robotin tilaamiseen. Ne saapuivat sopivasti joululahja-aikaan, ja opettajilla oli joululomalla aikaa harjoitella niiden ohjelmointia. Robotit nimettiin vuodenaikaan sopivasti Melchioriksi, Caspariksi ja Balthasariksi kolmen itäisenmaan viisaan tietäjän mukaan.

Keväällä 2014 oppilaat pääsivät kokeilemaan robottien rakentamista ja ohjelmointia. Pian selvisi, että näitähän tarvitaan lisää! Sopivasti samaan aikaan oli käynnissä Innopaja -hanke, jonne anomus Marian saamiseksi rivistöön lähetettiin. Syyskuussa Maria löysikin itselleen mukavan paikan robottitallista.

Pitkästä pitkästä aikaa oikein jännitti ennen koetta. Eniten varmasti tuo tekninen toteutus, mutta myös se, että kuinka hyvin onnistuimme koetehtävien määrässä ja vaativuudessa. Oppilaillahan oli netti kokeen ajan käytettävissä.

Teimme kokeen yhteensä neljälle ryhmälle viikon aikana. Ensimmäiset kaksi ryhmää tekivät kokeen samaan aikaan iPadeilla. Koe alkoi hyvin, mutta vartin jälkeen langattoman verkon ja iPadin yhteistyö alkoi rakoilla. Ja kun verkkoyhteys katkeaa, niin koko koe pitää aloittaa alusta. Onneksi satuimme olemaan ATK-luokassa, sillä viisi oppilasta seitsemästätoista joutui siirtymään tunnin aikana tietokoneelle ja kokeeseen varattu aika tuplaantui. Eli meni vähän oppirahojen makseluksi.

Vahingosta viisastuneena loput kaksi ryhmää suorittivat kokeensa tietokoneilla, joissa on kiinteä yhteys, ja kaikki sujui hienosti. Itse kiertelin luokassa valvomassa, että oppilaat eivät pidä yhteyttä toisiinsa. Erityisellä mielenkiinnolla seurasin erään pojan koesuoritusta, sillä hän yritti selvitä kokeesta puhtaasti googlettelemalla. Arvosanaksi hän sai 6-, joka oli siis kokeen kannalta parempi kuin, että hän olisi saanut esim. arvosanan 8-.

Tällä viikolla oppilaat saavat tietää lopulliset arvosanansa (pisteethän näkyivät ruudulla heti kokeen palautuksen jälkeen), jonka jälkeen keräämme vielä palautteen kokeesta. Palautteista sitten seuraavassa kirjoituksessa.

Older Posts »