Tiimit@innopaja on päättynyt 31.12.2015

Turun lukioiden tvt:n opetuskäytön kehittämiseen keskittynyt Tiimit@innopaja-hanke päättyi vuodenvaihteessa.Tähän on koottu hankkeen tuloksia.

Opettajatiimien projektit

Hankkeen rahoittamissa 15 pienprojektissa oli mukana yli 50 lukio-opettajaa lähes jokaisesta Turun lukiosta.

Tästä blogista on löydettävissä hankkeessa mukana olleiden opettajatiimien tuotokset. Toivottavasti mahdollisimman monessa lukiossa innostutaan perehtymään hankkeessa yhteydessä ilmi tulleisiin ideoihin sekä tekniikan ja pedagogiikan yhteisiin innovaatioihin!

Tässä muutamia poimintoja tuotoksista, kaikkiin projekteihin voit tutustua tämän blogin ylävalikon kautta kohdasta Projektit.

Muu toiminta

Projektitoiminnan lisäksi Tiimit@innopaja-hanke tuki lukioiden tvt-opetuskäytön kehittämistä mm. seuraavin tavoin

  • Abitti-järjestelmään liittyvät koulutukset
  • Nettiniilo-laitteisiin liittyvä koulutus
  • Lukioiden tvt-peruskurssin verkkomateriaalin tuottaminen

Kiitos vielä kaikille mukana olleille opettajille ja lukioille!

Antti Huttunen
Tiimit@innopaja-hankkeen projektikoordinaattori

eTSYK – Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion sähköinen opettajanhuone O365:n Sivustolla

eTSYKOffice 365:n yksi vähemmän vielä käytössä olevista toiminnoista on Sivustot (Sites). Tämä toiminto löytyy yhtenä osana O365:n ns. vohvelivalikosta. Hankkeessamme loimme sähköisen opettajanhuoneen Sivustoon, joka on saanut kuluneen syksyn aikana nimekseen eTSYK.

Viime keväänä päädyimme kolleegani Marika Kaanelan kanssa ideoimaan uudenlaista lähestymis- ja hallinnointitapaa kaikkeen siihen tieto- ja asiamäärään, joka liittyy työhömme opettajina, muttei varsinaisesti oppitunteihin. Useamman vuoden töitä tehneinä opettajina koimme tämän alustan ominaisuuksineen kokeilemisen arvoiseksi käytännössä. Piilotavoitteena oli samalla tuoda O365-ohjelmaa toimintoineen tutummaksi kaikille opettajille ja kannustaa tältä osin muihinkin O365:n kokeiluihin omilla oppitunneilla.

eTSYK luotiin rehtorimme O365:n tunnuksien alle, koska oppilaitoskohtaista Sivustot-käytäntöä ei ole vielä olemassa kaupungin tasolla. TOP-keskuksesta Jarkko Lehmuskenttä toimi apuna Sivuston perustamisvaiheessa ja myöhemminkin, kun esim. mietimme toimintojen monipuolistamista ja mahdollisten uusien elementtien mukaan ottoa.

Rehtorit ja koulusihteeri olivat mukana eTSYKin ideoinnissa alusta saakka. Päätoiminnoiksi ovat valikoituneet seuraavat Sivuston tarjoamat ominaisuudet: Kalenteri, OneNote Muistiot, Tiedostot, Linkit, Ilmoitukset, Keskustelupalsta ja Henkilöhakemisto. Seuraavassa lyhyesti, miten nämä toiminnot ovat käytössä eTSYKissä tällä hetkellä.

Kalenteriin merkataan kouluvuotta rytmittävät tapahtumat sekä kaikenlaiset muut menot tapahtumineen. Johto- ja hallintoporras kirjaa ns. yleistä osuutta ja kukin opettaja omat normaalista opetuksesta poikkeavat käytänteensä. Kalenterimerkintää koskevan liitetiedoston voi lisätä kätevästi mukaan halutessaan.

OneNote Muistioon rehtorit kirjaavat viikkopalaverikoosteet päivämäärittäin näkyviin ja opettajakokouksia koskevat kokouskutsut näkyvät omalla alueellaan myös täällä. OneNote Muistiota käytettiin syksyllä myös mm. Abitti-kokeiden ja Nettiniilojen käyttökokemuksien keräämiseen ja tiedon jakamiseen.

Tiedostot –toiminto mahdollistaa kaikenlaisten tiedostojen keräämisen ja kansioimisen keskitetysti tähän osioon. Aiemmin sähköpostien liitetiedostoina kulkenut materiaali siirtyy tänne ja käytännössä tieto löytyy kätevästi aina uudelleen tarpeen vaatiessa. Nyt esim. kaikki ylioppilaskokeisiin tai ryhmänohjaukseen liittyvät asiat ovat omissa kansioissaan. Seuraavan lukukauden alkaessa lienee järkevää tarkastella tähän osioon luotuja kansioita ja tiedostoja kokonaisuutena uudelleen. Tällöin hahmottunee vielä paremmin se, mistä kaikesta kokonaisuus muodostuukaan ja mitä muutostarpeita on mahdollisesti tullut esiin ensimmäisen käyttövuoden perusteella.

Linkit -osioon voidaan kerätä listausta työhön yleisesti liittyvistä nettilinkeistä. Mainittakoon eTSYKin linkkilistalta esim. SAP HR-opasvideot sekä Digabiin, Abittiin, Nettiniiloon ja LOPSiin liittyvät linkit.

Opetushenkilökuntamme yhteystiedot tulevat jatkossa päivitettäviksi eTSYKin Henkilöhakemistoon. Tähän hakemistoon jokainen täyttää samat omat tietonsa kuin kanslisti on aiemmin kerännyt paperille lukukauden alkaessa.

Keskustelupalstoja luotiin alussa varmuudeksi kaksi, jottei ’viralliset ja torelliset’ asiat menisi sekaisin. Tämä pelkomme keskustelujen yltymisistä suuriin mittakaavoihin oli kuitenkin turha, ruuhkaa ei ole ollut näillä foorumeilla 😉 Syksyn kokeitten ja opetuksen sähköistäminen yhdessä LOPSiin liittyvän työn kanssa ovat olleet opettajilta aikaa vieviä lisäelementtejä normityön lisäksi, joten oletettavaa on, että tämä keskusteluominaisuuskin eTSYKissä löytää jatkossa luonnollisen tarkoituksensa.

Jotta tällainen sähköinen opettajahuone voi toteutua ja löytää paikkansa työyhteisössä tarvitaan ennen kaikkea johdolta innostunutta ja kokeilevaa asennetta. Välttämätöntä on myös kanslistin ennakkoluuloton asenne ja omatoimisuus, jotta uutta digitaalista ympäristöä voidaan kehittää heti alusta saakka kanslian näkökulmastakin käsin. Syksyn suunnittelupäivänä eTSYK aukesi opettajillemme ja opettajakuntaa tuettiin sivuston käytössä arkisissa tilanteissa kuluneen syksyn aikana. Muutama lyhyt infotuokio pidettiin opettajankokousten yhteydessä ja pari ohjetiedostoa laadittiin käytön helpottamiseksi. eTSYK on alkutaipaleellaan, mutta jo tämän lyhyen ajan perusteella voidaan kannustaa vilpittömästi muita opettajahuoneita vastaaviin kokeiluihin. Ja kannattaa muistaa, että käytännön tukea ja ohjeita ei voi koskaan antaa liikaa, kun vanhoja rakenteita lähdetään muuttamaan.

Viimeisenä vinkkinä vielä se, että Sivuston perustamisen jälkeen kannattaa jokaisen asentaa omaan työläppäriinsä tähän Sivustoon vievä pikalinkki yleisimmin käyttämiinsä selaimiinsa, jotta sivustolle pääsy on yhden klikkauksen päässä. Tämä pikalinkki luodaan Sivuston sisällä. Ilman näitä ed. toimenpiteitä tuntuu turhauttavalta ja mahdottomaltakin ehkä ajatella muka hyötyvänsä sähköisestä opettajahuoneesta (eli etsiä ensin O365, sitten vohvelivalikko ja edelleen Sivustot joka ikinen kerta…). Kun sivustoon vievä linkki on selaimessa pikalinkkinä, niin homma alkaa toimimaan ja ymmärrys kasvamaan tämän kokonaisuuden mukanaan tarjoamista hyödyistä.

O365:n Sivusto tarjoaa muitakin ominaisuuksia, joita kannattanee ottaa kokeiluun. Nyt eTSYK kiittää Tiimit@Innopaja Turku –hanketta sekä Jarkko Lehmuskenttää ja toivottaa innostunutta kehittämistyötä kaikkiin opettajahuoneisiin uudelle vuodelle siirryttäessä!

Anu Heilimö

 

Tulevaisuuden äärellä

Maanantaina 14.12. vietettiin päättyvän Tiimit@innopaja-hankkeen päättäjäisiä loppuglögien merkeissä. TOP-keskukseen saapui vajaat 40 vierasta, pääasiassa Turun lukioiden opettajia, rehtoreita ja hallinnon väkeä.

Päätöstilaisuuden huipennuksena oli tietokirjailija Petteri Järvisen luento tulevaisuudesta, digitalisaatiosta, roboteista ja tavallaan myös ihmisyydestä. Ajatuksia herättänyt esitys kirvoitti yleisöstä myös runsaasti kysymyksiä ja kommentteja.

Myös itse Tiimit@innopaja-hanke edusti ainakin lukujen perusteella hyvin kattavasti turkulaista lukiokenttää: projekteissa oli mukana 56 lukio-opettajaa kaikista Turun päivälukioista. Yhteensä toteutettuja projekteja oli 15, joiden aihealueet vaihtelivat filosofiasta maantieteeseen ja iPadeista Office 365:een. Lisäksi Kerttulin lukio oli mukana omalla liikuntateknologiaan liittyvällä osahankkeella. Yhteensä opettajille kertyi yli 1100 hanketyötuntia.

Hankkeen raportointivaiheessa tullaan vielä kokoamaan yhteen opettajien ajatuksia ja projekteista kertyineitä hyviä käytäntöjä. Näitä pyritään sitten levittämään mahdollisimman paljon kaikkien lukioiden tietoon. Parin vuoden panostus ei saa haihtua savuna ilmaan!

Kiitos vielä kaikille hankkeessa mukana olleille!

ILMO- Iloa Loggereista Monessa Oppiaineessa

TSYKin eri luonnontieteitä yhdistävän hankkeen tavoitteena oli hyödyntää tietokoneeseen liitettäviä mittausantureita fysiikan, kemian, biologian ja maantieteen kursseilla. Antureita ja tiedonkeräimiä löytyy usein fysiikan ja kemian varastoista, mutta niistä on paljon iloa myös biologian ja maantieteen opetuksessa.
Aloitimme hankkeen nimellä Iloa Laskimista Monessa Oppiaineessa. Ajatuksemme oli että opiskelijat hankkivat lukioon tullessaan kalliit laskimet, joiden käyttö rajoittuu matemaattisiin oppiaineisiin. Myös monet hienot ominaisuudet, joita ne sisältävät jäävät lähes täysin hyödyntämättä. Kytkemällä mittausanturit laskimiin saisimme laskimet käyttöön myös biologian ja maantieteen tunneilla.

IMAG0322[1]Perehdyttyämme hieman aikaa aiheeseen havaitsimme, että laskimista kannattaa luopua. Keskityimme sen sijaan LoggerPro ohjelmistoon ja sen hyödyntämiseen. Ohjelmisto tulee olemaan opiskelijoiden käytössä myös sähköisissä ylioppilaskirjoituksissa ja hyöty opiskelijan kannalta on tällöin mahdollisimman suuri.
Koululta löytyi muunmuassa vanhat lämpötila ja pH-anturit, joita voimme käyttää. Lisäksi tilasimme biologiaa ja maantiedettä ajatellen mm. hiilidioksidi ja happianturit, sekä virtausnopeusanturin. Kaikissa hankinnoissamme ajattelimme monikäyttöisyyttä ja oppiainerajat ylittävyyttä.IMAG0326[1]

Jatkosuunnitelmina on ainakin mennä BMOL:in kevätpäiville esittelemään kuinka myös maantieteessä ja biologiassa voidaan hyödyntää kouluta jo luultavasti löytyviä välineitä.

Syväoppimista sähköisesti

Turun Lyseon lukion reaaliaineiden opettajat halusivat olla ensimmäisten joukossa ja kokeilla sähköistä koealustaa, Abittia, joka mahdollisti kokeen tekemisen valvotusti ilman pääsyä avoimeen verkkoon.

Heti, kun järjestelmä saatiin käyttöön, rakennettiin koeluokka 37 opiskelijan sähköistä koetta varten. Useiden testien ja kokeilujen jälkeen saatiin riittävästi tietoa kokeen toteuttamisesta, jonka jälkeen kirjoitettiin tarkat ohjeet kuvineen OneNotella, jotka jaettiin sähköisesti OneDrivessä kaikille opettajille.

Ensimmäiset sähköiset kokeet järjestettiin toukokuun alussa ja ensimmäisen viikon aikana noin 100 opiskelijaa teki erilaisia sähköisiä harjoituksia Abitilla. Seuraavalla viikolla määrä vielä kasvoi. Toukokuun koeviikko mukaan lukien Abitissa tehtiin yli 250 sähköistä koetta.  Osa harjoituksista oli esseemuotoisia reaalikoevastauksia, osa oli monivalintatehtäviä ja osa läksynkyselyyn tarkoitettuja pienimuotoisempia kysymyksiä.

Kokeiden aikana tapahtui myös teknisiä ongelmia: palvelin- ja opiskelijakoneista loppui virta, opiskelijakone meni jumiin, opiskelija sammutti koneensa vahingossa. Näillä sattumilla saatiin kuitenkin arvokasta testausta, nimittäin kaikki palautukset onnistuivat ja koe jatkui normaalisti. Tämä luonnollisesti hälvensi pelkoja niin opettajissa kuin opiskelijoissakin,

Reilusta sadasta tehdystä kokeesta vain 6 suoritusta vioittui kokeiden tallennusvaiheessa siten, että niitä ei koskaan saatu palautettua.

Opiskelijalle Abitti on varsin selkeä ja helppo, mutta opettajan työ vaatii melkoista tarkkuutta ja monityövaiheita.

Jokainen opettaja kuvailee tarkemmin omia kokemuksiaan tässä blogissa.

Merja Salon Abitti-seikkailut

Suhteeni sähköiseen koulumaailmaan on melkoisesti muuttunut Innotiimi-hankkeidemme myötä. Jo viime vuonna  Turun Lyseon lukion opettajaporukka haki pientä rahoitusta sähköiseen opetusmaailmaan tutustumiseksi. Silloin tuli kokeiltua kaikenlaista netin tarjoamaa sähköistä systeemiä. Päällimmäiseksi hankkeistamme jäi itselleni sellainen tunne, että mahdollisuuksia kyllä on, mutta usein hommat menevät pieleen, joten aina olisi oltava varasuunnitelma. Erilaisten ohjelmistojen ja sähköisten oppimisalustojen käyttö tuntui lopulta aika lailla tilkkutäkkimäiseltä lämmittimeltä, joka toimi paremman puutteessa mutta ei antanutkaan ihan sitä, mitä olin toivonut. Kiinnostuneena jäin odottelemaan, mitä YTL tarjoaa vaihtoehdoksi sähköisiä ylioppilaskirjoituksia varten.

Abitti

Lopulta pitkän odotuksen jälkeen saimme Abitin. Alku ei näyttänyt kovinkaan lupaavalta, sillä mahdollisuudet erilaisten kokeiden tekemiseen olivat tuossa vaiheessa kovin rajalliset. Järjestelmää kun kehitettiin ja kehitetään koko ajan. Rohkeasti kuitenkin lähdimme kouluttautumaan tähän uuteen systeemiin. Abitti-webinaarien lisäksi Turun koululaitos ja TOP-keskus tarjosivat Aboabi-koulutuksia ja koulumme oma Innotiimi-porukka teki omia kokeilujaan. Vähitellen alkoi tuntua siltä, että itsekin uskaltaa kokeilla oikeaa sähköistä koetta opiskelijoillamme. Usean tunnin alkuvalmistelujen jälkeen sen sitten toteutinkin. Kaksi koulumme opettajaa Minna Stormi ja Esa Sundbäck olivat onnistuneet ihan omine nokkineen rakentamaan Abitti-järjestelmän ATK-luokkaamme. Sen hankaluus on kolmen eri palvelimen käyttö. Osoittautui, että kaikille palvelimille pitää tehdä muun tikkurumban lisäksi oma koetikku ja koetta ei saa kopioitua Abitista, vaan aina on tehtävä uusi koe ja nimettävä se sitten eri nimellä kuin toiset. Sama ruljanssi on tarpeen sitten, kun opiskelijoiden vastaukset siirretään taas muistitikuille. Tämä prosessi on mielestäni tarpeettoman hankala.

 

Kokeen laatiminen on ihan helppoa. Ohjelma kehittyy koko ajan, ja nyt kuulemma monivalintatehtävätkin ovat jo mahdollisia. Niitä en ole vielä ehtinyt kokeilla. Kuvaa ja tekstiä kokeeseen pystyy jo liittämään. Kovasti toivoisin langattomia järjestelmiä luokkiin. Tämänhetkinen piuha- ja muistitikkusirkus on mielestäni liian vaativa. Ajatus siitä, että opiskelijat tuovat mukanaan omat tietokoneensa, tuntuu kaukaiselta. Samoin se, että kaikki onnistuisivat boottaamaan itse omat koneensa, tuntuu lähes utopistiselta. Mutta saapa nähdä. Kokeiden korjaaminen ja kommentointi taas käyvät ihan vaivattomasti. Aika monta kertaa tosin opiskelijoiden vastausten tallentumisessa on kollegoillani ollut ongelmia, eli se puoli tarvitsee vielä varmuutta. Kokonaisuudessaan suhtaudun koko Abittiin nyt jo ihan myönteisellä mielellä.

Historian sähköiset harjoitukset – Minna Stormi

Teetin ensimmäisen Abitti-harjoituksen siten, että tehtävän aineisto oli paperisena, mutta siihen vastattiin sähköisesti. Tilanne oli opiskelijoista jännittävä. Teetin harjoituksesta kyselyn, johon vastasi vain vajaa puolet ryhmästä (10 opiskelijaa). Kyselyn perusteella  osa halusi tehdä myös varsinaisen kurssikokeen Abitilla.

Vain yksi opiskelija oli sitä mieltä, että kokeen tekeminen oli teknisesti vaikeaa ja muutenkin hankalaa. Myös suulliset kyselyt ovat osoittaneet, että Abitti-järjestelmä on opiskelijalle varsin helppo. Epävarmuutta aiheuttivat ylipäätänsä tietokoneella työskentely ja sen mahdolliset epävarmuudet sekä tottuminen käsinkirjoitettuun vastaukseen, jolloin vastauksen pituuden arviointi on helpompaa. Huonona puolena esitettiin myös näppäimistön naputuksen ääni, jonka estämiseksi sai jatkossa käyttää koulun korvakuulokkeita.

Hyvinä puolina esitettiin tekstin tuottamisen ja lukemisen helppous sekä vastauksen muokkaus. Useimmat saivat myös mielestään enemmän tekstiä kuin käsin kirjoitettuna. Tosin osa oli sitä mieltä, että pituuden arviointi sanamäärien avulla oli vaikeaa ja siksi kirjoitti varmuuden vuoksi vielä pidemmän vastauksen.

Opiskelijoiden antaman kouluarvosanan keskiarvo oli 8½ – varsin hyvä siis.

Tehtyäni lähes 20 testikoetta ja varsinaisia harjoituksia, olen oppinut käyttämään järjestelmää ja korjaaminenkin on sujunut nopeasti, kun kaikkia kielivirheitä ei tarvitse merkitä. Silti kokeen tekeminen aina uudelleen esim. kolmena eri varsiona (kolmelle eri palvelinkoneelle) on aikaavievää.

Silti koen, että korjaaminen on sähköisesti helpompaa ja miellyttävämpää itsellenikin ja lisäksi onnistuneiden harjoituksien (läksynkyselyt ja harjoitusesseet) pohjalta toteutin tänään sähköisen kurssikokeen 21 opiskelijalle.

Uskonnon sähköiset kokeet – Leena Nila

Kokeen tekeminen ”oma abittiin”  oli helppo. Kokeen lataaminen muistikulle oli jo haasteellisempi tehtävä. Ohjeita ja neuvoja sain TVT-tukihenkilöltä. Tein vain yhden kokeen, joten jatkossa tarvitsen kylläkin lisää harjoittelua, jotta sisäistän asian. Koetehtävät olivat  essee kysymyksiä, joihin oppilaat vastasivat kirjoittaen. Abittiin voi myös tehdä monivalinta kysymyksiä, niitä voisi sitten kokeilla seuraavalla kerralla. Mietin vastauksia lukiessani, että kuinka pitkiä vastauksia voi kirjoittaa vastaamiseen varattuun tilaan? Kommentti mahdollisuus on hyvä asia, tietenkin kommenttien pituutta pitää miettiä, varsinkin jos ole luettavana 35 koetta, niin aikaa kuluu. Kun lukee oppilaiden ”perinteisiä” konseptivastauksia, niin alleviivausten ja erilaisten merkintöjen avulla voi osoittaa vastauksen hyviä ja huonoja kohtia.
Hyvä asia abitissa, että kokeenpalautus ja arvosana menevät oppilaan sähköpostiin.
Abitti koulutuksessa opetettiin kuvan lisääminen kysymyksiin. Tämän voin sitten tehdä ensi kerralla.
Viime vuonna tein kokeita/ tehtäviä Villeen ( Turun Yliopiston kehittämä ). Villessä oppilailla oli mahdollisuus käyttää nettiä mutta abitissa ei.

Terveystiedon sähköiset abitti-kokeet – Eva-Greta Snäll

Innotiimi- hankkeen myötä sähköisten abitti-kokeiden laatiminen, koetilanteen pitäminen ja kokeiden korjaaminen on tullut luontevaksi osaksi opetusta ja koeviikkoa. Ykköset tekevät tällä hetkellä kaikki terveystiedon kurssikokeet sähköisesti. Abitti- ohjelmaan on tullut myös uusia toimintoja, joita aion kokeilla jatkossa.

Opiskelijoiden kokemuksia abitti – kokeesta

 

Tein ensimmäiset sähköiset abitti – kokeet toukokuussa. Oli jännittävää opetella uudenlaista ohjelmaa. Opiskelijat olisivat aluksi halunneet tehdä kokeen perinteisesti, mutta sähköisen kokeen jälkeen ääni kellossa oli toinen. Opiskelijoille tilanne oli aivan uudenlainen ja tunnelma oli odottavainen. Koetilanteet sujuivat ongelmitta ja opiskelijat saivat varmuuden tunteen sähköisen kokeen onnistumisesta. Opiskelijat olivat tyytyväisiä sähköiseen kokeeseen, koska vastauksen muokkaaminen oli helpompaa ja nopeampaa. Vastauksista tuli myös pidempiä. Etenkin poikien vastaukset olivat pidempiä kuin tavallisella konseptilla kirjoitettuina. Opiskelijat kokivat, että on helpompi tehdä suunnitelma käsin suttupaperille ja tämän jälkeen kirjoittaa vastaukset koneella. Opiskelijat kokivat myös, että tekstiruudun suurentaminen helpottaa vastaamista, koska silloin näkee kerralla kirjoittamansa tekstin. Yksittäisillä opiskelijoilla haasteena oli koneella kirjottamisen hitaus.  Suurimmalla osalla koneella kirjoittaminen kuitenkin nopeutti ja helpotti vastaamista. Myös erityistä tukea vaativat opiskelijat hyötyivät sähköisestä kokeesta. Opettajan näkökulmasta esseevastaukset olivat rakenteellisesti aikaisempaa parempia ja tekstit kulkivat johdonmukaisemmin tekstin muokkausmahdollisuuden ansiosta.

abitti kuva 1

Sähköisen abitti-kokeen vastausten tallentaminen

Ensimmäisellä koekerralla kävi niin, että sain kolmelta tikulta vain yhdet koevastaukset avatuksi. Aluksi luulin, etten osannut käyttää ohjelmaa. Luin ohjeet uudelleen ja uudelleen, tarkastelin tiedostoja, latasin niitä uudelleen ja tutkailin tilannetta kummastuneena. Soitin YTL:n abitti-tukeen ja selvisi, että koevastaustiedostot olivat tallentuneet samalla nimellä. Onneksi asia järjestyi parhain päin ja muutaman päivän päästä sain avattua tiedostot abitti- ohjelmassa. Tästä viisastuneena nimesin kaikki kolme koetikkua eri nimillä ja koetiedostot eri nimillä. Luokkaan mahtuu n. 35 opiskelijaa samanaikaisesti, joten siksi tarvitaan myös kolme eri palvelinkoetta ja kolme samanlaista koetta eri tikuilla eri nimillä. Kollegat hyötyivät myös tästä tiedosta. Kokemusten jakaminen kollegoiden kanssa olikin alkutaipaleella erittäin arvokasta.

abitti tikut

Tiedostojen tallentaminen kokeen jälkeen on edelleen hieman jännittävää. Varmistan joka kokeen jälkeen huolellisesti, että kaikkien opiskelijoiden koevastaukset ovat tallentuneet tikulle ja tämän jälkeen siirrän ne välittömästi abitti- ohjelmaan koeluokassa. On myös tärkeää varmistaa, että edellisen kokeen pitänyt opettaja on ottanut koevastaukset talteen ennen kuin aloitat uuden kokeen koeluokassa. Palvelinkoe käsittelee vain yhden kokeen kerrallaan.

 

 

 

Sähköisen abitti- kokeen arviointi ja palaute opiskelijoille

Oikeastaan on aika kätevää, että kaikki vastaukset löytyvät sähköisesti ja kokeita voi korjata missä vain ja milloin vain tietokoneen äärellä. Opettajan näkökulmasta kokeiden korjaaminen nopeutuu, koska käsialan kiekuroiden tulkintaan ei kulu aikaa. Esseisiin on mahdollista kirjoittaa kokoava palaute tehtävän loppuun. Toisinaan lisään myös tarkennuksia alleviivauksilla tekstiin. Kieliasun korjaamiseen kuluu hieman enemmän aikaa kuin konseptille käsin korjatessa. Olisi mukavaa, jos kurssikokeissa voisi antaa myös puolikkaita numeroita, plussia sekä miinuksia.

 

Koevastausten lähettäminen opiskelijoiden sähköpostiin sujuu hetkessä, kunhan opiskelijat ovat kirjoittaneet sähköpostiosoitteensa oikein kokeen päättyessä. Kerran kävi niin, että eräs opiskelija oli vahingossa kirjannut osoitteeseensa perään kaksi pistettä. Itse en tietenkään tiennyt aluksi, mistä ongelma johtui. Tilanne vaati puhelinsoiton YTL:n abitti-palveluun. Asia ratkesi onneksi hyvin ja kaikkien opiskelijoiden koevastaukset lähtivät perille oikeisiin osoitteisiin. Olisi mukavaa, jos ohjelmaan saisi myös toiminnon, jonka kautta voisi seurata, että kaikki opiskelijat ovat varmasti lukeneet palautteet vastauksistaan.

 

Sähköistä tulevaisuutta kohti

 

Seuraavaksi haluaisin päästä kokeilemaan Netti-Niiloa ja tekemään kokeita langattomasti luokassa. Tavoitteena on myös suunnitella uusia ja monipuolisia sähköisiä koetehtäviä. Olisi myös hienoa, jos aineenopettajat laatisivat ja jakaisivat keskenään sähköisiä koetehtäviä ja pisteytysmalleja.

 

Tästä se alkaa: ipadien koskettelua, plagoinnin estoa ja mielteitä kartoille

21

Säilyykö Luostarivuoren kisakunto sähköisten yo-kokeiden alkaessa? Miten opettaa kurssien asiasisällöt niin, että opiskelijat saisivat samalla luontevaa harjoitusta tietotekniikan käyttöön? Oppilaskäyttöön saamamme 20 ipadia ovat olleet vajaakäytössä, koska vain harva opettaja on ehtinyt osallistua koulutuksiin saamassa taitoja ja ideoita siitä, miten niitä voisi hyödyntää kursseilla. Tätä puutetta korjaamaan haimme keväällä -15 Tiimit@innopaja Turku – projektirahaa, jotta opettajat saisivat omat henkilökohtaiset ipadit kotiharjoittelua varten. Lisäksi halusimme tarjota koulutusta omassa lukiossa heti koulutuntien päätteeksi, jolloin kynnys osallistua olisi matala.

Kymmenen onnekasta eri aineryhmistä sai hankerahoista ipadin loppukeväällä, mutta kevätlukukauden lopun hektisyys esti opettajien osallistumisen koulutukseen. Loman jälkeen jälleen yritimme jälleen löytää sopivia aikoja, mutta ensimmäisen jakson aloituskiireet ja ylioppilaskirjoitukset lykkäsivät aikeitamme.

Vihdoin toisen jakson alkaessa alkoi olla väljempää. Marraskuun alussa tutustuimme kahteen käsitekartta-ohjelmaan eli text2mindmap.com ja https://bubbl.us/. Mind mapien tallennukseen liittyi myös OneDriven käytön opiskelu.

Seuraavaksi Jarkko Lehmuskenttä tuli pitämään Luostarivuoren lukioon koulutuksen Turnit-plagiointiohjelmasta, joka on käyttökelpoinen etenkin kielissä ja reaaliaineissa. Ipadin perustoimintoja opeteltiin Teemu Tauriaisen johdolla sekä tallennusta OneDriveen.

Koulutukset ovat olleet hyvä alkuaskel kohti tietotekniikan käyttöä oppitunneilla, mutta säännöllistä harjoitusta ja jatkokoulutusta tarvittaisiin lisää. Moni opettaja arastelee, jos ei tunne hallitsevansa ohjelmia varmasti. Kallista lähiopetusaikaa ei haluta tuhlata taisteluun mahdollisten teknisten ongelmien kanssa. Toisaalta osallistumista koulutuksiin rajoittaa ajan- ja energianpuute: lukion tahti on hektinen ja suurten oppilasryhmien harjoitustöiden ja kokeiden korjaamiset supistavat lukio-opettajien vapaa-ajan olemattomiin. Tästä syystä omassa koulussa järjestettävät parin tunnin koulutussessiot, jotka eivät pidennä koulupäivää kohtuuttomasti, ovat opeystävällinen ratkaisu tietoteknisen tietämyksen lisäämiseen.

Opinto-ohjauksen uudet oppimisympäristöt – hankkeen päättyessä

Turun lukioiden opinto-ohjauksen uudet oppimisympäristöt -hanke eteni syksyllä loppusuoralle.  AmazingUTU -pelikertoja organisoitiin yhteistyössä Turun yliopiston kanssa syksyllä neljä. Pelit oli tarkoitettu hankkeeseen osallistuneiden lukioiden abeille. Opiskelijat saivat sisällyttää peliin osallistumisen lukion pakolliseen opinto-ohjauksen kurssiin.

Pelejä tarjottiin lukioissa vaihtoehtoisena tapana tutustua yliopisto-opiskeluun ja erityisesti Turun yliopistoon. Kaikissa lukioissa ei tosin ollut kovin helppo löytää osallistujia peleihin, sillä jatko-opintoihin tutustumiseen oli myös kouluissa samaan aikaan paljon tarjontaa. Kouluun jääminen ja perinteisemmille oppitunneille osallistuminen näyttikin olevan monille opiskelijoille vaivattomampi vaihtoehto. Tästä syystä tällainen tutustumistapa korkeakouluihin voisikin olla mielekkäämpää toteuttaa korkeakouluvetoisesti osana toisen asteen opiskelijoille tarkoitettua toimintaa.

Peleihin osallistuneet opiskelijat olivat nimittäin erittäin tyytyväisiä ja kiittivät sitä, että pelin aikana oli mahdollisuus päästä tutustumaan sellaisiin yliopiston tiloihin (kirjasto, oppiainelaitokset jne.), joihin ei edes lukiolaisille järjestettävinä korkeakoulupäivinä pääse. Opiskelijan omin sanoin:”Peli oli mukavaa vaihtelua luokassa pidettäviin, joskus jopa puuduttaviin luentomaisiin, esittelyihin. Se, että näki millaisia tiloja kampuksella on ja, että pääsi itse seikkailemaan siellä, oli hauskaa.” Toisaalta moitittiin sitä, että tälläkin tavoin varsinainen opiskelijan arki ja yliopistossa opiskelu (luennot, harjoitukset, demot jne.) jää vieraaksi ja tutustuminen ulottuu pääosin vain tiloihin ja kampukseen. Opiskelijat toivoivatkin peliin lisää aikaa ja toteutukseen mahdollisuutta tutustua kunnolla vierailukohteisiin. Salamatehtävät, joita pelin aikana yllättäen on mahdollisuus avata pelaajille, olivat suosittuja.

Peliin kannattaa suunnitteluvaiheessa ideoida useita erityyppisiä tehtäviä, joista eri pelikertoihin on mahdollista valita oppitunnin tavoitteita varten sopivimmat. Näin ollen eri pelikertoja on mahdollista toteuttaa juuri tietylle ryhmälle sopivimmin. Oman hankkeemme syksyn pelit suunniteltiin siten, että kullakin pelikerralla opiskelijoita vietiin myös sellaisiin tiedekuntiin ja oppiaineisiin, jotka heille opinto-ohjaajien kokemuksen mukaan saattavat olla vieraampia.

Toteutimme kaikki pelit Turun yliopiston kampusalueella koska halusimme sisällyttää pelikertoihin liikkumisen ja paikan päällä tekemisen, mutta pelit on mahdollista organisoida myös siten, että opiskelijoiden ei tarvitse lähteä paikan päälle kampukselle seikkailemaan. Tässä toteutuksessa opiskelija voi etsiä tehtävien vastaukset netistä, jolloin peliin osallistuvien pienryhmien on mahdollista vaikkapa oppitunneilla vertailla vastauksiaan ja keskustella tehtävien herättämien ajatusten ja kysymysten pohjalta eri aloista ja niiden opinnoista. Oppitunnista voi siis tälläkin toteutuksella saada yhteisöllisen ja itsenäistä tiedonhankintaa tukevan. Oppituntitoteutukseen on mahdollista liittää esimerkiksi tiettyjen alojen tarjoamien opintojen asiantuntijaesittely omassa oppilaitoksessa tai se voi toimia myös ennakkovalmistautumisena korkeakoulujen vierailupäiviin.

Pelin käynnistäminen kannattaa suunnitella hyvin. Erityisesti silloin kun pelaajia ja joukkueita on paljon. Joukkueiden lähtö kannattaa porrastaa ja ryhmät kannattaa hajauttaa eri aloitusrasteille.

Sääolosuhteet kannattaa ottaa huomioon jo tehtävien suunnittelussa. Ensimmäinen pelikerta opetti meille, että tehtäviin vastaaminen kannattaa tehdä myös sääolosuhteiden vuoksi helpoksi. Omassa pelissämme oli pilottivaiheessa runsaasti sellaisia tehtäviä, joissa joukkue joutui kirjoittamaan muutaman sanan tai lauseen vastauksena. Kylmällä säällä kirjoittaminen oli hankalaa ja opiskelijat toivoivat tehtäviä, joihin voi vastata nopeasti. Tehtäväpankkiin kannattaa siis myös suunnitella riittävästi sellaisia tehtävärasteja, jotka sijoittuvat sisätiloihin. Myös tarkastuspisteessä on huomattavasti helpompaa, erityisesti siinä tapauksessa kun joukkueita on pelaamassa useita, mikäli tehtävät ovat monivalintaa, sillä nämä tehtävät pelisovellus pisteyttää automaattisest.

Pelin kestoa ja tehtävämäärää oli ensimmäiten pelien aikana hankala ennakoida. Olimme saaneet muilta vastaavaa peliä toteuttaneilta vinkin, että peli vie yllättävän paljon aikaa. Valitsimme tästä syystä tehtäväpankista kahdeksan sellaista rastia, jotka sijaitsivat pelialueella melko lähekkäin, jolloin joukkueiden kuljettavaksi tullut reitti oli suhteellisen lyhyt. Suunnitelmassa oli peliin varattu 1,5 tuntia aikaa.  Ensimmäisella pelikerralla joukkueet eivät tuossa ajassa ehtineet käydä kaikilla rasteilla.  Ensimmäiseen peliin oli suunniteltu myös kolme pelin aikana avattavaa ja osallistujille yllätyksenä tulevaa nk. salamatehtävää.  Aikataulusyistä ehdimme käyttää ainoastaan yhden suunnitelluista salamatehtävistä.Seuraavaan pelikertaan valitsimme sitten huomattavasti suppeamman pelikentän. Lisäksi varalla oli salamatehtäviä, joita tarvittaessa oli mahdollista hyödyntää joustavasti riippuen siitä, miten nopeasti peli etenee.

Tekniikka ei aina kaikin osin toiminut. Osittain syynä saattoi olla verkkoyhteyksien ongelmat, mutta jonkin verran myös laitteiden soveltuvuus. Kuvien ja tekstin yhtäaikainen lähettäminen ei onnistunut kaikilla opiskelijoiden käytössä olleilla laitteilla. Osa joukkueista raportoi tekstien kadonneen silloin kun vastaukseen piti liittää myös kuva. Yhdellä joukkueella tehtävien palauttaminen ei onnistunut lainkaan käytössä olevan laitteen vuoksi. Moitetta tulikin opiskelijoilta nimenomaan siitä, että peli ei toiminut kaikilla laitteilla moitteettomasti. Pelin organisoijan kannattaa siis selvittää soveltuvat laitteet ja lisäksi ohjeistaa peliin osallistuvat laitteiden vaatimustasosta ja varmistaa, että joukkueilla on myös laitteissa varavaihtoehtoja. Kuvaamista edellyttävistä tehtävistä opiskelijat kuitenkin pitivät teknisistä ongelmista huolimatta. Opiskelijat myös antoivat palautetta siitä, että pelin karttaa pitäisi saada zoomattua enemmän, koska pienestä näkymästä heidän oli vaikea klikkailla tehtäviä auki.

Tulevaisuuden äärellä – Tiimit-hankkeen päätöstilaisuus

Tiimit@innopaja-lukiohankkeen päätösglögejä juodaan maanantaina 14.12. klo 12.30-15.00 TOP-keskuksessa.

CC BY SA Wikimedia Commons /Soppakanuuna

Tulevaisuuden äärellä –tilaisuudessa kerrotaan Turun lukioiden tvt-kokeiluista ja –kehittämistyöstä, jota Tiimit@innopaja-hanke on rahoittanut.

Iltapäivän huipennuksena on tietokirjailija Petteri Järvisen luento tietotekniikan tulevaisuudesta – tämän tason puhujia on harvoissa tilaisuuksissa, kannattaa tulla kuuntelemaan!

Kaikki Turun opettajat ja rehtorit ovat tervetulleita! Ilmoittaudu SAP HR:ssä 10.12.2015 mennessä.

Ohjelma

Kuva: CC BY SA Wikimedia Commons / Soppakanuuna

Digitutorit Lyseon lukiossa

Lukion uusien alkavien tietotekniikan peruskurssi on nyt takana. Kaikki Turun Lyseon lukion ykköset, 117 opiskelijaa, saivat puolikkaan kurssin suoritettua. Kurssilla hyödynnettiin Moodlen kurssialustaa, johon oli koottu perusasiat, jotka jokaisen kaupungin lukioissa opiskelevat lukiolaisen olisi hyvä tietää ja osata. Jokainen uusi lyseolainen osaa käyttää Wilmaa, Moodlea, Office365:n ohjelmistoja sekä joitakin ilmaisia käsitekartta- ja visailuohjelmia.

Kurssi toteutettiin 1. jaksolla, siis heti opintojen alkuvaiheessa. Mukana olivat auttamassa keväällä valitut, uudet digitutorit. Tässä heidän ajatuksiaan kurssin jälkeen:

Hieman jännitti, miten opiskelijoiden auttaminen tunnilla sujuu, mutta hommaan tottui nopeasti. Opiskelijat osasivat hommat hienosti, kunhan ohjeet olivat selvät. Kysymyksiin ei ollut vaikea vastata, kunhan oli itsekin kärryillä siitä, missä mennään. Kurssista oli epäilemättä hyötyä kaikille.

Alussa oppilaat tarvitsivat apua tutustuessaan heille uusiin alueisiin, (Office365 ja Moodle), myöhemmin apua tarvittiin ohjeiden selvennyksessä. Apua tarvitsivat paljon myös ne, joilla olivat omat laitteet mukanaan, ja kun jokin ohjelma tai muu ei toiminut niillä. Jotkut oppilaat pärjäsivät itsenäisesti koko ajan, toiset olivat riippuvaisempia avusta ja myös digitutorien tarjoamasta henkisestä tuesta.

Tuntien ohjeet olivat useammalla sivulla Moodlessa, ja aiheuttivat hämmennystä, eli niiden uudelleenjärjestelemistä voisi harkita. Digitutorien määrää tunnilla voisi ehkä pienentää tai tunteja jakaa, koska harvemmin oli tarvetta molemmille tunnilla avustamassa olleille digitutoreille yhtä aikaa. Padien käyttöä ei harjoiteltu, mutta ehkä kaikki sitten osasivat ne jo. Edistyneille oppilaille olisi voinut olla tarjolla lisää tekemistä, tai enemmän syventymistä aiheeseen. Kaikille hyviä koulupäiviä!

Terveisin digitutorit Samuli, Tomi, Mortti ja Ronja

Kurssialustana käytetty Moodle toimi hyvänä alustana siksi, että kurssi oli rakennettu sinne koko kaupungin tasolla, kaikille lukioille hyödynnettäväksi samanlaisena. Toisaalta samalla alustalla oli osio, jossa oli lisäksi koulukohtaisia ohjeita ja kurssin tuntiohjeet. Tehtäviä oli sijoitettuna kahteen eri osioon ja se vaikeutti joidenkin opiskelijoiden kohdalla tehtävien hahmottamista. Lisäksi tehtäviä palautettiin kaikille luotuun omaan kansioon Office365:n OneDriveen. Monen eri uuden työkalun käytön hallinta oli aluksi muutamille opiskelijoille vaikeaa.

Digitutoreista oli valtavasti apua. Opettajan aika ei olisi riittänyt kaikkien auttamiseksi yhtä nopeasti. Digitutoreilla oli myös paljon tietotaitoa esim. omien koneiden käytöstä ja ohjelmista. Monelle uudelle ykköselle oma tietokone oli aivan uusi, eikä sitä osattu ilman kurssia vielä oikeastaan edes käyttää. Jatkossa opettajan ja digitutoreiden yhteispalavereita pitäisi pitää enemmän ja kurssin tuntisisältöjä voisi laatia yhdessä digitutoreiden kanssa. Nyt aikataulu oli kovin tiukka, eikä ohjaukselliseen puoleen ollut riittävästi aikaa.

Kurssin ideana oli toiminnallisuus eli asiat opittiin tehtävien ja omien kokeilujen kautta. Osa oli nopeampia kuin toiset ja seuraavalle vuodelle lisätehtävien teettäminen nopeammille onkin varmasti järkevää. Pääasia kuitenkin toteutui, eli kaikki osaavat perusasiat ja kynnys tarttua tietokoneeseen on huomattavasti matalampi. Kurssiarviointikyselyssä palaute oli erittäin positiivinen, kurssi oli tarpeellinen ja hyödyllinen sekä digitutorit avuliaita ja osaavia!

Kiitos digitutoreille!

Kurssin opettaja Minna Stormi

Abitti järjestelmän käyttöönotto lukion opettajien kanssa – kokemuksia lukion Abitti-henkilön näkökulmasta

Abitti-koejärjestelmää on meillä Kerttulissa harjoiteltu nyt reilut puoli vuotta. Kaikki opettajat ovat testanneet koneensa boottaamisen koejärjestelmään sekä oppilaana että opettajana. Varsinaisesti itse Abitti on opetettu noin puolelle lukiomme opettajista. Opetukseen osallistuminen perustuu täysin vapaaehtoisuuteen.
Tarjosimme keväällä 2015 useampia ilta- ja aamupäiväkoulutuksia. Teimme tarkat kirjalliset ohjeet siitä, miten abitti toimii (tällä hetkellä 17 sivua). Jokainen koulutus kesti 1.5 – 2 tuntia. Koulutuksessa opettajat toimivat pareittain (max. kolme paria/kerta). Kaikki pääsivät olemaan sekä opettajia että oppilaita. Kukin laati oman ”kokeensa”, piti sen ”oppilaalle”, korjasi kokeen, palautti sen ”oppilaalle” ja oli itse ”oppilaana”. Tämän seurauksena viime vuoden viimeisellä koeviikolla, joka päivä lukiossamme pidettiin yhdet abitti-kokeet (historia, saksa, maantiede).
Seuraavalla koeviikolla on abitti-kokeita jälleen tulossa ja ohjeistus sekä boottaustikut pitää jälleen päivittää. Ja jos joku opettajista kokee olevansa hakoteillä abitin kanssa, olemme valmiudessa opettamaa Abitin uudestaan tai olemaan mukana kokeen aloituksessa ”tukihenkilöinä”. Tämä osoittautui viime vuonna toimivaksi malliksi.
Koulutuksia jatketaan niin pitkään kuin on tarvetta. Pian seuraava opettajaryhmä herää siihen, että heidänkin oppiaineensa sähköiset ylioppilaskokeet on käsillä.
Toki Kerttulissa pidetään sähköisiä kokeita myös muilla koejärjestelmillä. Tärkeintä onkin, että opiskelijat pääsevät testaamaan abitti-kokeita muutamaan kertaan ennen kirjoituksia. Kaikkien aineiden kaikkia kokeita tällä järjestelmällä ei suinkaan tarvitse tehdä.