Kokeiltuja malleja TVT-suunnitelman jalkauttamiseen
4B. luokka teki syksyllä 2013 Risto Räppääjä -kirjaan perustuen minielokuvia. Näistä elokuvista tehdään myöhemmin QR-koodit, jotka liitetään koulukirjastomme sekä Turun kaupungin kirjaston Risto Räppääjä -kirjoihin. Tässä kuvia projektin etenemisestä.
…blogin hiljaiselosta huolimatta. Työryhmän jäsenet käyvät välillä kuumina, kun päät sauhuavat ideoiden pyörteissä. Toisaalta myös tekniikan pulmat laittavat välillä savun nousemaan korvista. Mutta kylläpä se tästä pikkuhiljaa etenee. Ja kun vauhtiin päästään, se varmasti kiihtyy ennennäkemättömään nopeuteen 😉
Viikolla 3 saimme mini iPadit. Innostuneina tutustuimme laitteisiin ja sopivien ohjelmien etsiminen on täydessä vauhdissa. Päätimme, että kukin tutustuu ensin itsekseen johonkin ohjelmaan ja esittelee sen sitten ryhmämme muille jäsenille. Yhdessä pohdimme, miten ja minkälaisia ohjelmia hyödynnämme jatkossa. Oivaltamisen ilotulituksessa menemme eteenpäin!
Kokemuksia kosketusnäytöistä on jo tositilanteistakin. Opettajat ovat kokeneet sen varsin toimivaksi eritoten, kun käyttäjä on ollut opettaja. Sillä on pystynyt toteuttamaan suurin piirtein kaikki tilanteet, jotka ovat toteutettavissa älytaulullakin. Sen sijaan opetuksellisia puutteita älytauluun verrattuna tulee, kun käyttäjinä on yksi tai useampi oppilas. Kun käyttäjä ei ole varma siitä, mitä kohtaa – esimerkiksi monivalintatehtävän vastausvaihtoehtoa – koskettaisi, muu luokka ei näe kohtia, joita käyttäjä aikoo koskettaa.
Meillä Nummenpakan koulussa mietittiin miten voisi hyödyntää oppilaiden omia älykännyköitä opiskelukäytössä. Päätimme aloittaa kokeilun, jossa kokonaisia oppiainejaksoja opiskellaan kännyköitä käyttäen. Tähän tarkoitukseen löytyi sopiva ohjelma nimeltään Socrative. Se oli riittävän yksinkertainen toimimaan lähes kaikissa kännykkäympäristöissä (Nokian ja android puhelimet sekä Iphone). Riitti että puhelimessa oli internetyhteys. eOppiasema on tehnyt hyvän esittelyn ohjelmasta, löydät sen tästä.
Hyvä aine tällaiseen kokeiluun on fysiikka ja kemia. Siinä läksykysymysten vastaukset ovat helposti tarkkoja ja lyhyitä, juuri sopivia kännykkänäpyttelyyn. Fyken jakso alkoi 25.9. Kaksi luokkaa jaettiin kolmelle opettajalle omiksi ryhmikseen. Tuntiopetus eteni jokaisessa ryhmässä samaa tahtia, jotta voitiin antaa samoja läksyjä Socrativella. Jokainen opettaja teki vuorollaan etukäteen kysymykset valmiiksi. Tunnin lopussa kysymykset ”avattiin”, jotta oppilaat voisivat vastata niihin. Pienenä miinuksena ohjelmaa kohtaan on se että yksi opettaja voi pitää vain yksiä kysymyksiä kerrallaan auki. Onneksi meitä oli kolme opettajaa, joilla jokaisella oli oma virtuaalinen luokkahuone Socrativessa jossa tehtäviä oli. Tuloksena oli kokeilun alussa se, että oppilaat tekivät läksyt heti välitunnilla puhelimillaan. Kun vaikeutimme kysymyksiä, tämä loppui. Ennen seuraavaa fyken tuntia, suljimme kyselyn ja saimme Socrative-raportin oppilaiden vastauksista omaan sähköpostiimme. Opettajan kannalta tämä oli tosi hyvä asia, koska siitä näki heti kaikkien oppilaiden kaikki vastaukset. Näin huomasimme, jos joku ei ollut ymmärtänyt jotain kohtaa. Oppilaiden näkökulmasta huono asia oli, että läksyvastauksia ei jäänyt mihinkään muistiin, esim. omaan vihkoon. Tästä syystä osa oppilaista halusikin vastata läksykysymyksiin perinteisesti kynällä omaan vihkoonsa.
Tätä menetelmää käytettiin sujuvasti kahden jakson ajan. Nyt vaihdoimme fysiikan biologia-maantietoon ja jatkamme Socrativen käyttöä