Laajennettu oppivelvollisuus on jo osa oppilaanohjauksen arkea. Oppilaan oikeutta tehostettuun henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen toteutetaan kouluissa. Valtioneuvosto on julkaissut tutkimusraportin työelämään tutustumisen käytäntöjen kehittämistarpeista. Karvi ja korkeakoulut kokoavat tietoa laajennetun oppivelvollisuuden toimeenpanosta, ohjauksesta, siirtymävaiheen opinto-ohjauksesta ja tukitoimista oppivelvollisuuskouluissa. On aika esittää kolme toivetta siitä, miten oppilaanohjausta tulisi edelleen kehittää.
Avainsana-arkisto: ohjaus
Kokemuksia siirtymävaiheeseen
Oppilaiden riittämätöntä työelämän ja jatkokoulutuksen tuntemusta, koulutyön toiminnallisuuden ja kokemuksellisuuden puutetta pidetään yhtenä syynä väärille kouluvalinnoille. Uusien katsantokantojen ja näkökulmien avulla oppilas voi laajentaa toimintakenttäänsä. (Niemi 2016.) Kaikki oppilaat tarvitsevat päätöksenteon pohjaksi kokemuksia työelämästä ja jatkokoulutuksesta mutta erityistä huomiota, tulee kiinnittää niihin oppilaisiin, jotka tarvitsevat tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta siirtymävaiheessa. (Ks. Niemi 2022.)
Oppimaan oppimisen ohjaaminen ja oppilaanohjaus
Huomasin usein puhuvani oppimaan oppimisen ohjaamisesta. En ole koskaan kuitenkaan kiteyttänyt, mitä sillä tarkoitan opettajana ja oppilaanohjaajana. Perustelen tässä toimeenpanemaani ohjausta ja tarkastelen yhteistyön näkökulmasta muidenkin opettajien ohjaustyötä. Parhaimmillaan koko opettajakunnan ja oppilaanohjaajan ohjaustyö muodostaa eheän kokonaisuuden, joka tuottaa valinta- ja päätöksentekovalmiuden, jota tarvitaan elämässä ja siirtymävaiheissa. Pahoittelen viittausten puutetta ja puutteellisia viittauksia.
Oppimaan oppimisen taidolla tarkoitetaan osaamista ja uskomustekijöitä, jotka ohjaavat uuden oppimista ja uusien oppimishaasteiden kohtaamista. Ura- ja koulutusvalintavalmiuden kehittymisen kannalta on toivottavaa, että oppilaan ohjaaminen kehittää hänen metakognitiota – oman ajattelun ajattelutaitoa. Koulutyö tulisi olla oman elämän rakennustyömaa ja koulutusjärjestelmämme rakennusteline itse kunkin hyvälle elämälle.
Metakognitio on oman kognitiivisen toiminnan ymmärtämistä. Oppijan metakognitiota voidaan kehittää siten, että autetaan häntä arvioimaan oppimisprosessiaan ja asettamaan mielekkäitä tavoitteita. Oman edistymisen, suoritusten ja toiminnan arviointi sekä vahvuuksien ja kehittämiskohteiden etsiminen on itsearviointia. Omien tunteiden, ajatusten ja oppimisen tarkkailu on reflektointia. Reflektointi ja itsearviointi johtavat metakognition kehittymiseen.
Ekologista ohjausta
Sitra julkaisi Megatrendit 2023 ja niistä ensimmäinen on hätä luonnon kantokyvystä. Megatrendit ovat maailmanlaajuisia muutossuuntia, joita on koottu, jotta meillä olisi yhteinen tavoite tulevaisuuden rakentamisessa. Raportissa tarkastellaan haasteita mahdollisuuksina.
Olemme ekologisessa kestävyyskriisissä. Arvojenne ja asenteitamme tulisi muuttaa, jos aiomme ratkaista ongelman. Tulevaisuutemme suunta määräytyy toimiemme mukaan. Tässä tekstissä pohdin sitä, miten voimme huomioida ekologisen kestävyyskriisin perusopetuksen aikaisessa ohjauksessa, synnyttää oppijoille valmiuksia valita ja päättää toisin. Esittelen pohdintani tueksi kaksi teoriaa.
Toivo elinikäisestä oppimisesta
Ajatus ihmisen ja ympäristön vuorovaikutteisesta suhteesta on määrittänyt ohjaustyötäni. Vuorovaikutus on kahden tai useamman objektin tai tapahtuman välinen vaikutussuhde, jossa kumpikin osapuoli vaikuttaa toiseen. Kurt Lewinin (1951) oppimisen kenttäteorian mukaan, yksilön elintilan ulkopuolella oleva maailma tulee osaksi ihmisen elintilaa, kun hän reagoi siihen. Ohjauksen tehtävä on auttaa oppijaa rakentamaan suhdetta oppijan elintilan ulkopuolella oleviin asioihin ja ilmiöihin, jotka vaikuttavat yksilön elämään. (Niemi 2016, 25.)
Ihmisellä on oppimismahdollisuuksia ja -tarpeita ainakin suhteessa ympärillä olevaan sosiaaliseen yhteisöön, rakennettuun tekniseen ympäristöön ja luontoon. Elinikäisen oppimiseen liittyy myös ajatus ihmisen suhteesta itseensä, jolla tarkoitetaan elämänhallintaa, ihmisen kykyä kohdata itseään koskevia ongelmia (Pantzar 2013). Yleensä elinikäinen oppiminen on kuvattu ihmisen kyvyksi kehittää itseään sisä- tai ulkosyntyisten tarpeiden mukaan (Jokisaari 2004). Lue loppuun
Kouluakäymättömyyttä ennaltaehkäisevä ohjaus
Koulu on paikka oppimiselle ja kasvulle. Se on yksilön ja yhteiskunnan kohtaamispaikka, jossa oppijan vahvuudet ja koulutuksen ja työelämän mahdollisuudet voivat kohdata.
Karvin (2022, 119) arviointiraportin mukaan 97 % huoltajista piti oman lapsen läsnäoloa koulussa tärkeänä. Joka viides (18 %) huoltaja ilmoitti joskus hyväksyneensä oman lapsensa poissaolon koulusta, vaikka sille ei olisi ollut varsinaista syytä.
Runsaat poissaolot ovat koululle joka tapauksessa selkeä signaali avuntarpeesta. Karvin (2022) arvion mukaan 2-3 % ikäluokkansa oppilaista koulupoissaolot aiheuttavat suuria ongelmia heidän koulunkäynnilleen ja vaativat koululta toimenpiteitä.
Kuluneen 20 vuoden aikana on tehty lukuisia selvityksiä nuorista, joilla on hankaluuksia perusopetuksen suorittamisessa ja jatkokoulutukseen sitoutumisessa. Tämän lisäksi on tutkittu nuoria, jotka eivät ole sijoittuneet jatkokoulutukseen tai ovat keskeyttäneet sen.
Koulupoissaolojen taustalta on tunnistettu 60 erilaista syytekijää, joita voidaan tarkastella yksilön, vanhemmuuden, koulujen ja yhteisöjen näkökulmasta (ks. taulukko 1). Koulunkäynnin pulmat näkyvät ensin vain kotona, kun kouluun lähteminen käy päivä päivältä hankalammaksi. Vähitellen myöhästelyt aamuisin lisääntyvät ja muuttuvat yksittäiseksi poissaolotunneiksi. Oppilas saattaa olla pois tietyiltä tunneilta ja tiettyyn aikaan päivästä tai viikosta. Poissaolojen jatkuessa mahdollisuus siihen, että lapsi tai nuori jää kokonaan pois koulusta, lisääntyy. (Karvi 2022, 35.) Lue loppuun
Jos kaikki ohjaavat, mitä oppilaanohjaaja tekee
Ohjauksen kenttä on laaja ja se sisältää erilaisia tavoitteita. Kaikki ohjaavat -periaatteen ja käytännön jalkautuminen kouluihin on tehnyt tilaa ammatinvalinnanohjauksen uudelleen määrittelylle perusopetuksesta. Oppilaanohjaajalla on ollut perusopetuksen alusta saakka kaksi tehtävää: oppilaan ura- ja koulutusvalintaan liittyvä tehtävä ja ohjauksen koordinointitehtävä. Nyt voi olla tilaa kysyä, mitä on perusopetusikäisten ja etenkin yläkoululaisten uravalinnan ohjaus 2022?
Demokratia-ansa ohjauksen kehittämisessä
Habermasin rationalisoitumisteorian mukaan diskurtiivinen totuus voidaan tuottaa tietyin ehdoin. Tulokseen pyrkien keskustelijoiden tulee pystyä itsenäisesti esittämään eriytyneitä väitteitä kolmesta maailmasta ja kyettävä arvioimaan niistä esitettyjä väitteitä kyseiseen maailmaan soveltuvalla kriteerillä. Kriteerit ovat totuus, autenttisuus ja oikeudellisuus.
Ulkoiseen maailmaan viittaava lause on pätevä (totuus) silloin, kun se on todenmukaisessa suhteessa ulkoisen maailman tosiseikkoihin. Sisäiseen maailmaan viittaava lause on pätevä (autenttinen), kun se ilmaisee aidosti ja rehellisesti ihmisen sisäisen kokemuksen. Sosiaaliseen maailmaan viittaavaa lause on pätevä (oikeudellinen), kun se ei ole ristiriidassa yleisesti hyväksytyn normitekstin kanssa. Kun nämä ehdot täytetään tyydyttävästi keskustelussa, voidaan tuottaa väitteiden ja vastaväitteiden avulla yhdessä diskursiivinen totuus. Yhteistyön kohteena voi olla esim. aloite, johon organisaation eri toimijoiden, ohjauksen tuloksellisuuteen vaikuttavien systeemisten tasojen, on mahdollista reagoida ja ottaa kantaa.
Demokratian perusajatus on se, että kansan tahto toteutuu tai kansa päättää ja päätöksissä noudatetaan enemmistösääntöä. Demokratia-ansa ohjauksen kehittämisessä on se, että ohjauksen kehittämistä viedään eteenpäin huutoäänestyksellä, vedotaan kannatukseen, tiimityöhön tai yhteistyöhön ilman, että prosessille ja lopputulokselle asetetaan muita kriteereitä. Ohjauksen, kasvattamisen ja opettamisen kenttä muodostuu normeista, tutkitusta tiedosta ja opetussuunnitelmasta. Päätöksenteossa tarvittava tieto tulee olla yhteisessä käytössä, jotta voimme yhdessä suunnata toimintaamme ja tehdä päätöksiä.
Pitkä matka kehittämistuloksiin
Koulumme opettajakunta esitti kevään VESO-päivinä (24.3.2018) ja opettajainkokouksessa (18.4.2018) toiveen, että oppilaiden käyttäytymiseen kiinnitettäisiin huomiota ja panostettaisiin ohjaustyöhön. Silloin kirjoitin seuraavan tekstin:
”Yhteisten toimintatapojen juurruttaminen sekä koulu- ja ruokarauhan parantaminen edellyttää systemaattisia toimia. Kyse on vakiintuneen oppilaiden toimintakulttuurin muutoksesta ja siksi tarvitaan suunnitelmallisia, monipuolisia ja koko lukuvuoden kestäviä toimia. Opettajat ovat siis toivoneet, että seuraaviin asioihin kiinnitettäisiin huomiota:
- KIELENKÄYTTÖ – asiallinen kielenkäyttö
- RUOKALAKÄYTTÄYTYMINEN – hyvät ruokailutavat ja rauhallinen ruokailutilanne
- VÄLITUNTIKÄYTTÄYTYMINEN – reippaasti ulos välitunnille
- LUOKKATILANNE – työrauha
Peruskoulun strategian luominen ja ohjauksen kehittäminen
Strategia tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Suunnitelmassa yhdistyy tavoitteet ja koulun toiminta. Tavoitteet voivat olla, ja koska on kyse peruskoulun toiminnasta ovat, annettuja. Arvot määrittävät sitä, mitä me pidämme tavoiteltavana. Kun otamme tavoitteet annettuna, strategiatyön kannalta riittää, että meillä on yhteinen ymmärrys siitä, miksi tavoite on tärkeä. Koulun strategiatyön kannalta ei ole ensisijaista arvokeskustelu vaan se, että meillä on yhteinen käsitys siitä, miksi asettu tavoite on tärkeä ja mihin arvoihin se kytkeytyy.
Strategiatyön tärkein kysymys on miten, vaikka prosessin aikana jokaisen tulee tiedostaa se, mikä on tavoitteemme ja miksi. Strategiatyön aikana tulee tehdä näkyväksi se, millä toimin koulu pyrkii rajaamiinsa tavoitteisiin ja millä voimavaroilla. Kaikki kouluaikana ja eri oppimisympäristöissä tapahtuva toiminta tulee hyödyntää näiden tavoitteiden saavuttamiseen.