Oppilaanohjauksen oppikirjojen arviointi

Kirjoittanut Petri Niemi

Olen tutustunut Futurixiin,  Valmentajaan ja Suuntaan. Kaikkia kirjoissa on sama ongelma: tekstiä on runsaasti ja isot kokonaisuuden osat vievät tilaa olennaisimmalta. Tällöin oppilaanohjauksesta tulee helposti reaktiivista tekemistä sen sijaan, että se olisi proaktiivista toimintaa eli oppilaan oman urapohdintataidon kehittämistä ja pohdinnan tallentamista.

Kaikissa kirjoissa näkyy läpi opetussuunnitelma mutta ei ensisijassa peruskoulun oppilas, hänen kokemusmaailma ja kehitysikä.  Mielestäni koulutyössä vastaan tulevat haasteet, esim. toisen asteen koulutusvalinta, tulisi kytkeä oppilaan urapohdintaan ja näin tehdä tilaa ajattelutaitojen kehittämiselle.

Lue loppuun

Tieto- ja viestintätekniikka, oppikirja ja oppilaanohjaus

Kirjoittanut Petri Niemi

Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävä oppilaanohjaus ei poikkea kovinkaan paljon oppikirjavetoisestatyöskentelystä: oppilaiden tavoitteellinen työskentely edellyttää tehtävärajausta (työkirja), lähdeaineiston rajausta (oppikirja) ja tehtävän suorittamisen arviointia. Olennaisin ero lienee se, että oppikirjan sijasta käytetään Internet-lähteitä ja oppilas tutustuu yläkoulun aikana sivustoihin, joihin hän tukeutuu myöhemminkin urapolkunsa aikana. Hyvä oppituntikin rakentuu perinteisesti: oppilaanohjaajan orientoiva puhe, oppilaiden työskentely ja tehtävän purku. Molempien työmuotojen tavoite on rajattu opetussuunnitelmassa: oppilaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja voimaannuttaminen oman uran ohjaamiseen.

Lue loppuun

Peruskoulun opon perustehtävä

Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaan oppilaanohjaajaan työtehtävän hoitoon on varattu n. 1221 vuosityötuntia. Työtunnit jakaantuvat lukuvuodelle oppilaiden ohjaustarpeen mukaan siten, kun rehtorin kanssa on erikseen sovittu. Osa työnantajan määrättävissä olevasta työajasta on varattu kesäkeskeytysaikana tehtäviin yhteishakuun liittyviin työtehtäviin. Oppilaanohjaajan laskennallinen vuosiloma alkaa 16.6. ja jatkuu vuosilomapäivien lukumäärän mukaan (OVTES A, 33 §). Oppilaanohjaajalta ei siis voida odottaa oppilaanohjaustehtävien hoitoa 16.6. alkaen. Lue loppuun

Oppilaanohjauksen saatavuus Turussa 2012-2013

Kirjoittanut Petri Niemi

Oppilaanohjuksen saatavuudella tarkoitetaan sitä oppilaskohtaista työaikaa, johon perustuu opetussuunnitelman ja OVTES:n toimeenpano. Turun yläkouluissa pitäisi olla keskimäärin 4,9 tuntia oppilasta kohden ja 250 oppilasta opinto-ohjaajaa kohden. Tavoite on määritelty perusopetuksen laatukriteereissä.

Turkuun tarvitaan vähintään kolme pätevää ja päätoimista opinto-ohjaajaa lisää välittömästi. Tarve on ilmastu ensimmäisen kerran 2011. Ehdotus on luettavissa osoitteesta http://www.turku.fi/kehittamistoiminta (oikea palsta). Tilanteen korjaaminen edellyttää jo olemassa olevien voimavarojen kohdentamista päteville ja päätoimisille oppilaanohjaajille ja lisäresurssia. Ensisijassa yleisopetusta antavissa kouluissa toimii 11 vuotuisessa työajassa olevaa pätevää opinto-ohjaajaa ja kahdessa keskitetyn palvelun koulussa on kaksi päätoimista opettajaa. Kaikkien keskitetyn palvelun koulujen opettajat ovat vailla oppilaanohjaajan pätevyyttä.

Lue loppuun

Turun yläkoulujen päättöluokkalaisten sijoittuminen jatkokoulutukseen 2013

Kirjoittanut Petri Niemi

Hallitus on toteuttanut koulutustakuuta osana yhteiskuntatakuuta vuodesta 2013 alkaen. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatko-opintomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Turun ensisijassa yleisopetusta antavien peruskoulujen päättöluokkalaisille 96,2 prosentille osoitettiin koulutuspaikka joko ammatillisesta koulutuksesta tai lukiosta. Viidelle peruskoulun oppilaalle ei ollut osoitettu jatkokoulutuspaikkaa elokuun loppuun mennessä. Ks. lisää.

Lue loppuun