Ohjauksen kenttä on laaja ja se sisältää erilaisia tavoitteita. Kaikki ohjaavat -periaatteen ja käytännön jalkautuminen kouluihin on tehnyt tilaa ammatinvalinnanohjauksen uudelleen määrittelylle perusopetuksesta. Oppilaanohjaajalla on ollut perusopetuksen alusta saakka kaksi tehtävää: oppilaan ura- ja koulutusvalintaan liittyvä tehtävä ja ohjauksen koordinointitehtävä. Nyt voi olla tilaa kysyä, mitä on perusopetusikäisten ja etenkin yläkoululaisten uravalinnan ohjaus 2022?
Avainsana-arkisto: oppivelvollisuus
Oppilaanohjaus ja tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus
Kun laajennettiin oppivelvollisuutta syntyi mahdollisuus ja tarve päivittää se, mitä on urasuunnittelutaitojen alkuopetus, oppilaanohjaus ja uraohjaus perusopetuksen ja toisen asteen siirtymävaiheessa. Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteena on se, että jokainen perusopetuksen päättävä nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon ja saa hyvät eväät työelämään ja jatko-opintoihin.
Oppivelvollisuuden pidentäminen. Peruskoulun oppilaanohjauksen näkökulma
Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoite on nostaa suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa, kaventaa oppimiseroja ja eriarvoisuutta sekä lisätä yhdenvertaisuutta. Oppilaan tarve henkilökohtaiseen ohjaukseen tulisi huomioida aikaisempaa paremmin.
Opinto-ohjauksen näkökulmasta lakiesityksessä kannustetaan tarkastelemaan peruskoulun ja toisen asteen ohjausta kokonaisuutena ja systemaattisena jatkumona. Huomiota tulisi kiinnittää siis kokonaisuuteen ja tavoitteiden saavuttamisen mahdollistaviin ohjausmekanismeihin sekä sen osana yksittäisiin opinto-ohjaajien toimiin. Tavoitteena on, että perusasteen ja toiseen asteen yhteistyö olisi nykyistä tiiviimpää. (Ks. HE 1773/2020 vp, 82–98).
Oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyy kaksi uutta lakia: oppivelvollisuuslaki ja laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta. Muilta osin sovelletaan ja muutetaan ensi sijassa perusopetuslakia, lukiolakia ja lakia ammatillisesta koulutuksesta. Merkittävimmät uudistukset opinto-ohjauksen näkökulmasta ovat seuraavat:
- oppilaan hakeutumisvelvollisuuden määrittely (Oppivelvollisuuslaki 10§),
- hakeutumisvelvollisuuden ohjaus ja valvontavastuun määrittely (Oppivelvollisuuslaki 11§),
- oppilaan oikeus saada oppilaanohjausta ja tarvittaessa tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta (Perusopetuslaki 11 a §) ja
- tutkintokoulutukseen valmentava nivelvaiheen koulutus (Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta).
Ajatuksia oppivelvollisuuden laajentamisesta
Sanna Marinin hallitus on jättänyt esityksen (173/2020) eduskunnalle oppivelvollisuuslaista. Perustelujen näkökulmasta pidän kannatettavana perusopetuksen ja siirtymävaiheen ohjauksen tuloksellisuuden vahvistamista. Minulle kuitenkin jäi epäselväksi, mihin ongelmaan hallitus esittää ratkaisuksi oppivelvollisuuden pidentämistä.