Turun ammatti-instituutin hiilijalanjäljen laskenta oli työläs prosessi

Olemme jo muutaman vuoden saaneet lukea otsikoita, miten eri organisaatiot ja toimijat niin yritysmaailmassa kuin julkisella sektorilla pyrkivät hiilineutraalisuuteen. Myös Turun kaupunki on asettanut itselleen kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali 800-vuotisjuhlavuoteensa eli vuoteen 2029 mennessä. Turun tavoite koskettaa osaltaan myös Turun ammatti-instituuttia, joten TAIssakin on nyt laskettu koulutalojen hiilijalanjälkeä.

Alun perin asetimme tavoitteeksi laskea ainakin yhden koulutalon hiilijalanjäljen, mutta laskennan käynnistyttyä huomasimme, että oikeastaan samalla vaivalla saamme laskettua sen kerralla kaikkien kuuden koulutalon osalta. Osa tiedoista oli jopa sellaisia, joita olisi ollut hankala jyvittää vain yhdelle koulutalolle.

Käytimme laskennassa VASKI-hankkeen ansiokkaasti laatimaa laskentatyökalua, eli excel-taulukkoa, johon on kerätty tarvittavat lähtötiedot sekä niiden päästökertoimet. Meidän tehtäväksemme jäi vain selvittää esimerkiksi sähkön, kaukolämmön, veden ja polttoaineiden kulutusmäärät, kaikki vuoden aikana tehdyt hankinnat, oppilaitoksessa tarjotun kouluruuan määrä, toiminnassa muodostuneen jätteen määrä ja laatu, tehdyt työ- ja virkamatkat, ja niin edelleen. ”Vain”.

Kuva: Pixabay, Joergelman

Aika pian oli selvää, että hiilijalanjäljen laskennassa tarvittavien lähtötietojen kerääminen on työlästä ja hidasta. Kaikkea tietoa ei välttämättä ole lainkaan saatavilla ja osan kohdalla on pakko tehdä yleistyksiä. Osa tiedoista on olemassa, mutta niitä ei välttämättä luovuteta tai kukaan ei tiedä, mistä tai keneltä tiedot löytyvät. Osa tiedosta sisältyy valtavaan taulukkomateriaaliin, josta se pitää yksitellen tunnistaa ja poimia. Kuitenkin laskenta pitäisi toteuttaa niin, että se on toistettavissa vuosittain, jotta voidaan seurata mahdollisten toimenpiteiden vaikutuksia.

Vaadittiinkin varsinaista salapoliisityötä selvittää, keneltä kannattaa kysyä ulkopuolelta vuokratun kiinteistön energiankulutustietoja (ei keneltäkään, tietoa ei ollut edes vuokranantajalla) ja keneltä koulutalojen jätemääriä (tarvittiin henkilö, joka aikoinaan oli tehnyt jätesopimuksen). Vahvoja istumalihaksia tarvittiin myös selvitettäessä, miten tulkitaan massiivista hankintataulukkoa sekä kahlattaessa läpi henkilöstön eri kulkuneuvoilla tekemiä työ- ja virkamatkoja.

Kaiken selvittelyn, laskemisen, tarkastuslaskemisen ja pohdinnan jälkeen olemme nyt kuitenkin onnistuneet laskemaan Turun ammatti-instituutin koulutalojen hiilijalanjäljen vuoden 2021 osalta. Seuraavaksi aloitamme alusta ja laskemme vuoden 2022 hiilijalanjäljen. Viimeinen osa prosessia lienee muokata laskenta sellaiseksi, että se voidaan suhteellisen kivuttomasti toistaa vuosittain, jotta voidaan seurata muutosta.

Ja mikä se TAIn hiilijalanjälki sitten on? Sen julkaisemme pian – kunhan saamme vielä viimeisen tarkistuslaskennan tarkistuksen tehtyä.

Kirjoittajat:
Sami Saarela, opettaja, Turun ammatti-instituutti
Sanna Paloposki, projektipäällikkö, KESTU-hanke