Valmentamalla supervoimaa

Kulttuurinen kestävyys on yksi kestävän kehityksen osa-alueista. Hyvä hallinto, yhteistyö ja kumppanuus ovat tärkeitä edellytyksiä kestävälle kehitykselle. Hyvä hallinto takaa sen, että toimitaan luotettavasti ja läpinäkyvästi.

Kestävään kulttuuriseen toimintaan liittyvä oikeudenmukaisuuden käsite on monitahoinen ja laaja. Se liittyy kuitenkin aina oleellisesti työhyvinvointiin. Tärkeintä oikeudenmukaisuudessa on nähdä jokainen ihminen arvokkaana ja yhdenvertaisena oikeuksien ja velvollisuuksiensa suhteen. Kainuun ammattiopiston opettaja Mari Laakko-Leinonen on tehnyt YAMK opinnäytetyön valmentavasta johtamisesta. Valmentavan johtamisen periaatteilla vastataan monestakin eri näkökulmasta kulttuurisesti kestävään toimintatapaan. Oppilaitosorganisaatiossa valmentava johtaminen on valmennusta ja johtamista yhtä aikaa. Valmentajan tehtävä on sparrata ja valmentaa oivaltamaan, todetaan työelämälähtöisessä opinnäytetyössä.

Valmentaminen ei ole käsitteenä uusi. Johtamisalan kirjallisuudessa se on esiintynyt ensimmäisiä kertoja 1950-luvulla, jolloin ylemmän johdon tehtävänä on ollut opettaa alaisiaan mestarioppipoika -mallin avulla. Valmentamisen juuret ovat urheilumaailmasta, josta se on myöhemmin yhdistetty mentorointiin, urakehitykseen ja tiimin suorituksen kehittämiseen. Tänä päivänä valmentava johtajuus nähdään menestystekijänä uudistumisessa ja nopeissa muutoksissa. Kun työntekijät ja tiimit voimaantuvat, voi syntyä jotain yllättävää ja kauas kantoista. Positiiviset vaikutukset näkyvät yllättävän nopeasti.

Valmentava johtaminen auttaa vahvistamaan organisaation metataitoja. Huipputuloksia syntyy, kun työtehtävä koetaan merkityksellisenä ja siihen on riittävästi osaamista. Tärkeänä voidaan pitää, että jokainen ottaa vastuun omasta suoriutumisesta ja osaamisesta. Tulevaisuuden oppilaitoksessa tarvitaan työstä innostuneita ja luovia tekijöitä kaikissa henkilöstöryhmissä. Yhdessä ajattelemalla luodaan uusia innovaatioita.

Valmentajat eivät vain johda asioita ja ihmisiä. He rohkaisevat ottamaan vastuuta ja tarjoavat tiimille erilaisia näkökulmia ratkaisuiden löytämiseen. Valmentava johtaminen perustuu kykyyn ja haluun hyödyntää työyhteisössä olevaa potentiaalia ja erilaisuutta. Valmentava johtaminen on läsnäoloa arjessa.

Kun valmennettavien ymmärrys päätöksentekoon ja omaan toimintaan kasvaa, on muutoksen läpivienti helpompaa. Näin organisaatio saa mahdollisuuden hyödyntää koko henkilöstön osaamisen parhaimmalla tavalla. Valmentaja antaa suunnan ja auttaa valmennettavan huippusuorituksiin.

Kun johtajista tulee valmentajia, esihenkilöistä valmentavia esihenkilöitä, tiimiläisistä valmentavia tiimiläisiä, pääsee valmentava ote näyttämään voimansa. Kollegojen työskentelytavoissa, haasteissa, ratkaisuissa ja käytetyistä menetelmissä on paljon potentiaalisia oppimispaikkoja. Kokemusten jakamisen avulla opitaan yhdessä toisten onnistumisista ja epäonnistumisista. Valmentava johtaminen on oppilaitosorganisaation tulevaisuutta.

Opinnäytetyö Laakko-Leinonen, M. (2022). Valmentavan johtamisen kehittäminen oppilaitosorganisaatiossa. YAMK Opinnäytetyö. Kajaani. Kajaanin ammattikorkeakoulu on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa: https://www.theseus.fi/

Tekstin kirjoittivat: Mari Laakko-Leinonen ja Maija Vuorinen, Kainuun ammattiopisto