KESTU-hanke päättyy, kiitos osallistuneille!

KESTU-hanke käynnistyi vuoden 2022 alussa viiden kunnallisen monialaisen ammatillisen oppilaitoksen verkostoprojektina. Alussa asetimme itsellemme kunnianhimoisen tavoitteen:

KESTU-hankkeen tuloksena oppilaitokset tuntevat omat ympäristövaikutuksensa, huomioivat ne toiminnassaan ja pienentävät niitä aktiivisesti. Oppilaitoksista valmistuu ympäristöosaavia ammattilaisia ja osaamisen hankkiminen oppilaitoksissa on ympäristövastuullista ja kestävää.

Tavoitetta kohti on hankkeen aikana kuljettu määrätietoisesti verkoston jokaisessa oppilaitoksessa. Olemme tehneet kestävän kehityksen  suunnitelmia ja ohjelmia, kehittäneet prosesseja, järjestäneet tapahtumia, tempauksia, teemaviikkoja ja teemakuukausia, ja useissa oppilaitoksissa on edistetty myös OKKA-säätiön kestävän kehityksen sertifiointia. Oppilaitoksissa onkin nyt käytössä kestävän kehityksen ohjelma tai
kestävyyssuunnitelma.

Kestävää kehitystä on sisällytetty ammatilliseen opetukseen mm. vastuullisuuden osaamislupauksilla ja ympäristövastuun kuvaamisella toteutussuunnitelmiin sekä erilaisilla opiskelijoiden toteuttamilla projekteilla. Voidaankin sanoa, että hankkeen tuloksena kestävä kehitys sisältyy hankeverkostoon kuuluvissa oppilaitoksissa entistä läpileikkaavammin ammatilliseen opetukseen.

Myös henkilöstön osaamista on kehitetty suunnitelmallisesti. Olemme toteuttaneet asiantuntijaluentoja, koulutuksia, yritysvierailuja ja opintoretkiä. Henkilöstölle on luotu ja hankittu kestävän kehityksen perehdytysmateriaaleja ja osaamista on jaettu verkoston sisäisissä työpajoissa.  Näiden toimenpiteiden myötä oppilaitosten henkilöstön kestävän kehityksen osaaminen on lisääntynyt.

KESTU-hankkeen aikana oppilaitokset ovat hankkineet tietoa ilmastovaikutuksestaan. Hiilijalanjälki on hankkeen aikana laskettu oppilaitoksissa kokonaan tai osittain ja hiilijalanjäljen laskentaa on kehitetty oppilaitosten tarpeiden mukaisesti. Verkoston jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti sisarhankkeemme VASKI:n hiilijalanjälkilaskurin kehittämiseen. Olemme myös aloittaneet hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnittelua oppilaitoksissa. Tämän myötä hankeverkostoon kuuluvat oppilaitokset ovat tietoisia toimintansa ilmastovaikutuksista ja pyrkivät pienentämään niitä.

Hankkeen koordinaatioryhmä: projektipäällikkö Sanna Paloposki (Turun kaupunki/TAI), kestävän kehityksen koordinaattori Maija Vuorinen (KAO), verkkopedagogi Anna Kepanen (Varia), projektijohtaja Jari Rauhala (Tredu), opettaja Kaisa Rastas (Stadin AO) ja lehtori Pia Korhonen (Tredu)

Hankkeen tärkeimmäksi anniksi nostaisin konkreettisten tuotosten rinnalle tai jopa ohi verkostoitumisen, kohtaamiset ja yhteisen kehittämisen. Ilman verkostoa ja sen tarjoamaa tukea, yhteistyötä ja iloa emme olisi varmasti saavuttaneet näin hyviä tuloksia.

Iso kiitos kaikille KESTU-hankkeeseen osallistuneille KAO:ssa, Tredussa, Stadin AO:ssa, Variassa ja TAI:ssa, hankkeen yhteistyökumppaneille, VASKI-hankkeen toimijoille ja muille sidosryhmillemme. KESTU päättyy, mutta työ jatkuu.

Nämä sivut jäävät elämään hankkeen päätyttyäkin. Ylävalikosta löydät jokaisen oppilaitoksen oman sivun, johon on koottu hanketuotoksia ja -tuloksia.

Oikein hyvää jatkoa ja kestävää tulevaisuutta toivottaen,
Sanna Paloposki

Kuusamossa uskotaan monikulttuuriseen tulevaisuuteen

Kainuun ammattiopiston (KAO) Kuusamon toimipaikassa on aloitettu uusi selkokielinen TUVA-koulutus elokuussa 2023. Tämän aloittaminen koettiin tarpeelliseksi, kun peilattiin aiemmin toteutettujen TUVA-ryhmien kokemuksia ja palautteita. Kokemuksen kautta on todettu, että kotimaisilla TUVA-opiskelijoilla on hyvin erilaiset tuen tarpeet kuin vieraskielisillä opiskelijoilla, ja tämän vuoksi päädyttiin perustamaan kaksi erillistä TUVA-ryhmää. Kuusamon suomenkielisessä TUVA:ssa opiskelee pääosin nuoria oppivelvollisuuden piiriin kuuluvia opiskelijoita, kun taas selkokielisessä TUVA:ssa opiskelijat ovat valtaosin aikuisia ja maahanmuuttajia. Tämän vuoksi selkokielisen TUVA:n keskeinen tavoite onkin tukea erityisesti kotoutumisen haasteissa.

Mikä on TUVA?

Oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen ja oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle toi tullessaan myös TUVA-koulutuksen. Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA) alkoi 1.8.2022. TUVA-koulutuksessa yhdistyivät aiemmat perusopetuksen lisäopetus (kymppiluokka), lukioon valmistava koulutus (LUVA) ja tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (VALMA).

TUVA eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus on suunnattu ilman toisen asteen tutkintoa oleville oppivelvollisille ja aikuisille, jotka tarvitsevat valmiuksia ja/tai ohjauksellista tukea siirtyäkseen ammatilliseen koulutukseen tai lukiokoulutukseen ja myös suoriutuakseen edellä mainituista opinnoista.   Opiskeluvalmiuksilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi opiskelu- tai tutkintokielen osaamista, soveltuvia opiskelutaitoja sekä elämänhallinnan taitoja. Tämän lisäksi opiskelija voi suorittaa ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen opintoja. Maahanmuuttajataustaiselta hakijalta edellytetään opiskelupaikan myöntämiseksi suomen kielen peruskielitaitoa ja voimassa olevaa oleskelulupaa.

TUVA-koulutus sisältää kaikille yhteisen koulutuksen osan; opiskelu- ja urasuunnittelutaidot. Lisäksi valitaan omien tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan lisää opintosisältöjä valinnaisista koulutuksen osista.

TUVA:n opettajaksi monikulttuurinen moniosaaja

Selkokielisen TUVA:n opettajaksi valittiin KAO Kuusamon toimipaikkaan Regina Yarotskaya ja hän on huikea esimerkki siitä, miten Suomessa voi pärjätä ja tänne kotoutua hyvin. Regina on klassisesti muuttanut rakkauden ja suomalaisen miehen perässä Suomeen, mutta mikään muu ei sen jälkeen olekaan mennyt perinteisellä tavalla. Regina muutti 2017 Valko-Venäjältä, Minskin miljoonakaupungista Oulun seudulle, yhdessä puolisonsa kanssa. Muutettuaan Suomeen hän osallistui kotoutumiskoulutukseen ja sen myötä hän hakeutui opiskelemaan Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkintoa suomen kielellä. Opiskeleminen oli liian haasteellista vähäisen kielitaidon vuoksi ja opinnot jäivät yhteen tutkinnon osaan. ”Kielen näkökulmasta opiskelu oli haastavaa, koska en pystynyt osallistumaan ryhmätöihin, enkä lukemaan yhtä nopeasti kuin muut. Lopetin opinnot, koska ne eivät sujuneet” Regina toteaa. Tämän jälkeen Regina hakeutui päivittämään Minskissä opiskelemansa englannin kielen opettajan pätevyyden vastaamaan suomalaisia vaatimuksia OAMK:in ammatilliseen opettajankoulutukseen englanninkieliseen koulutusohjelmaan. Samanaikaisesti hänellä oli kova motivaatio opiskella suomen kieltä, jotta työllistyminen ja kotoutuminen olisi helpompaa Suomessa. Opettajan pätevyyden päivittämisen jälkeen Reginan kielitaito oli jo niin hyvä, että hän työllistyi työvalmentajaksi maahanmuuttajille ja pystyi opiskelemaan oppisopimuksella työvalmentajan erikoisammattitutkinnon suomen kielellä. Hän on työskennellyt työllisyyspalveluissa jalkautuvana erityisen tuen valmentajana koulutukseen pääsyssä ja työelämässä pärjäämisessä, toimien sillanrakentajana koulutuksen ja työelämän välillä. ”Työvalmentajan tuki oli usein ratkaisevassa asemassa maahanmuuttajien työllistymisessä ja tämän vuoksi oli työnä hyvin palkitsevaa” Regina kertoo.

Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipaikkaan Regina haki työpaikkailmoituksen kautta. ”Selkokielisen TUVA:n opettajana pääsen hyödyntämään laaja-alaisesti koulutustani ja kokemuksiani; työvalmennusta, kieltenopetusta, hyvinvoinnin tukemista maahanmuuttajien kanssa ja työkokemustani mielenterveystyöstä Diakonissalaitoksessa. Maahanmuuttajilla on usein traumaperäisiä oireita ja mielenterveysongelmia, jonka vuoksi hyvinvoinnin tukeminen on hyvin tärkeää.” Regina summaa. Parhaillaan hän myös opiskelee S2-opettajaopintoja ja näitäkin oppeja pystyy hyödyntämään tässä työssä.

Regina kertoo, että Kuusamoon sopeutuminen on tapahtunut hyvin helposti. Vaikka Regina on kotoisin suurkaupungista ja asunut englannin opintojensa aikana myös New Yorkissa, hän ei hän kaipaa kaupungin vilskettä. ”Halusin päästä paikkaan, jossa voi palautua luonnossa ja harrastaa monipuolisesti. Kuusamosta löytyy kaikkea, mitä tarvitsee mielen hyvinvointiin” Regina iloitsee. Hänen puolisonsa on sopeutunut myös helposti Kuusamoon. Muoniosta kotoisin oleva poromies, jolla on oma robotikka-alan yritys, on sopeutunut helposti Kuusamoon ja lähelle luontoa.

Regina pohtii vieraskielisten kotoutumista Kuusamoon ja toteaa, että moni asia on hyvin, mutta työllistymistä pitäisi tukea erilaisin tukitoimin, jotta työllistyminen onnistuisi helpommin. TUVA-koulutuksen aloitti elokuussa 11 opiskelijaa, joista kaksi on jo siirtynyt opiskelemaan ammatillista perustutkintoa. Toinen opiskelee Keudassa varastotyöntekijäksi ukrainalaisille tarkoitetussa koulutuksessa ja toinen opiskelee kokiksi maahanmuuttajille tarkoitetussa työvoimakoulutuksessa OPAO:ssa. Tällä hetkellä TUVA:ssa opiskelee yhdeksän opiskelijaa, joista useampi haluaisi työllistyä työvoimapula-aloille, kuten matkailu- ja ravintola-alalle tai sote-alalle lähihoitajaksi.

”Ryhmässä on hyvin erilaisia opiskelijoita. Ukrainalaiset ovat osaavia, ja he ovat korkeasti koulutettuja omaten hyvät opiskelutaidot, mutta heillä on heikko kielitaito. Ja osin motivaatio suomen kielen opiskeluun uupuu, koska taustalla piilee haave muutosta takaisin kotimaahan sodan päätyttyä. Kongolaiset opiskelijat taas näkevät tulevaisuutensa Kuusamossa ja kehuvat vilpittömästi Kuusamoa asuinpaikkana. Heidän opiskelutaitonsa ovat erilaiset, koska kotimaassaan heillä oli niukkoja mahdollisuuksia opiskeluun. Kongolaiset ovat asuneet neljä vuotta Kuusamossa ja osaavat suullisesti suomea, mutta luku- ja kirjoitustaidot ovat heikot. Opiskeluvalmiudet vaihtelevat. Tilanne on mielenkiintoinen ja haastava opettajan näkökulmasta”.  Regina kertoo ryhmästään. Ryhmässä on myös yksi turkkilainen ja yksi venäläinen opiskelija.

”Kainuun ammattiopiston Kajaanin toimipaikassa on oma ravintola-alan ryhmä maahanmuuttajille. Tämä ryhmä on suosittu ja sen kaltaista voisi harkita myös Kuusamoon. Vieraskielisille tarkoitetussa koulutuksessa olisi paljon helpompaa oppia työelämätaitoja ja alaan liittyviä työelämän tapoja. Opiskellen kielitaidon mahdollistamaan tahtiin”. Regina pohtii.

TUVA-koulutuksessa ollaan neljä päivää viikossa koululla opiskelemassa yleisiä työelämätaitoja, suomen kieltä ja tapakulttuuria. Yksi päivä viikossa ollaan työtehtävissä oman kiinnostuksen kohteen alaan liittyvissä työpaikoissa tai koulutuksessa, joissa on otettu hyvin tuvalaiset vastaan. Tähän saakka opiskelijat ovat olleet hoiva-alan työtehtävissä, päiväkodissa, parturi-kampaamossa ja ravintola-alalla.

Selkokieliset tuvalaiset esittelevät itsensä

Olen Aline Bipepe, olen kotoisin Kongosta. Suomessa olen asunut neljä vuotta ja koko tämän ajan Kuusamossa. Olen ollut kotoutumiskoulutuksessa Kuusamo-opistossa ja Kuusamotalossa. Haluaisin opiskella ja työskennellä kokkina.

Tuvassa opiskelu on mukavaa, koska täällä oppii lisää kieltä. Opettaja on hyvä, koska hän puhuu hitaasti. On kiva opiskella.  Minulla on viisi lasta, joista kaksi on koulussa ja kolme on päiväkodissa. Lapset osaavat hyvin suomea. Haasteitakin on, koska suomen kieli on tosi vaikeaa ja täällä on kylmä.

Minä olen Mwanza Kasanji ja olen myös Kongosta kotoisin. Olen asunut Kuusamossa neljä vuotta. Suomen kieltä olen opiskellut Kuusamo-opistossa ja Kuusamotalossa. Minä haluaisin myös opiskella kokiksi. Kuusamossa on mukavaa, koska täällä on paljon lunta ja kylmää. Se on hienoa. Minulla on kuusi lasta ja he ovat kaikki koulussa Kuusamossa. Lapset puhuvat hyvin suomea ja opettavat välillä minuakin.

Minä olen Nadin Chanda Kyabu. Minä tulen Sambiasta, mutta olen kongolainen. Olen asunut Kuusamossa melkein viisi vuotta. Olen opiskellut Kuusamossa puoli vuotta peruskoulussa. Haluaisin kovasti opiskella lähihoitajaksi. Motivaationi on siihen tosi kova. Haluaisin työskennellä vanhusten kanssa ja olen tutustunut alan töihin mm. hoivakodissa ja päiväkodissa. Kuusamossa on hyvä asua. Täällä on rauhallista ja hiljaista, ja aina saa apua, jos sitä tarvitsee.

Minä olen Natalia Pobereznyk, ja olen kotoisin Ukrainasta. Kuusamossa olen asunut 1,5 vuotta. Ukrainassa olen työskennellyt myyjänä ja minulla on kirjanpitäjän ja ohjelmoijan koulutus. Suomessa haluaisin opiskella parturi-kampaajaksi ja tämän vuoksi opiskelen yhden päivän viikossa KAO:n HiusApajassa. Kuusamo on hyvä paikka asua. Asun täällä kahden lapseni kanssa ja veljeni asuu täällä myös.

Minä olen Olena Taran ja olen myös Ukrainasta. Olen asunut täällä lapsieni kanssa yhtä kauan kuin sisareni Natalia. Ukrainassa olen työskennellyt kulttuurialalla toimien Kulttuurikeskuksen elokuvataidepiirin päällikkönä. Ukrainassa olen opiskellut kirjanpitäjäksi ja kokiksi. Suomessa minua kiinnostaa työskentely kulttuuri- tai media-alalla. Työkokemukseni myötä pidän valokuvaamisesta ja videoiden editoinnista. Olen ollut mielen hyvinvoinnin työryhmässä, jossa on kehitetty taidekortteja, jotka toimivat työkaluina mielen hyvinvoinnin tukena.

Minä olen Olena Shambir ja olen kotoisin Ukrainasta. Olen asunut Kuusamossa vasta 10 kuukautta. Ukrainassa minulla oli oma firma, jonka toimialana oli vihannesten kasvatus ja myynti. Olen opiskellut Ukrainassa yliopistossa sosiaalityöntekijäksi. Suomessa haluaisin opiskella ja työskennellä lähihoitajana, ja olen siihen työhön tutustunut Kiviharjun hoivakodissa. Asun Kuusamossa kahden lapseni ja mieheni kanssa. Isompi lapseni on koulussa ja pienempi on päiväkodissa. Pikkuhiljaa opimme suomen kieltä.

Monikulttuurisen koulutuksen kehittäminen on vasta alkuvaiheessa KAO Kuusamossa. Tällä hetkellä kokeillaan eri koulutusmalleja ja mietitään, miten voitaisiin tukea monikulttuurisia opiskelijoita parhaimmalla tavalla ja mahdollistaa heidän kotoutumisensa ja työllistymisensä Suomeen. Usko monikulttuuriseen tulevaisuuteen elää vahvana Kuusamossa.

Tuvalaiset haluavat toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta videotervehdyksen kautta.

Kirjoittaja:
Viivi Sirkeinen, lehtori, Kainuun ammattiopisto

Valokuvat:
Iina Hartikainen, talous- ja viestintäassistentti, Kainuun ammattiopisto

Stadin AO kiittää koko verkostoa erittäin antoisasta KESTU-hankkeen taipaleesta!

KESTU-hankkeen loppuseminaari vietettiin tiistaina 14.11.23 Turun ammatti-instituutin tiloissa Lemminkäisenkadulla. Loppuseminaariin osallistui laajasti hankkeen verkoston kehittäjäopettajia ja ammatillisen koulutuksen henkilöstöä. Loppuseminaari antoi mahdollisuuden tuoda esiin hankkeen tuloksia ja reflektoida hankkeen monia toimepiteitä ja oppimiskokemuksia. Tietenkin loppuseminaarissa tärkeää oli tuoda yhteen mainio hankeverkosto, joka on toiminut hyvin aktiivisesti ja hyvässä yhteishengessä. KESTU-hankkeen matkan varrella on pohdittu hyvissä ajoin, kuinka varmistaa, että sen vaikutukset kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Siihen palattiin myös seminaarin aikana.

Keynote-puhuja Otto Tähkäpää

Seminaarin keynote-puhuja oli tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää, joka luennossaan pohti koulutuksen suhdetta tulevaisuuteen, sekä sitä, millainen kuva tulevaisuudesta ohjaa koulutuksen tulevaisuutta. Koulutuksen tarkoitus voidaan nähdä investointina tulevaisuuden osaavaan työvoimaan. Otto nosti puheessa esiin myös sen, että koulutuksen tehtävä on ennakoida työssä ja osaamisessa tapahtuvia muutoksia. Tulevaisuustaidot tulisi kuulua ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuvan osaamiseen ja työelämätaitoihin.

Loppuseminaarissa esiteltiin hankkeen tulokset minimessuilla, joka mahdollisti mukavan keskustelun messupisteillä ja verkostoitumisen.

Loppuseminaarin minimessut

Minimessujen keskusteluissa korostui se, kuinka oppilaitokset jatkavat tahoillaan kestävää tulevaisuutta opetuksessa ja ohjauksessa. Tärkeää on se, ettei kestävyyttä koeta eriliseksi osa-alueeksi, vaan sen koetaan sisältyvän luontevasti kaikkeen tekemiseen, toimintoihin ja suunnitteluun organisaatiossa. Tässä koetaan suurta edistystä hankkeen toiminnan tuoksena ja verkosto kokee, että kestävyys jää elämään monina konkreettisina toimina KESTU-hankkeen jälkeen ammatillisiin oppilaitoksiin.

Ruoka on myös tärkeä osa tapahtumaa, sillä saimme nauttia Turun ammatti-instituutin opiskelijoiden valmistaman vegaanisen joulupöydän herkuista. Ruokailun jälkeen seurasimme paneelikeskustelua, jossa ammatillista koulutusta ja kestävää tulevaisuutta puheenvuoroissaan pohtivat hotellinjohtaja Hanna Kokki Scandicilta, kestävän kehityksen johtava asiantuntija Riikka Teuri Varhasta, Erkka Laininen OKKA-säätiöltä, Petri Kallionpää Stadin AO:sta, Saana Ylikruuvi Nuorten Agenda 2030-ryhmästä, Eliisa Juntunen Sakki ry:stä ja Hanna Haaksi Turun Meyer:lta.

Loppuseminaarissa saimme uusia näkökulmia etenkin keynote-puhujan Otto Tähkäpään luennolta ja paneelikeskustelusta. Uskon, että moni meistä laajensi entisestään verkostoaan tapaamalla muita, jotka jakavat kiinnostuksen samoihin aiheisiin.

Kirjoittaja:
Kaisa Rastas, Opettaja
Kestävän tulevaisuuden ammattilaiset-hanke
Stadin AO