Kestävyysosaaminen vahvaksi osaksi ammatti-identiteettiä

Tampereen seudun ammattiopisto Tredun yhtenä tavoitteena on, että meiltä valmistuu vastuullisia ja ammattitaitoisia kansalaisia, jotka tuntevat oman vastuunsa kestävämmän tulevaisuuden luomisessa. Samalla meidän on reagoitava toimintaympäristön monenlaisiin vaatimuksiin ja odotuksiin.

Ei kuitenkaan riitä, että keskitymme globaaleihin uhkakuviin tai erilaisiin tavoitteisiin. Meidän pitää myös suunnata katse suoraan nuoriin ja kuulla, mitä heillä on sanottavana.

Tredu on Tampereen yliopiston yhteistyökumppanina mukana eurooppalaisessa CCC-Catapult-tutkimushankkeessa. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa 15–18-vuotiaiden nuorten ilmastoasenteita. Suomen lisäksi hankkeessa ovat mukana Iso-Britannia, Irlanti ja Italia.

Tutkimushankkeessa erityistä on se, että Suomesta mukana on myös Tredu – yleensä tutkimus on painottunut peruskoululaisiin ja lukiolaisiin. CCC-Catapult-hankkeen myötä voidaan ehkä löytää konkreettisia keinoja siihen, kuinka ilmastoasioita kannattaa toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa opettaa.

Suomalaiset nuoret tarvitsevat herättelevää ja tuoretta ilmastotietoa

Hankkeen alustavat tulokset eivät ole imartelevia suomalaisen koulutuksen osalta. Ilmastonmuutos, elinympäristöjen katoaminen, merenpinnan nousu ja tulvien lisääntyminen vaivaavat huomattavasti vähemmän nuorten mieltä Suomessa kuin muissa tutkimukseen osallistuvissa maissa. Viidennes suomalaisista vastaajista ajattelee, että riippuvuutta fossiilisista polttoaineista on erittäin tärkeää vähentää – kun muissa tutkimukseen osallistuvissa maissa yli puolet ajattelee niin.

Suomalaiset nuoret eivät alustavien tulosten mukaan näyttäydy kovin ilmastotietoisina muiden tutkimukseen osallistuvien maiden nuorten rinnalla. Toisaalta vaikuttaa siltä, että he eivät myöskään kaipaa lisää tietoa.

CCC-Catapult-tutkimuksessa on noussut esiin myös viitteitä siitä, että ilmastoasioihin ja kestävään kehitykseen liittyvä opetus toistaa itseään, tarjolla ei ole tuoreita näkökulmia eikä nuorten kysymyksiin osata vastata.

Tutkimuksen alustavat tulokset haastavat myös ammatillista koulutusta. Nuorilla on oikeus saada inspiroivaa, tuoretta ja omaan ammatilliseen identiteettiin kiinnittyvää tietoa.

Osaava ja tiedostava henkilökunta kasvattaa kestävän tulevaisuuden ammattilaisia

Ellei opiskelija satu päätymään aidosti vastuulliseen työssäoppimispaikkaan, se, kuinka paljon opiskelija osaa ammatissaan huomioida kestävyysnäkökulmia, riippuu vieläkin liian paljon opetus- ja ohjaushenkilöstön kyvystä tunnistaa oma vastuunsa kestävien näkökulmien edistämisessä. Henkilöstön osaamisen tulee olla kunnossa, jotta kaikilla oppilaitoksestamme valmistuvilla opiskelijoilla voisi olla valmius nähdä ja tehdä kestävämpiä ratkaisuja työssään.

Tänä syksynä Tredussa on entisestään haluttu vahvistaa henkilöstön tietoisuutta omasta roolistaan kestävän tulevaisuuden rakentajana. Sparrausiltapäivissä tiimivastaavat ovat pohtineet, kuinka he voisivat vahvistaa kestävyysnäkökulmaa omassa tiimissään ja opetuksessa. Lisäksi muun muassa edelliseltä lukuvuodelta jatkuneissa yrityswebinaareissa on ollut vieraina eri alojen yrityksiä kertomassa omista vastuullisuustoimistaan sekä tulevaisuuden osaamistarpeistaan.

Koko henkilöstölle vuosittain järjestettävässä Pedatori-tapahtumassa kestävän kehityksen asiantuntija, professori Arto O. Salonen herätteli tredulaisia toimimaan kestävän tulevaisuuden puolesta. Salonen muistutti, että ilmastonmuutoksen ja luontokadon lisäksi elämme tilanteessa, jossa uusiutumattomat luonnonvarat ovat joka tapauksessa loppumassa. Tapamme elää ei voi jatkua näin.

Ammatillista etumatkaa – mutta vain johdon tukemana

Ammatillisella koulutuksella on suuri käytännön rooli kestävämmän tulevaisuuden luomisessa. Aihe otetaan Tredussa myös osaksi tulevaa johdon kehittämispäivää.

Yritykset ovat pitkällä erilaisissa ilmasto- ja vastuullisuustoimissaan, ja nimenomaan johdon tehtävä on varmistaa, ettei oppilaitoksemme jää jälkeen vaan toimii pikemminkin etunenässä.

Kaiken keskiössä tulee olla opiskelijat ja heidän osaamisensa. Tredun opiskelijoille tehtyjen keke-kyselyjen vastauksista on tänäkin syksynä noussut esiin pohdintoja: Kuinka oma alani muuttuu? Miten kestävä oma ammattini on? Onko ammattiani olemassa tulevaisuudessa? Mitä itse voin tehdä omassa työssäni kestävämmin? Johdon tulee mahdollistaa vastaukset näihin kysymyksiin.

Parhaimmillaan kestävän kehityksen edistäminen omassa työssä vahvistaa ammatti-identiteettiä ja korostaa oman työn merkitystä osana suurempaa kokonaisuutta. Tämä koskee paitsi opiskelijoita myös henkilökuntaa.

Kirjoittajat:
Pia Korhonen, lehtori, kestävän kehityksen koordinaattori, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu
Hanna Määttänen, projektipäällikkö, Kehitä osaamisessa kiertotaloudessa -hanke (KEOSKI), Tampereen seudun ammattiopisto Tredu

Stadin AO:n opettajat kokoontuivat Suomen ympäristöopiston SYKLI:n koulutuspäiville Nuuksioon ja Virroille

Henkilöstön kestävyyskoulutus tärkeä painopiste Stadin AO:ssa. Henkilöstökoulutuksia on järjestetty monipuolisesti kampuksilla syyskauden alettua. Syys-lokakuussa koulutuksia on järjestetetty Nuuksiossa Suomen luontokeskus Haltiassa ja Virroilla nuorisokeskus Marttisessa. Koulutuksiin osallistui 15 Stadin AO:n opettajaa kaikilta viideltä kampukselta.

Koulutukset Nuuksiossa ja Virroilla toteutettiin pääasiassa ulkona raikkaassa syysilmassa. Koulutuksien sisällöstä ja toteutuksesta vastasi Suomen ympäristöopisto SYKLI. Koulutuksissa pohdittiin yhdessä ympäristökasvattajuutta, kouluttajuutta ja oppimista. Teemojen pääpaino oli pedagogiikassa, elonkirjossa, ilmastonmuutoksessa ja tulevaisuustaidossa. Kaiken pohdinnan keskiössä on opiskelija: hänen tarpeet ja mahdollisuudet oppia. Koulutuksissa tunnistettiin toki myös opettajien omia tarpeita ja vahvuuksia.

Etenkin Virroilla koulutustarjonta oli mahtavan monipuolinen, opettajilla oli ohjelmassa seikkailutaidetta, pedagogisia pihapelejä sekä vastuullisuussanastoa pelaten. Kaikki opettajat lähtivät mukaan oppimaan iloisella ja avoimella mielellä. SYKLI:n osaaminen on vahvaa, kuten oli nähtävissä pajoissa ”lintujen salattu elämä” sekä ”ihmeellinen sienikunta -sienet ympäristökasvatuksen välineenä”. Opettajilla tuli monta ahaa-elämystä siitä, kuinka monipuolisesti kestävyyskasvatusta opiskelijoille voikaan järjestää!

Auringon kanssa kilpailivat opettajien iloiset hymyt.

Opettajat saivat koulutuksissa ajantasaista ympäristötietoa. Luentojen ja käytännön toimintapajojen lomassa toisiimme leppoisten ja hauskojen yhteistoimintaharjoitteiden ja -leikkien avulla. Iltaohjelmaan kuului melontaretkiä, vaijeriliukua ja metsäjoogaa. Säät olivat tuttuun tapaan syys-lokakuussa vaihtelevat, mutta aurinkoa saatiin enemmän kuin sadetta. Auringon kanssa kilpailivat opettajien iloiset hymyt. Uuden oppiminen, havainnointi ja luonnossa liikkuminen on mainio yhdistelmä, jota opettajat haluavat viedä oppilaitoksessa eteenpäin opiskelijoille.

Kirjoittaja:

Kaisa Rastas, Opettaja, Kestävän tulevaisuuden ammattilaiset-hanke, Stadin AO

Kestävän kehityksen ja englannin kielen opintojen integrointi ammatillisessa koulutuksessa

Kainuun ammattiopiston kestävän kehityksen opettaja Talvikki Saviniemi ja kielten opettaja Heidi Keränen toteuttivat yhteisten aineiden englannin ja kestävän kehityksen edistämisen yhteisopettajuutena. Rohkeaan kokeiluun päädyttiin, koska molemmat opettajat totesivat, että kahden yhteisen tutkinnon osan aineen yhdistäminen tukee kokonaisvaltaista oppimista opiskelijan kohdalla. Oppilaitoksen näkökulmasta kokeilu oli samalla myös resurssitehokasta.

Ilmasto- ja ympäristöasiat ovat globaaleja asioita, vaikkeivat kaikki opiskelijat kansainvälisiin työtehtäviin aikanaan menisikään. Opiskelijoiden on tärkeää oppia kommunikoimaan näistä asioista myös englanniksi. Heidillä ja Talvikilla oli vahva halu vaikuttaa siihen, että opiskelu tukisi opiskelijoiden kasvua kansainvälisiksi ilmasto- ja ympäristövaikuttajiksi.

Sekä opettajat että opiskelijat hyötyivät kokeilusta

Yhteisopettajuuden myötä sosiaalinen kestävyys parani. Toisen opettajan kanssa yhdessä asioiden suunnittelu ja toteutus paransivat sekä työssäjaksamista mutta myös kehittivät molempien opettajien omaa ilmasto- ja ympäristöosaamista.

Opiskelijoiden palautteen mukaan kokeilu oli todella mielekäs. Opiskelijat saivat kahta opintokokonaisuutta edistettyä samaan aikaan, mikä on kiireisen opiskelijan arjessa tervetullutta. Monet opiskelijat yllättyivät iloisesti myös omista kyvyistään käsitellä uutta aihepiiriä englannin kielellä. Oli mielenkiintoista pistää merkille, kun opiskelijat oivalsivat, että kahden kokonaisuuden opiskelu yhtä aikaa kävikin kuin huomaamatta.

Talvikki ja Heidi ovat tyytyväisiä kokeiluun. He aikovat jatkaa vastaavanlaista pariopettajuutta jatkossakin. He kannustavat myös muita opettajia rohkeasti vastaaviin kokeiluihin, joista saa myös omaan työhön suolaa.

Tekstin kirjoitti:

Heidi Keränen, kielten opettaja, Kainuun ammattiopisto
Talvikki Saviniemi, kestävän kehityksen opettaja, Kainuun ammattiopisto
Maija Vuorinen, pedagoginen suunnittelija ja kestävän kehityksen koordinaattori, Kainuun ammattiopisto

Stadin AO:ssa järjestettiin iloinen kierrätyksen ja kestävän tulevaisuuden teemapäivä

Stadin AO:n Kullervonkadun toimipaikassa järjestettiin iloinen kierrätyksen ja kestävän tulevaisuuden teemapäivä opiskelijoille ja henkilökunnalle!

Stadin AO:n Kullervonkadulla vietettiin iloista teemapäivää syyskuussa. Kierrätyspäivä tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden löytöretkelle omassa oppilaitoksessaan, kun oppilaitoksen aulaan oli katettu pöydät kukkuroilleen kiertoon tarkoitettuja vaatteita ja käyttötavaroita. Vaatteet ja tavarat oli kerätty toimipaikan opettajilta ja opiskelijoilta. Teemapäivällä haluttiin tuoda näkyväksi kiertotalouden merkitystä ja osallistaa oppilaitoksen opiskelija- ja henkilökuntaa kiertotalouden toteuttamiseksi. Kierrätyspäivässä oli myös tarjolla pientä naposteltavaa ja rentoa toivemusiikkia.

Tapahtuma oli avoin kaikille Stadin ammatti- ja aikuisopiston Kullervonkadun toimipaikan opiskeluyhteisössä toimiville. Tavoite oli tuoda näkyväksi kiertotaloutta sekä kestävää kehitystä. Tapahtumalla oli osallistava ja yhteisöllisyyttä lisäävä vaikutus, tavoitteena on luoda positiivista ilmapiiriä. Tällä tavoin edistetään sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä ja tarjotaan opiskelijoille virkistystä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.

Kirppispäivässä järjestettiin kiertotalousteemainen ja luovuutta ruokkiva kilpailu, jossa vanhoille esineille täytyi keksiä uusia käyttötarkoituksia. Kilpailun vetäjä oli tuonut materiaaliksi esimerkiksi pahvilaatikoita, vinyylilevyn ja luonnonkorkkeja. Tavaroille keksittiinkin hyvin uusia käyttökohteita: vinyylilevystä tulisi pienellä tuunauksella seinäkello, pahvilaatikoista kissan linna ja luonnonkorkeista pannunalunen. Kilpailu osoittautui siis hyväksi tavaksi havainnollistaa tuunaamisen roolia kiertotaloudessa! Parhaat ehdotukset tietysti palkittiin aineettomalla palkinnolla.

Palaute itse tapahtumasta oli positiivista, ja monelle mieleen jäi erityisesti tapahtuman rento ja iloinen tunnelma. Osa kierrätyspöydän tavaroista oli oikeasti opiskelijoille tarpeellisia. Näin kävi esimerkiksi eräiden hiustenhoitotuotteiden kohdalla, joita joku oli kierrätyspisteelle tuonut. Vähäiset ylijääneet tavarat toimitettiin Pelastusarmeijan keräyspisteeseen.

 

 

Kirjoittaja: Kaisa Rastas, Opettaja, Kestävän tulevaisuuden ammattilaiset-hanke

Varian ravitsemispalvelutiimin opettajat tulevaisuussilmälaseja kirkastamaan

KESTU-hanke mahdollistaa hankekielellä: “opetushenkilöstön alakohtaisen ympäristövastuuosaamisen kehittämisen”. Kun viestittelin aiheesta meidän oppilaitoksen tiimeille, sain nopeasti ravitsemispalvelualoilta vastauksen: Olemme juuri miettineet ympäristövastuuta ja juuri näitä asioitahan tulevaisuudessa on tehtävä!

Hienoja suunnitelmia sieltä syntyikin ensi kevättä varten!

Vierailuja, benchmarkkausta ja keskusteluja

Hyvin tärkeä osa ammatillista koulutusta on yhteistyö työelämän kanssa. Hyödyt ja vuorovaikutus kulkevat molempiin suuntiin. Varialla on pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita, joilla vastuullisuusasiat on huomioitu vahvasti. Tehdään siis keväällä ainakin kaksi retkeä yrityskumppaneille kestävän kehityksen silmälasit päässä. Keskustellaan ja nähdään kestävää kehitystä alan työssä ja tulevaisuudessa. Lisäksi piipahdetaan naapurioppilaitoksessa benchmarkkaamassa heidän keke-työtään niin opetuksessa, tilasuunnittelussa kuin koko oppilaitoksen tasolla. Vierailut muualla ja muiden vierailut meillä virkistävät aina ajatuksia ja tuovat intoa omaan kehittämiseen.

Ympäristövastuu ravintola- ja catering-alan opinnoissa tarkoittaa esimerkiksi ruokalistasuunnittelua, hiilijalanjäljen ymmärtämistä ja hävikin vähentämistä.

Oman alan taitoja

Halutaan myös parantaa tiimin kasvisruokaosaamista entisestään.  Ja koska KESTU-hankekin mahdollistaa mielenkiintoisen koulutuksen hankkimisen tiimille, hyödynnetään se omalle tiimille parhaalla tavalla. Kehitetään tammikuussa kokonainen päivä kasvisruokaosaamista kollegoiden kanssa jonkun inspiroivan kouluttajan ohjauksessa.

Varian opetusravintolassa työskentelee niin tulevia kokkeja kuin tarjoilijoitakin. Ja tietysti opettajia. Tervetuloa kolmen ruokalajin lounaalle! Kuva: Sercan Alcan.

Ja tietysti opetuksen suunnittelutyötä omassa tiimissä

Variassa kirjoitetaan auki ympäristövastuu osaamisen hankkimisessa ja alalla kaikkiin perustutkintojen tutkinnon osien toteutussuunnitelmiin. Ravintola- ja catering-alan ja elintarvikealan tutkinnoissa kaikki opettajat osallistuvat työryhmissä toteutussuunnitelmien muokkaamiseen. Niihin kirjoitetaan auki se mitä jo nyt tehdään ja samalla ideoidaan mitä muuta tutkinnon osaan voisi liittyä. Pidetäänkö joku tempaus tai rakennetaanko uusi opetussisältö? Mitä kestävä kehitys tarkoittaa ruokalistasuunnittelussa? Miten opiskelijat osallistuvat suunnitteluun ja keke-työhön? Valmiista toteutussuunnitelmista muodostuu opiskelijan ympäristövastuuosaamisen polku läpi tutkinnon.

Tiimin suunnitelmat kuulostavat osallistavilta, alakohtaisilta, tulevaisuuteen katsovilta ja tosi mielenkiintoisilta. Tuskin maltan odottaa, että keväällä näitä päästään toteuttamaan! Jospa minäkin pääsen jollekin retkelle mukaan 😊. Pysy kuulolla, kerromme keväällä lisää!

Kirjoittaja: Anna Kepanen, verkkopedagogi ja KESTU-hankkeen projektivastaava, Vantaan ammattiopisto Varia

Hiilijalanjälki

Tampereen seudun ammattiopisto (Tredu) on mukana ”Kestävän tulevaisuuden ammattilaiset-hankkeessa”. Hankkeessa on mukana Tredun lisäksi neljä valtakunnallisesti merkittävää toisen asteen kouluttajaa: Stadin ammatti- ja aikuisopisto, Kainuun ammattiopisto, Vantaan ammattiopisto ja Turun ammatti-instituutti. Edellä mainituissa oppilaitoksissa opiskelee n. 20 % kaikista perustutkinto-opiskelijoista Suomessa.

Tredun 14 toimipistettä sijoittuvat eri puolille Pirkanmaata ja opiskelijoita on noin 18 000. Koulutusaloja löytyy laidasta laitaan. Tredun toimipisteistä valikoitui Metsätien toimipiste hiilijalanjäljen laskennan kohteeksi ja allekirjoittanut toimii kyseisessä toimipisteessä logistiikan lehtorina.

Metsätien toimipiste sijaitsee Ylöjärven pohjoisissa osissa entisen Kurun kunnan alueella. Kurussa on harjoitettu metsäalan koulutusta jo vuosikymmeniä. Tänä päivänä koulutetaan metsäalan (metsäkoneenkuljettaja) ja logistiikan ammattilaisia (yhdistelmäajoneuvonkuljettaja) sekä eräoppaita. Logistiikan perustutkinto on Metsätiellä aloitettu vuonna 2011. Niin kuin huomataan, meillä Metsätiellä on kaksi hyvin koneellista alaa ja mm. polttoaineen kulutus on mittavaa.

Metsätiellä opiskelijoita yhteensä on kirjoilla noin 200. Kalustoa metsäpuolella on n. 20-25, joka pitää sisällään hakkuukoneet ja kuormatraktorit. Logistiikan opetuksen käytössä 10-15 kuorma- ja puutavara-autoa mukaan lukien ammatinopetuksessa ja liikenneopetuksessa käytettävä ajoneuvokalusto. Edellisten lisäksi on useita pikkubusseja opiskelijoiden kuljettamista varten työmaille.

Puoliperävaunuyhdistelmä Tammikankaalla Kurussa valmiina ajo-opetukseen. Kuva: Keijo Valkama

Tällä hetkellä media kovasti rummuttaa vihreää siirtymää, ekologisempaa elämäntapaa ja kestävää kehitystä. Kestävän tulevaisuuden ammattilaiset -projekti lähestyy monelta mielenkiintoiselta näkökulmalta ammatillista koulutusta valtakunnallisesti, hiilijalanjäljen laskentaan on käytössä kaikille sama taulukko, jolloin on mahdollista verrata tuloksia toisiinsa, huomioiden tietysti koulutusalojen eroavuudet.

Hiilijalanjälki suoraan ja sujuvasti Wikipediasta kopioituna tarkoittaa jonkun tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Toimipisteemme hiilijalanjäljen mittauksesta saatu tulos on se luku, jolla me koulutamme yhteiskuntaan ammattitaitoisia yhdistelmäajoneuvon- ja metsäkoneenkuljettajia. Valmistuvilla opiskelijoilla on valmiudet lähteä kehittämään omaa ammattitaitoaan yrityksissä, Hankkeeseen olemme keränneet tietoja ja arvoja yhden vuoden (2021) ajalta. Mitä jo edellä mainitsin, polttoaineiden kulutus näyttelee melkoisen suurta osuutta koko paletissa, unohtamatta kiinteistöjen kuluttamia energiamääriä.

Simulaatio-opetus on hyvänä lisänä oikeilla ajoneuvoilla ja metsäkoneilla tapahtuvaan opetukseen.

Tänä päivänä eletään mielestäni melkoisen murroksen aikaa kokonaisvaltaisestikin yhteiskunnassa, mutta jos ajatellaan, mihin päin ammatillinen koulutus on menossa, kun tarkastellaan meillä Metsätiellä koulutettavia aloja. Dieseliä ja polttoöljyä kuluu melkoisesti. Simulaatio-opetus on kovasti lisääntynyt ja sillä on opiskelijan hyvä harjoitella esim. mekaaninen auton ajaminen ja metsäkoneopiskelijan on hyvä harjoitella esimerkiksi metsäkoneen kuormaimen käyttöä.

Kuva 2. Metsäkoneita odottamassa Tammikankaalla huoltojen jälkeen työmaille siirtoa. Kuva: Keijo Valkama

Simulaatio-opetus on hyvänä lisänä oikeilla ajoneuvoilla ja metsäkoneilla tapahtuvaan opetukseen. Yrittäjien painokas viesti on, että opiskelijan täytyy osata perusteet työpaikalle oppimaan mennessään, koska yrityksillä tänä päivänä ei ole aikaa eikä mahdollisuutta opettaa opiskelijaa alusta asti. Maailma muuttuu, tulee uusia polttoaineita, kalusto ja tekniikka kehittyy ja nyt kun ollaan oikeasti herätty kiinnittämään huomiota ekologisemman ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta, niin voimme katsoa tulevaisuuteen luottaen. Toivottavasti tämän hankkeen tuloksia pääsemme vertailemaan tulevien vuosien hiilijalanjälkilaskelmien tuloksiin.

Hyvällä mielellä eteenpäin ja aurinkoista tulevan syksyn jatkoa kaikille tämän blogin lukijoille.

Kirjoittaja:
Keijo Valkama, Logistiikan lehtori, Tampereen seudun ammattioppilaitos

Kestävyys voi olla pieniä arjen valintoja, isoja rakenteellisia muutoksia ja kaikkea siltä väliltä

KESTU-hankkeen tavoitteena on muuttaa oppilaitosten toimintakulttuuria kestävämmäksi ja vastuullisemmaksi. Se tarkoittaa toisaalta vaikuttamista oppilaitoksen henkilöstön ja opiskelijoiden tekemiin valintoihin, toisaalta uusien ohjeiden ja toimintatapojen luomista sen varmistamiseksi, että toiminnalla on mahdollisimman pienet ympäristövaikutukset.

Yksilön vastuu on paljon esillä kestävyyskeskustelussa. Pitäisi syödä vain kasvisruokaa, välttää yksityisautoilua, kuluttaa vähemmän, lajitella roskat ja jättää lentämättä lomalle. Toki meidän jokaisen pitäisikin muuttaa toimintaamme. Kaikkien panosta tarvitaan, sillä yhdessä saamme pienilläkin teoilla aikaan ison vaikutuksen. Mutta toisaalta vastuun sälyttäminen yksilöiden harteille tuntuu epäreilulta ja turhauttavalta, eivätkä kaikki ole valmiita tekemään muutoksia. Itsekin koen uskoni horjuvan kuljettaessani viiden hengen ruokaostoksia (soijaa, papuja ja kauramaitoa tietysti!) polkupyörällä kotiin tai laskiessani montako ylimääräistä päivää ja euroa vaatii opintomatka Hollantiin laivalla ja junalla lentokoneen sijaan.

Kun rakenteet muokataan sellaisiksi, että toimimalla organisaation sääntöjen ja toimintamallien mukaan ihminen tulee ihan huomaamattaan edistäneeksi vihreää siirtymää, ei vastuullisuus enää olekaan yksilön valinta, jonka voisi myös jättää tekemättä.

Tämän vuoksi tarvitaan KESTU:a ja muita vastaavia hankkeita, joiden tarkoituksena on muuttaa organisaatioiden ja yhteisöjen toimintakulttuuria kestävämmäksi. Kun rakenteet muokataan sellaisiksi, että toimimalla organisaation sääntöjen ja toimintamallien mukaan ihminen tulee ihan huomaamattaan edistäneeksi vihreää siirtymää, ei vastuullisuus enää olekaan yksilön valinta, jonka voisi myös jättää tekemättä.

Polkupyörän kuva tiessäOrganisaation toimintakulttuuri pitää muuttaa sellaiseksi, että kestävien valintojen tekeminen on helppoa – helpompaa kuin ”epäkestävien” valintojen teko. Jos autolle ei oppilaitokselta löydy ilmaista tai edullista pysäköintipaikkaa (paitsi tietenkin esim. liikuntarajoitteisten autopaikat), mutta polkupyörille on tarjolla kunnolliset parkit tai bussilipun ostoon saa taloudellista tukea, valitsemme ehkä helpommin kestävämmän liikkumismuodon. Tai jos kasvisruoka on linjastossa ja ruokalistassa ensimmäisenä tai liharuuassa osa lihasta korvataan kasviproteiinilla, alamme lähes huomaamatta syödä kasvispainotteisemmin. Osa muutoksista ei edellytä ollenkaan käyttäjän tekemää valintaa. Näihin lukeutuvat esimerkiksi uusiutuvan energian käyttö koulutaloissa tai työmatkoista aiheutuvien päästöjen kompensointi organisaatiotasolla.

Tämän tyyppisiin muutoksiin tähdätään viiden ammatillisen oppilaitoksen yhteisessä KESTU-hankkeessa. Tavoitteenamme on luoda oppilaitoksille kestävyyssuunnitelmat, joiden avulla niiden toimintakulttuuria muutetaan vastuullisemmaksi. Kun rakenteet ja toimintakulttuuri ovat kunnossa, yksilö voi luottaa siihen, että toiminta on automaattisesti kestävää. Tällöin voimme toimia hyvillä mielin, eikä jokaista kestävyysvalintaa tarvitse tehdä erikseen.

 

LamppujaOrganisaatiotason muutoksilla ilmasto- ja ympäristötalkoisiin saadaan mukaan myös kriittisemin suhtautuvat henkilöt – ne, jotka lämpenevästä ilmastosta, kiihtyvästä luontokadosta tai lisääntyvästä eriarvoisuudesta huolimatta eivät näe vastuullisuustekoja yhtä tärkeinä. Kaikki meistä eivät ole halukkaita muuttamaan omaa elämäänsä ja toimintaansa ympäristöystävällisemmäksi. Heidän ympäristöjalanjälkeään voidaan hankkeen avulla pienentää ihan huomaamatta, hienovaraisesti tuuppaamalla.

Luotamme siihen, että tulevaisuudessa Stadin ammatti- ja aikuisopistossa, Kainuun ammattiopistossa, Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa, Turun ammatti-instituutissa ja Vantaan ammattiopisto Variassa koulutetaan kestävyysnäkökulmien mukaisesti toimivia ammattilaisia, jotka ovat hankkineet koulutuksensa kestävästi ja vastuullisesti toimivissa oppilaitoksissa.

 

Kirjoittaja: Sanna Paloposki, KESTU-hankkeen projektipäällikkö, Turun kaupunki

Valmentamalla supervoimaa

Kulttuurinen kestävyys on yksi kestävän kehityksen osa-alueista. Hyvä hallinto, yhteistyö ja kumppanuus ovat tärkeitä edellytyksiä kestävälle kehitykselle. Hyvä hallinto takaa sen, että toimitaan luotettavasti ja läpinäkyvästi.

Kestävään kulttuuriseen toimintaan liittyvä oikeudenmukaisuuden käsite on monitahoinen ja laaja. Se liittyy kuitenkin aina oleellisesti työhyvinvointiin. Tärkeintä oikeudenmukaisuudessa on nähdä jokainen ihminen arvokkaana ja yhdenvertaisena oikeuksien ja velvollisuuksiensa suhteen. Kainuun ammattiopiston opettaja Mari Laakko-Leinonen on tehnyt YAMK opinnäytetyön valmentavasta johtamisesta. Valmentavan johtamisen periaatteilla vastataan monestakin eri näkökulmasta kulttuurisesti kestävään toimintatapaan. Oppilaitosorganisaatiossa valmentava johtaminen on valmennusta ja johtamista yhtä aikaa. Valmentajan tehtävä on sparrata ja valmentaa oivaltamaan, todetaan työelämälähtöisessä opinnäytetyössä.

Valmentaminen ei ole käsitteenä uusi. Johtamisalan kirjallisuudessa se on esiintynyt ensimmäisiä kertoja 1950-luvulla, jolloin ylemmän johdon tehtävänä on ollut opettaa alaisiaan mestarioppipoika -mallin avulla. Valmentamisen juuret ovat urheilumaailmasta, josta se on myöhemmin yhdistetty mentorointiin, urakehitykseen ja tiimin suorituksen kehittämiseen. Tänä päivänä valmentava johtajuus nähdään menestystekijänä uudistumisessa ja nopeissa muutoksissa. Kun työntekijät ja tiimit voimaantuvat, voi syntyä jotain yllättävää ja kauas kantoista. Positiiviset vaikutukset näkyvät yllättävän nopeasti.

Valmentava johtaminen auttaa vahvistamaan organisaation metataitoja. Huipputuloksia syntyy, kun työtehtävä koetaan merkityksellisenä ja siihen on riittävästi osaamista. Tärkeänä voidaan pitää, että jokainen ottaa vastuun omasta suoriutumisesta ja osaamisesta. Tulevaisuuden oppilaitoksessa tarvitaan työstä innostuneita ja luovia tekijöitä kaikissa henkilöstöryhmissä. Yhdessä ajattelemalla luodaan uusia innovaatioita.

Valmentajat eivät vain johda asioita ja ihmisiä. He rohkaisevat ottamaan vastuuta ja tarjoavat tiimille erilaisia näkökulmia ratkaisuiden löytämiseen. Valmentava johtaminen perustuu kykyyn ja haluun hyödyntää työyhteisössä olevaa potentiaalia ja erilaisuutta. Valmentava johtaminen on läsnäoloa arjessa.

Kun valmennettavien ymmärrys päätöksentekoon ja omaan toimintaan kasvaa, on muutoksen läpivienti helpompaa. Näin organisaatio saa mahdollisuuden hyödyntää koko henkilöstön osaamisen parhaimmalla tavalla. Valmentaja antaa suunnan ja auttaa valmennettavan huippusuorituksiin.

Kun johtajista tulee valmentajia, esihenkilöistä valmentavia esihenkilöitä, tiimiläisistä valmentavia tiimiläisiä, pääsee valmentava ote näyttämään voimansa. Kollegojen työskentelytavoissa, haasteissa, ratkaisuissa ja käytetyistä menetelmissä on paljon potentiaalisia oppimispaikkoja. Kokemusten jakamisen avulla opitaan yhdessä toisten onnistumisista ja epäonnistumisista. Valmentava johtaminen on oppilaitosorganisaation tulevaisuutta.

Opinnäytetyö Laakko-Leinonen, M. (2022). Valmentavan johtamisen kehittäminen oppilaitosorganisaatiossa. YAMK Opinnäytetyö. Kajaani. Kajaanin ammattikorkeakoulu on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa: https://www.theseus.fi/

Tekstin kirjoittivat: Mari Laakko-Leinonen ja Maija Vuorinen, Kainuun ammattiopisto

Kestävän tulevaisuuden rakentamisesta läpileikkaava teema ammatilliseen koulutukseen  

Ammatillisen koulutuksen rooli kestävän tulevaisuuden rakentamisessa vahvistuu vauhdilla ja vihreän siirtymän tavoitteet näkyvät jo oppilaitosten ohjauksessa. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja lukuisat tutkijat painottavat uudistavan koulutuksen merkitystä viisaamman kulttuurin luomiseksi.

Ilman kestävää kasvatusta ja koulutusta tavoittelemamme kestävyysmurros tai vihreä siirtymä ovat mahdottomia.  Koulutukselle maalailtu rooli kulttuuria uudistavana, kestävän tulevaisuuden rakentajana haastaa ammatillista koulutusta ja ajatuksia tulevaisuuden ammattitaidosta voimakkaasti.

Voisiko kestävän kehityksen rakentaminen olla ammatillisen koulutuksen keskeisimpiä tehtäviä jo vuonna 2030? 

Ilmastonmuutos ja luontokato muuttavat totuttuja toimintatapoja myös koulutuksen järjestämisessä. Oppilaitoksiin tarvitaan valtavasti uutta ajattelua ja osaamista ammatillisen ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen saralla. Voisiko kestävän kehityksen rakentaminen olla ammatillisen koulutuksen keskeisimpiä tehtäviä jo vuonna 2030?

Tulevaisuuden ammattilaisten kouluttamiseksi tarvitaan uudenlaista ajattelua, osaamista ja menetelmiä

Keväällä 2022 aloitettiin Suomen ympäristöopisto Syklissä ensimmäinen ympäristökasvatuksen koulutusohjelma ammatillisen koulutuksen painotuksella. Koulutusohjelmaan osallistuu 15 eri alan opettajaa Stadin ammatti- ja aikuisopiston eri toimipisteistä. Koulutuksen tavoitteena on rakentaa ymmärrystä ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen roolista osana ammatillista koulutusta sekä kehittää ammatilliseen koulutukseen soveltuvia ympäristökasvatuksen menetelmiä. Opintojen aikana haetaan potkua tulevaisuustyöhön, jaetaan vinkkejä lähiluonnon hyödyntämiseen oppimisympäristönä, pohditaan uudistavia kumppanuuksia sekä lähdetään vahvistamaan oppilaitosten sekä tulevaisuuden ammattilaisten vihreää kädenjälkeä.

Stadin ammatti- ja aikuisopistossa päätettiin tarttua kestävyysmurrosta sarvista ja ryhtyä vahvistamaan henkilökunnan osaamista. Pitkän linjan ammatilliset kouluttajat hakivat opiskelemaan ympäristöalan erikoisammattitutkintoa. Osana tutkintoon johtavaa koulutusta he kehittävät tulevaisuuteen kurkottavia kestävyyskasvatuksen menetelmiä osaksi oman alan koulutusta, oppimisympäristöjä sekä koko oppilaitoksen toimintakulttuuria.

– Tulevaisuuden ammattilaisten kouluttamiseksi haluamme vahvistaa opettajakuntamme ympäristö- ja kestävyyskasvatusosaamista, sanoo Stadin AO:n apulaisrehtori Petri Kallionpää. Stadin AO onkin mahdollistanut opettajiensa opiskelun oppisopimuksen kautta.

Moniammatillinen ryhmä on vahvuus 

 – Hakijoita koulutusohjelmaan oli runsaasti. Tämä mahdollisti monialaisen ryhmän rakentamisen, ja näin eri alojen vahva osaaminen ja näkemyksellinen opettajuus saatiin mukaan ammatillisten ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen kehittämiseen, iloitsee ryhmän vastuukouluttaja Elina Hinkkanen

Mukana tässä ensimmäisessä koulutuksessa on opettajia monipuolisesti eri aloilta: ravintola- ja catering-, hius- ja kauneudenhoito-, taideteollisuuden, prosessiteollisuuden, kone- ja tuotantotekniikan, rakennus-, kiinteistönhoito- ja puhtaanapito-, taide- ja teatteritekniikan sekä sosiaali- ja terveydenhoidon alalta.  Tämän lisäksi mukana on kestävän kehityksen, digitaitojen, yhteiskunnallistentaitojen, viestinnän, S2 ja OPVA-opettajia.

Ihmisiä rannalla

Yhteistä ymmärrystä rakentamassa

Koulutuksen ensimmäiset lähipäivät toteutettiin maalis- ja huhtikuun aurinkoisina päivinä Korkeasaaressa ja Villa Elfvikissä.
– Työn- ja nauruntäyteiset päivät ovat vahvistaneet Stadin AO:n opettajien näkemystä siitä, että ammatilliselle ympäristö- ja kestävyyskasvatukselle on voimakas tarve, eikä työsarka varmasti lopu kesken ihan lähivuosina, toteaa koulutukseen itsekin osallistuva kauneudenhoitoalan opettaja Kaisa Rastas.

Keskeiseksi tavoitteeksi on noussut tarve saada kestävän kehityksen ajattelu ja teot läpileikkaamaan koko ammatillisten opintojen polkua.

Tämä tarkoittaa aloittamista jo opiskelijoiden valmistavista opinnoista ja perehdytyksestä, jatkaen siitä toimipisteiden toimintakulttuuriin, ammatillisten opintojen työsaleihin, yto-opintoihin ja koulutussopimuspaikoille. Ja kirsikkana kakun päälle tietenkin osaksi valmistuvien opiskelijoiden osaamista.

Opiskelijoiden antaman suullisen ja kirjallisen palautteen mukaan koulutuspäivien parasta antia ovat olleet vertaistuki, verkostoituminen, keskustelut ja yhdessä ideoiminen. Kiitosta ovat saaneet myös omaan opetukseen sovellettavat menetelmät, päivien toiminnallisuus ja lähiympäristön hyödyntäminen oppimisympäristönä. Koulutuspäivät ovat kuuleman mukaan tarjonneet inspiraatiota ja uudenlaista perspektiiviä omaan työhön. Asiaa ja tietoa on välillä tarjoiltu ehkä liikaakin. Pilottikoulutus on vasta aluillaan ja reilun vuoden kuluttua voimme arvioida prosessia kokonaisuudessaan.

Tavoitteellista toimintaa ja jo tehty työ näkyväksi

Opiskelijat ovat ryhtyneet pohtimaan vastuullisuutta omalla alallaan. Alakohtaisia ympäristökasvatussuunnitelmia on alettu laatimaan siitä, miten kestävän kehityksen osaaminen hankitaan osana erialojen koulutusta, minkälaisia menetelmiä käytetään, miten oppimisympäristöjä tulisi kehittää ja miten osaaminen arvioidaan. Ensimmäisillä koulutuskerroilla on alkuun saatettu myös useita ympäristöalan kehittämishankkeita, joiden myötä mm. pyritään saamaan opiskelijat mukaan keke-työskentelyyn, järjestetään ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen työpajoja kollegoille, tehdään osaamislupauksia Agenda 2030 tavoitteiden pohjalta, pelillistetään materiaalien elinkaarta ja materiaalioppia, järjestetään kollegoille luonnosta voimaa tyhy-päiviä ja lähdetään kehittämään toiminnallista keke-polkua OPVA-opiskelijoille.

Työ on loistava tapa saada esiin jo tapahtuva vastuullisuustoimintaa ja huomata heikkoja kohtia sekä kehittämiskohteita. Tyypillisesti kestävän kehityksen kartoitukset myös herättelevät työyhteisöä ja oppilaskuntaa pohtimaan kestävää kehitystä kaikkine ulottuvuuksineen.

Koulutuksen aikana laaditaan myös kestävän kehityksen kartoitus ja ohjelma oppilaitokseen. Kartoitus- ja ohjelmatyön avulla pystytään osaltaan kehittämään oppilaitoksen toimintakulttuuria. Työ on loistava tapa saada esiin jo tapahtuva vastuullisuustoimintaa ja huomata heikkoja kohtia sekä kehittämiskohteita. Tyypillisesti kestävän kehityksen kartoitukset myös herättelevät työyhteisöä ja oppilaskuntaa pohtimaan kestävää kehitystä kaikkine ulottuvuuksineen. Pilottiryhmän kartoitukset on päätetty suunnatta mm. hiilijalanjäljen selvittämiseen, ekotukitoiminnan vaikutusten kartoittamiseen sekä materiaalivirtojen tarkastelemiseen toimipisteissä ja työsaleissa.

Uusi ryhmä käynnistyy lokakuussa

Alkaneen koulutuksen saamasta mainiosta vastaanotosta innostuneina Syklissä päätettiin aloittaa lokakuussa 2022 uusi ympäristökasvatuksen koulutus ammatillisen opetuksen painotuksella.  Tällä kertaa Tampereen seudulla alkavasta koulutuksesta voit lukea lisää täältä. Haku on nyt auki!

Blogin kirjoittajat: 

Elina Hinkkanen, ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen asiantuntija ja ammatillisen ympäristökasvatusryhmän vastuukouluttaja, SYKLI 

Kaisa Rastas, kauneudenhoitoalan opettaja, ammatillisen ympäristökasvatuksen opiskelija ja KESTU-hankkeen projektikoordinaattori, Stadin AO  

 

Kainuun ammattiopiston pitkäjänteinen työ kestävän kehityksen edistämiseksi on palkittu OKKA-säätiön sertifikaatilla

Kainuun ammattiopisto (KAO) on tehnyt pitkäjänteisesti työtä oppilaitoksen kestävän kehityksen edistämiseksi. KAO on saanut vuonna 2010 ensimmäisen Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiön eli OKKA-säätiön myöntämän kestävän kehityksen sertifikaatin tietyille koulutusaloille.

Tämän jälkeen sertifikaatti on saatu yksittäisille koulutusaloille ja sertifikaattia on uudistettu sovituin väliajoin itsearvioinnilla ja uudelleen auditoinnilla. Vuosien 2021–2022 aikana tehtiin koko oppilaitoksessa mittava itsearviointi ja sen myötä koulutusaloille omat sekä koko oppilaitoksen yhteinen kehittämissuunnitelma. Itsearviointien päätteeksi oli ulkoinen auditointi, jonka lopputulemana koko KAO:lle myönnettiin OKKA-säätiön sertifikaatti. Sekä henkilöstön että opiskelijoiden sertifiointiprosessiin sitoutuminen on vaatinut paljon työtä, mutta ennen kaikkea se on luonut oppilaitokseen yhteisöllisyyttä. Kun päämäärät on asetettu yhdessä, niin yhdessä niihin on myös helpompi pyrkiä.

”Kestävän kehityksen sertifikaatti on hieno osoitus KAO:lle. Koko organisaatio on usean vuoden ajan sitoutuneesti osallistunut itsearviointi- ja kehittämistyöhön ja nyt koko oppilaitos on sertifioitu. Kestävä kehitys on keskeinen osa KAO:n strategiaa ja nyt tämä näkyy konkreettisesti sertifikaatin myöntämisenä.”  sanoo  rehtori Anu Kuosmanen.

KAO:n kestävän kehityksen kehittämissuunnitelmassa on tulevaisuuden tavoitteita sekä ekologisen, taloudellisen, kulttuurisen että sosiaalisen kestävyyden osa-alueilta. Kainuun jätehuollon kuntayhtymän Ekokympin kanssa yhteistyössä päivitetään KAO:n Kajaanin kampusten jätehuollonsuunnitelmaa. Alkuvuodesta 2022 KAO kutsui kokoontyöpajatyöskentelyyn Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjiä suunnittelemaan ja valmistelemaan elokuussa 2022 voimaan tulevan valtakunnallisen tutkinnon osan Ilmastovastuullinen toiminta käyttöönottoa. Koulutusaloille on tarkoitus jalkauttaa vastuullisen ammattitaidon osaamislupaukset. KAO:lla järjestetään perinteisesti kaksi kertaa vuodessa kestävän kehityksen teemaviikot.

Kestävän tulevaisuuden rakentamista tukee se, että KAO on mukana Kestävän tulevaisuuden ammattilaiset -verkostohankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on kehittää ammatillisten oppilaitosten toimintakulttuuria huomioimaan kestävyysnäkökulmat entistä paremmin. Tavoitteena on pienentää oppilaitoksen ympäristövaikutuksia sekä kouluttaa ammattilaisia, jotka osaavat huomioida kestävyysasiat omassa työssään ja toiminnassaan. Opetushallitus rahoittaa hanketta.

Teksti: Maija Vuorinen