Blogi

KESTU-hankkeen loppuseminaari vietettiin tiistaina 14.11.23 Turun ammatti-instituutin tiloissa Lemminkäisenkadulla. Loppuseminaariin osallistui laajasti hankkeen verkoston kehittäjäopettajia ja ammatillisen koulutuksen henkilöstöä. Loppuseminaari antoi mahdollisuuden tuoda esiin hankkeen tuloksia ja reflektoida hankkeen monia toimepiteitä ja oppimiskokemuksia. Tietenkin loppuseminaarissa tärkeää oli tuoda yhteen mainio hankeverkosto, joka on toiminut hyvin aktiivisesti ja hyvässä yhteishengessä. KESTU-hankkeen matkan varrella on pohdittu hyvissä ajoin, kuinka varmistaa, että sen vaikutukset kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Siihen palattiin myös seminaarin aikana.

Seminaarin keynote-puhuja oli tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää, joka luennossaan pohti koulutuksen suhdetta tulevaisuuteen, sekä sitä, millainen kuva tulevaisuudesta ohjaa koulutuksen tulevaisuutta. Koulutuksen tarkoitus voidaan nähdä investointina tulevaisuuden osaavaan työvoimaan. Otto nosti puheessa esiin myös sen, että koulutuksen tehtävä on ennakoida työssä ja osaamisessa tapahtuvia muutoksia. Tulevaisuustaidot tulisi kuulua ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuvan osaamiseen ja työelämätaitoihin.

Loppuseminaarissa esiteltiin hankkeen tulokset minimessuilla, joka mahdollisti mukavan keskustelun messupisteillä ja verkostoitumisen.

Minimessujen keskusteluissa korostui se, kuinka oppilaitokset jatkavat tahoillaan kestävää tulevaisuutta opetuksessa ja ohjauksessa. Tärkeää on se, ettei kestävyyttä koeta eriliseksi osa-alueeksi, vaan sen koetaan sisältyvän luontevasti kaikkeen tekemiseen, toimintoihin ja suunnitteluun organisaatiossa. Tässä koetaan suurta edistystä hankkeen toiminnan tuoksena ja verkosto kokee, että kestävyys jää elämään monina konkreettisina toimina KESTU-hankkeen jälkeen ammatillisiin oppilaitoksiin.

Ruoka on myös tärkeä osa tapahtumaa, sillä saimme nauttia Turun ammatti-instituutin opiskelijoiden valmistaman vegaanisen joulupöydän herkuista. Ruokailun jälkeen seurasimme paneelikeskustelua, jossa ammatillista koulutusta ja kestävää tulevaisuutta puheenvuoroissaan pohtivat hotellinjohtaja Hanna Kokki Scandicilta, kestävän kehityksen johtava asiantuntija Riikka Teuri Varhasta, Erkka Laininen OKKA-säätiöltä, Petri Kallionpää Stadin AO:sta, Saana Ylikruuvi Nuorten Agenda 2030-ryhmästä, Eliisa Juntunen Sakki ry:stä ja Hanna Haaksi Turun Meyer:lta.

Loppuseminaarissa saimme uusia näkökulmia etenkin keynote-puhujan Otto Tähkäpään luennolta ja paneelikeskustelusta. Uskon, että moni meistä laajensi entisestään verkostoaan tapaamalla muita, jotka jakavat kiinnostuksen samoihin aiheisiin.

Kirjoittaja:
Kaisa Rastas, Opettaja
Kestävän tulevaisuuden ammattilaiset-hanke
Stadin AO

Kestävän kehityksen hankkeet Hyvinvointimessuilla 

Vantaan ammattiopisto Variassa vietettiin perinteistä Hyvinvointiviikkoa lokakuussa 2023. Viikolla järjestetään Hyvinvointimessut jokaisessa Varian toimipisteessä. Tänä vuonna kestävän kehityksen hankkeet ja Varian ympäristöryhmä olivat mukana messuilla standilla, jossa kuviteltiin tulevaisuuden unelmien koulua. 

Muita vuoden 2023 messukumppaneita olivat: Alueellinen nuorisotyö, Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö, ESLU (Etelä-Suomen liikunta ja urheilu), Etsivä nuorisotyö, NAP, työpajatoiminta, HelsinkiMissio, Nuorten kriisipiste, Lauhatuuli, Hyvät Tuulet ry, Liikenneturva, Liikkuva opiskelu, PAM, Pääkaupunkiseudun Nuorisoasunnot ry, Seurakunta, Suun terveyden edistäminen, Syöpäyhdistys, Vamos, Vantaan alueen mielenterveysseura ja Walk in terapia 

Millainen Varia on 60 vuoden päästä? Millaisessa koulussa on kaikilla hyvä olla? 

Varia täytti 60 vuotta tänä vuonna. Juhlavuoden kunniaksi messupisteellä katseltiin kuvia ammatillisesta koulutuksesta Vantaalla 60 vuotta sitten. Samalla pohdittiin, millainen Varia on 60 vuoden päästä.  

Pohtimaan sai lähteä vapaasti ideoiden tai miettimällä kysymyksiä: Mikä koulussa on tärkeää? Miltä koulussa tuntuu opiskella? Onko koulu iso vai pieni? Mitä koulussa syödään? Millaisessa ympäristössä koulu sijaitsee? Millaisessa maailmassa koulu sijaitsee? Onko koulu pelkkä koulu? Mihin aikaa koulua käydään? Voiko koulua käydä 24/7? Minkälaisia tiloja koulussa on? Mitä koulussa opiskellaan? Millaisia ammatteja on tulevaisuudessa? Millaisia ammattilaisia koulusta valmistuu? Miten koulussa opiskellaan? Opiskellaanko paperilla vai digillä? Onko koulussa opettajia? Millaisia opettajia koulussa on? Onko se live-koulu? Opiskellaanko lähinä vai etänä? Opiskellaanko yhdessä vai yksin? Tuottaako koulu jätettä? Kauanko koulua käydään? Kuinka unelmien koulussa käyttäydytään? Miten opiskelijat vaikuttavat koulussa? Miten tasa-arvo toteutuu? Pääseekö erilaisuus kukoistamaan? Millaisessa koulussa on kaikilla hyvä olla? 

 Kuvat standeilta: Myyrmäki ympäristöryhmän standi 2023, Koivukylä ympäristöryhmän standi 2023 ja Aviapolis ympäristöryhmän standi 2023 

Opiskelijat innostuivat keskustelemaan ja kirjoittamaan ajatuksiaan. Pohdinnan jälkeen pisteeltä sai mukaansa kestävän matkaevään, kauraisen välipalaherkun. Välipala oli myös asia, jota tulevaisuuden koululta toivottiin. Se toive voitiinkin siis toteuttaa jo nyt! 

Messupäivät sujuivat iloisissa ja tulevaisuusmyönteisissä tunnelmissa. Vastauksia oli mukava lukea myös jälkeenpäin ja niistä tehdyt sanapilvet on jo jaettu Varian toimipisteisiin Vastuullinen Varia –kuukausijulisteessa lokakuussa. 

Ilmapiiri, oppiminen ja hyvä ruoka ovat tärkeitä tulevaisuudessakin 

Vastausten perusteella unelmien koulussa on kiva, kannustava yhteisö, kavereita, ihana ilmapiiri, turvallista, tilat ovat puhtaat ja toimivat, tarjolla on musiikkia, päiväunia, makoisaa ruokaa, jälkkäriä ja välipalaa sekä taukojumppaa ja muita hyviä liikuntamahdollisuuksia (esimerkiksi liukumäki). Myös vihreyttä kuten viherkasveja ja kasvihuonetta toivotaan. Unelmien koulusta ei kuitenkaan unohtunut oppiminen. Opiskelijat visioivat hyvät oppimisympäristöt ja paikan, jossa tietoa karttuu. Tähän tarvitaan olennaisesti myös opettajia tulevaisuudessakin: kilttejä ja auttavaisia, ja sellaisia, joilta saa hyvää opetusta. 

 

Kirjoittaja: Anna Kepanen, verkkopedagogi ja KESTU-hankkeen projektivastaava, Vantaan ammattiopisto Varia 

Muotoiluopinnoissa puhuttiin kestävästä suunnittelusta jo muinaisella 1990-luvulla. Kestävyydellä tarkoitettiin tilojen osalta aikaa kestävää suunnittelua niin visuaalisesti kuin fyysisestikin. Tavoite oli pääasiassa taloudellinen, mutta ympäristönäkökulma oli kyllä jo tuolloin vahvasti mukana. Hukkamateriaalin minimoiminen ja kierrätyskäyttö olivat isoja teemoja tuotesuunnittelun puolella. Vastuulliseen ammatilliseen osaamiseen sisältyi ajatus ajattomasta, kestävästä lopputuloksesta. Trendipelleilyäkin oli, mutta se liittyi kokeileviin projekteihin -ja kokeilu liittyy tietysti olennaisesti opiskeluun ja oppimiseen. 

Kestävyyteen liittyvät teemat, ilmastovastuu, kierrätys ja kiertotalous, terveellisyys, hyvinvointi sekä eettisyys ovat kiinteä osa taideteollisuus- ja sisustusalan osaamista. Materiaalitietouden opetukseen on meillä Variassa aina (aina tarkoittaa tässä 11 vuotta, jotka tutkintoa on meillä tarjottu) sisältynyt vahva ympäristönäkökulma, joka on syventynyt vuosien varrella. Päästöluokitukset, säädökset ja ympäristösertifikaatit ovat yksinkertaisesti sisäänrakennettu osa alan substanssiosaamista. Hyvinvointinäkökulma ja eettisyys ovat niin ikään olennainen osa alan ammatillista osaamista. 

 

Merkityksellisyys syntyy, kun on mahdollisuus keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Oppimisessa merkityksellisyys syntyy myös omasta kokemuksesta, siitä, että tuottaa tietoa itse. Tästä syystä, ja KESTU-hankerahoituksen innoittamana, olemme nostaneet ilmastovastuun ja kestävän kehityksen teemat omaksi opintokokonaisuudekseen. Ne on liitetty luontevasti pakolliseen tutkinnon osaan Sisustuskohteen alkukartoitus ja työn suunnittelu, joka kattaa sisustussuunnittelun osaamiseen laajasti. Sisustussuunnittelun periaatteena ja tavoitteena on luoda käyttäjille tarkoituksenmukaisia ja viihtyisiä tiloja. Tänä päivänä näiden perinteisten lähtökohtien, toiminnallisuuden ja esteettisyyden lisäksi yhteneväiseksi periaatteeksi ja arvoksi kuuluu myös kestävyys. Lanseerasimme sen lokakuussa 2023 opiskelijoille KEKE-teemapäivien nimellä. Sisällöllisesti teema on jaettu kolmeen osaan: yleisesti kestävän kehityksen sisältöihin, kestävä kehitys sisustusalalla -työpajaan ja ilmastovastuu tutkinnon osissa -tietoiskuun. 

Ensimmäinen osa teemapäiviä sisältää verkkoluennon kestävästä kehityksestä yleisellä tasolla. Opiskelijat saavat itsenäiseksi tehtäväksi tutustua kestävän kehityksen verkkokurssiin, joka on suunnattu ammatillisiin perustutkintoihin. Materiaali toimii hyvin myös ammattitutkinto-opiskelijoilla ja verkkokurssin lopussa oleva testi on hyvä tapa muistutella asioita mieleen. Toinen, ja laajin osa koostuu lyhyestä alustuksesta ja työpajasta. Mukana on suunnittelijan muistilista, sanastoa ja tietoa suunnittelijan vaikuttamismahdollisuuksista kestävissä valinnoissa. Työpajaosuudessa tutustutaan ennen kaikkea sertifikaatteihin ja selosteisiin. Opiskelijoiden tehtävänä on selvittää, mitä ne tarkoittavat ja arvioida niiden merkityksellisyyttä oman työn näkökulmasta. Jokaisesta annetusta termistä opiskelijat tekevät sähköisen tuotekortin, josta löytyy olennaisin sisältö sekä mistä löytyy lisätietoa. Tuotekortit jaetaan sähköisesti kaikkien käyttöön ja työkaluksi. Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä on, kuinka ilmastovastuu toteutuu taideteollisuusalan ammattitutkinnon eri tutkinnon osissa. Tästä osasta on tuotettu visuaalinen yhteenveto, joka liitetään myös näyttöinfomateriaaleihin mukaan, ja on kaikkien opiskelijoiden saatavilla. 

Ammattialan keskeisimpiä kestävän kehityksen ja ilmastovastuun sisältöjä ovat materiaali- ja tuotetietous, johon erilaiset käsitteet, sertifikaatit ja tietokannat liittyvät. Aihealueena se on melkoinen suo. Myös ilmastovastuun toteutuminen tutkinnon osissa on keskeisessä roolissa. Konkretiaa aihepiiriin saadaan opintojen varrella lukuisten yritysvierailuiden kautta. Joissakin vierailukohteissa asia on esillä enemmän, toisissa vähemmän. Yleensä vierailuihin liittyy niin paljon sisältöä, että kestävyys on vain yksi monien joukossa. Jatkossa teemapäiviin voisi sisällyttää vierailukohteita erityisesti kestävyysnäkökulma edellä. KESTU-hanke mahdollisti keskittymisen kestävän kehityksen nostamiseen omaksi kokonaisuudekseen niin opetuksen suunnittelun näkökulmasta kuin opiskelijoille sisällöllisesti. Pohjatyö on nyt tehty, ja tästä on hyvä jatkaa aiheen kehittämistä ja syventämistä edelleen. 

Tärkein asia on joka tapauksessa se, että keskittyminen ja konkreettinen näkyväksi tekeminen antavat suuremman painoarvon mille tahansa asialle kuin vain sisäänrakennettuna ja sivulauseissa. 

Kirjoittaja: Kati Taivalantti, lehtori, taideteollisuusalan ammattitutkinto, Vantaan ammattiopisto Varia 

Ensin oli opettajan idea kestävän kehityksen pakopelistä. Sitten tuli opettajan idea mobiilipelaamisesta. Kun nämä yhdistettiin tekniseen asiantuntemukseen, saatiin aikaiseksi lisätyssä todellisuudessa leijuvan liito-oravan ohjaama mobiilipeli kestävästä kehityksestä. Siis mitä?

Kestävän tulevaisuuden ammattilaiset –hankkeessa on kehitetty Turun ammatti-instituutin opiskelijoille mobiilipeli kestävän kehityksen opettamista ja oppimista varten. Pelin ovat ideoineet KESTU-hankkeen ja Turun ammatti-instituutin opettajat Jaana Schneider ja Eveliina Yli-Sipilä. KESTU-hankkeen projektipäällikkö Sanna Paloposki on ohjannut pelin toteutusta. Pelin on rahoittanut KESTU-hankkeen lisäksi Turun ammatti-instituutti.

Peliä voi pelata Åppi-sovelluksessa ja sitä pelataan sekä ulkona että sisällä TAI:n oppimisympäristönä toimivan museolaiva S/S Boren ja Turun linnan ympäristössä. Pelin etenemistä ohjaa lisätyn todellisuuden Lola Liito-orava ja vierailevana tähtenä pelissä on Borella asustava Aulis-karhu.

Pelissä testataan opiskelijan tietoja ja taitoja kestävään kehitykseen liittyen, opetellaan kierrättämään, siivotaan luontoa, pelastetaan uhanalaisia eläimiä ja käytetään uusiutuvaa energiaa. Nämä kaikki tosin tehdään lisätyn ja virtuaalisen todellisuuden avulla kännykällä pelaamalla ja ympäristössä liikkumalla. Pelin tarkoituksena on tuoda mielenkiintoa kestävän kehityksen opetukseen ja oppimiseen, saada opiskelijat liikkumaan ja vahvistaa opiskelijoiden luontoyhteyttä.

Pelin suunnittelu aloitettiin syksyllä 2022 ja pelin ohjelmointi alkoi CTRL Reality Oy:n toimesta loppuvuodesta 2022. Ensimmäinen pelin pilotointi tehtiin Ruiskadun kampuksen sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kanssa keväällä 2023 loskasäässä kengät märkinä. Ensimmäisellä pilotointikerralla peli ei myöskään toiminut kännyköissä vaan käytimme teknisen tuen tabletteja pelaamisessa. Voisi siis sanoa, että ei mennyt ihan putkeen.

Pilvilinnat pelin mahtavuudesta romahtivat pieneksi hetkeksi alas, mutta pelin pilotointia jatkettiin ja eteenpäin päästiin, vaikka teknisiltä ongelmilta ei vältytty jatkossakaan. Sää sentään jo muuttui kevään edetessä paremmaksi, kengät pysyivät kuivana ja Bore palasi kevään telakkajaksolta entistä ehompana. Vihdoin kesäkuun lopussa saimme viestin pelin tekniseltä toteuttajalta, että viat on korjattu ja peli toimii.

Pienestä ideasta ja aivoriihestä kehkeytyi lopulta pienisuuri projekti KESTU-hankkeen sisälle. Pelin teknisestä toteutuksesta vastasi CTRL Reality Oy, joka on asiantuntija lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden ohjelmoinnissa. TAI:n tekstiili- ja muotialan opiskelijat sisustivat pelissä käytetyn Boren hytin sisustivat. Lisäksi peliä mahdollistamassa olivat lukuisat henkilöt ja yritykset, joille suuri kiitos sujuvasta yhteistyöstä.

Pelin pelaamiseen liittyvistä tarkemmista ohjeista tiedotetaan Turun ammatti-instituutin opettajia, jotta kaikki, jotka haluavat, saavat kokeilla mitä opettaminen ja oppiminen mobiilipelaamisen avulla voi parhaimmillaan olla. Peliin ja peliohjeisiin voi tutustua pelin nettisivuilla.

Kirjoittajat:
Eveliina Yli-Sipilä ja Jaana Schneider, Turun ammatti-instituutti

 

KESTU-hankkeen Tredun projektiryhmä teki antoisan vierailun Kuljetusliike Juhani Tuomiselle tiistaina 19.9.2023. Aiheena oli ympäristötyö yrityksen toiminnassa.  Vierailun tavoitteena oli saada ajanmukaista tietoa siitä, miten asiakkaan tarpeet ja yhteiskunnalliset ehdot ohjaavat yrityksen toimintaa sekä miten yritys vastaa niihin ketterästi. Samalla ryhmä haki vahvistusta omalle työlleen Tredussa.

 

 

 

 

 

 

 

Ympäristötyö on vahvassa roolissa yritystoiminnassa. Vaikka yhteiskunnallista kritiikkiäkin kuuluu, tekevät metsäyritykset ympäristön kannalta paljon myös hyvää. Kaluston ajanmukaisuus ja teknologian tuomat mahdollisuudet seurata ajotapaa sekä polttoaineen kulutusta ovat esimerkkejä ajankohtaisesta ympäristötyöstä. Asiakasyrityksien ympäristötavoitteet ja sertifikaatit vaativat myös kuljetusliikettä toimimaan laatukriteerien mukaisesti muun muassa huomioimalla energian käytön kiinteistössään, miettimällä tarkasti hankintoja sekä järkiperäistämällä kuljetuksia.

Sosiaalinen ja kulttuurinen toiminta tukevat yrityksen työtä myös ympäristön näkökulmasta. Kun yritys investoi uuteen kalustoon ja teknologiaan ja antaa työntekijöilleen vastuuta toteuttaa työtään, tekee se samalla vaikutuksen työntekijöihin ja parantaa heidän ammattiylpeyttään. Työtä tehdään tiimeissä tukemalla toisia niin kielitaidossa, teknologisessa osaamisessa kuin ajamisessa vaikeassa maastossa luontoa säästäen.

Oli hienoa nähdä miten yrityksen edustajat Jarkko ja Päivi näkivät toiminnan kokonaisvaltaisesti kestävyyden kautta. Heidän puheessaan sulautui niin ekologinen, taloudellinen kuin sosiaalinenkin kestävyys yhteen.

Entä meillä Tredussa?

KESTU-hanke on tuonut Treduun paljon uutta erilaisten verkostojen, kumppanuuksien ja yhdessä oppimisen ansiosta. Olemme saaneet tehtyä ympäristötyötä näkyvämmäksi muun muassa järjestämällä yhteistyössä Vaski-hankkeen kanssa vastuullisuuslupaustempauksen keke–viikolla. Lisäksi olemme osallistuneet valtakunnalliseen roskapussikeräykseen, laatineet Ympäristötietoinen tredulainen -perehdytysmateriaalin ja jäsennelleet perehdytysohjelmaa Moodlepohjaan. Olemme myös neuvotelleet vastuullisista yto-poluista sekä Ilmastovastuullinen toiminta -tutkinnonosan toteutuksesta oppilaitoksessamme ja järjestäneet yhteistyössä OKKA-säätiön kanssa henkilöstölle sparraustilaisuuden uusia sertifiointiprosesseja silmällä pitäen. Prosessi huipentuu koko Tredun hiilijalanjäljen julkaisemiseen vuoden 2023 lopussa. Samalla tiedotamme kaikkia toimipistekohtaisesta hiilijalanjäljestä, jotta matka voisi jatkua kohti strategista tavoitettamme.

Mitään emme ole voineet tehdä yksin tai pienessä tiimissä, vaan olemme tarvinneet ympärillemme paljon ihmisiä ja tarvitsemme tästä eteenpäinkin, jos haluamme matkan jatkuvan. Kurun Metsätien hiilijalanjäljen laskenta vuosilta 2021-2022 ja tehdyt toimenpiteet osoittavat, että hiilijalanjäljen pienentämiseen sekä ympäristöön ja ilmastoon on mahdollista vaikuttaa hyvällä suunnittelulla ja pienilläkin työtapojen muutoksilla.

Kirjoittajat:
KESTU-hankkeen projektitoimijat Heidi Helo, Virpi Lipponen, Keijo Valkama, Pia Korhonen ja Jari Rauhala

Kainuussa Vuokatissa on Suomen monipuolisin liikunta-alan koulutuskeskittymä. Vuokatti Sport urheiluopiston kampuksella voi opiskella läpi koko liikunta-alan opintopolun toiselta asteelta aina liikuntatieteiden tohtorin tutkintoon asti. Kainuun ammattiopisto järjestää alueella liikunta-alan perus- ja ammattitutkinnon opinnot, Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijat opiskelevat liikunnanohjauksen AMK-tutkintoa ja Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikössä voi jatkaa opintojaan liikuntatieteiden parissa. Vuokatti-Ruka urheiluakatemia mahdollistaa tavoitteellisesti urheileville opiskelijoille kansainvälisen tason valmennusta ja asiantuntijapalvelut harjoittelun ja opiskelun tueksi. Tiivis ja monipuolinen yhteistyö kampuksen toimijoiden kesken varmistaa koulutusten laadukkaan ja kestävän toteutuksen.

Liikunta-alan koulutuksen toteuttaminen laaja-alaisen osaamisen hankkimiseksi edellyttää monien erilaisten liikuntatilojen ja välineiden saavutettavuutta. Tarvitaan esimerkiksi voimistelu- ja palloilusalit, vesiliikuntaympäristö, olosuhteet jäällä ja lumella liikkumiseen, ulkoliikuntakentät ja tilat lihaskunto- ja taitoharjoitteluun. Tilat ovat suuria ja niiden rakentamisesta ylläpidosta ja huollosta tulee huomattavia kustannuksia. Vuokatin kampuksella eri liikuntatilat ja välineet ovat eri toimijoiden yhteiskäytössä ja tilat sijaitsevat lyhyiden etäisyyksiä päässä toisistaan. Näin käyttö on tehokasta eivätkä tilat seiso tyhjillään. Yhdessä suunnittelemalla tiloja voidaan myös kehittää ja varustaa muuttuvien tarpeiden mukaan. Tiloja käyttävät koulutustoimijoiden ja urheiluopiston asiakkaiden lisäksi myös paikalliset koulut ja paikkakuntalaiset vapaa-ajallaan. Näin pienehkön kunnan asukkaat saavat nauttia erityisen laadukkaista ja monipuolisista liikuntaolosuhteista.

Kampuksella toimivat liikunta-alan koulutusten järjestäjät ja muut toimijat muodostavat merkittävän ja laaja-alaisen liikunta- ja urheiluosaamisen asiantuntijakeskittymän. Asiantuntijuutta hyödynnetään yli oppilaitosten rajojen. Opetusta järjestetään ja kehitetään yhdessä ja opiskelijat toimivat yhteisissä opiskeluprojekteissa kuten Vuokatti Sportin monissa, myös kansainvälisissä, urheilu- ja liikuntatapahtumissa. Lisäksi opettajat ja muut asiantuntijat opettavat toistensa koulutuksissa ja näin jokaisen toimijat erikoisosaaminen tulee kaikkien hyödyksi. Kun kampukselle tulee vierailemaan alueen ulkopuolinen asiantuntija, kaikki koulutustoimijat ja opiskelijat kutsutaan yhdessä kuulemaan ja oppimaan. Tilaisuutta tarjotaan myös paikallisille urheilu- ja liikunta-alan toimijoille.

Osa liikunta-alan koulutuksen kestävää toteutusta on Vuokatin ainutlaatuinen liikunnan opiskelijan opiskelupolku. Alueella on mahdollista tehdä liikunta-alan opintopolusta juuri sellainen, kuin kukin opiskelija itse haluaa ja mitä hän tavoittelee. Tutussa ja tiiviissä kampusympäristössä on helppo löytää oma polku ja siirtymät koulutuksesta toiseen ovat sujuvia. Koulutuksen järjestäjät tuntevat toistensa tarjoamat tutkinnot ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen toimii opiskelijan edetessä opinnoinnoissaan kouluasteelta toiselle. Nuorelle perustutkinnosta valmistuvalle opiskelijalle korkeakouluopintoihin siirtyminen on helpompaa, kun hän tuntee jo opettajia, on tehnyt yhteistyötä korkeakouluopiskelijoiden kanssa ja opiskeluympäristö on fyysisesti ja sosiaalisesti tuttu. Lisäksi havaitaan, että koulutusasteilla opiskelevien opiskelijoiden yhteistyö motivoi opiskelijoita ja kannustaa jatkamaan opintoja oman tavoitteen saavuttamiseksi.

Tärkeä osa Vuokatin liikunta-alan kestävän kehitystä on työelämäyhteistyö. Koulutuksen järjestävät toimivat tiiviissä yhteistyössä alueen liikunta-alan toimijoiden kuten kuntien, urheiluseurojen ja yritysten kanssa. Tavoitteena on, että opiskelijat vievät tuoretta tietoa ja näkökulmia työelämään ja työelämä tukee heidän ammattilaisuutensa kehittymistä. Aktiivinen vuoropuhelu työelämän kanssa auttaa myös kehittämään koulutuksia vastaamaan entistä paremmin alan tarpeita. Lisäksi työelämä on osaltaan juurruttamassa nuoria alueelle poimien sopivimmat opiskelijat omille palkkalistoilleen tai inspiroiden heitä oman liikunta-alan yrityksen perustamiseen. Kun työelämäyhteistyötä tehdään yhdessä eri toimijoiden kanssa, siitä tulee vaikuttavaa ja työelämän sekä opiskelijoiden näkökulmasta houkuttelevaa.

Opiskelijat järjestävät osana opintojaan erilaisia liikuntatapahtumia ja -palveluita lähialueen asukkaille ja ovat näin omalta osaltaan tukemassa lasten, nuorten ja aikuisten liikkumista ja hyvinvointia. Useat heistä myös toimivat seuroissa ja yrityksissä liikunnanohjaajina ja valmentajina vapaa-ajallaan. Vuokatti Sportin huippu-urheilijoita vilisevä, inspiroiva ympäristö ja upea luonto kannustavat myös opiskelijoita huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan.

Hyvinvoivat opiskelijat, työstään innostuvat opettajat, laadukas oppimisympäristö, kannatteleva yhteisö ja yhteistyö toimijoiden välillä luo askelmerkit Vuokatin liikunta-alan kampuksen kestävälle kehitykselle. Tavoitteena on, että kampuksen kestävä tapa toimia liikunta-alalla siirtyy valmistuvien opiskelijoiden myötä osaksi laajempaa suomalaista liikuntakulttuuria.

Kirjoittajat:
Jaana Kari, LitT, kehittäjä, Kainuun ammattiopisto
Sanna Pakkala-Juntunen, opettaja, tiimivastaava, Kainuun ammattiopisto

Stadin AO hakee oppilaitosten kestävän kehityksen OKKA-sertifikaattia.  Sertifikaatin hakeminen edellyttää organisaation tekemää itsearviointia, joka tehdään kestävän tulevaisuuden indikaattoreiden pohjalta laadittuja itsearvioinnin työkaluja käyttäen. Arviointiryhmät on koottu Stadin AO:n kaikilta kampuksilta monialaisesti ja myös opiskelijat osallistuvat arviointiin. Arviointi toteutetaan syksyn 2023 aikana etä- ja lähitoteutuksina. Luvassa on arvokkaita pohdintoja Stadin AO:n kestävän tulevaisuuden toiminnoista. Arvioinnin tuloksista laaditaan organisaation kehittämissuunnitelma, joka täydentää oppilaitoksen Stadin AO:n Kestävän tulevaisuuden ohjelmaa.

 

 

Itsearvioinnin lisäksi ulkoinen arvioija eli auditoija suorittaa auditoinnin organisaatiossa. Sertifikaatin myöntäminen perustuu oppilaitosten kestävän tulevaisuuden indikaattoreihin ja niihin liittyviin sertifikaatin myöntämisperusteisiin. Sertifikaatin myöntäminen perustuu oppilaitoksen itsearviointiprosessiin, kestävän kehityksen toiminnan perustason vaatimusten täyttymiseen ja organisaation sitoutumiseen kehittämissuunnitelman toteutukseen.

Sertifikaatin ylläpito edellyttää organisaatiolta vuosittaisen itsearvioinnin toteuttamista, Stadin AO on sitoutunut oppilaitoksen vastuullisten toimintojen kehitystyöhön. On tärkeätä seurata vastuullisten toimintojen toteutumista ja jalkautumista arkeen. Vastuullisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi energiankulutuksen vähentäminen, kierrätyksen ja jätteiden vähentämisen edistäminen, kestävän liikenteen käyttö ja kestävän kehityksen sisällyttäminen opetussuunnitelmaan. Näillä toimilla koulut voivat vähentää ympäristövaikutuksiaan, säästää rahaa ja tarjota oppilaille käytännön oppimismahdollisuuksia.

Oppilaitosten kestävän kehityksen toimintojen parantaminen on tärkeä tavoite, joka edellyttää kaikkien koulun sidosryhmien osallistumista. Osallistumalla OKKA sertifiointiin ja ryhtymällä konkreettisiin toimiin kestävän kehityksen edistämiseksi oppilaitokset voivat osoittaa sitoutumisensa kestävämpään tulevaisuuteen ja valmistaa oppilaita vastuullisiksi toimijoiksi työelämään.

Kirjoittaja:
Kaisa Rastas
Opettaja, Kestävän tulevaisuuden ammattilaiset-hanke

 

Varian ympäristöryhmässä mietittiin ketterää tapaa nostaa arjen ekologisia ja kestäviä tapoja näkyviin toimipisteiden opiskelijoille ja henkilökunnalle. Päätimme ottaa kokeiluun kuukausijulisteet, joilla tuodaan esiin erilaisia ympäristö- ja kestävän kehityksen aiheita. Julisteiden lisäksi sama aihe toistuu info-tv:ssä.  

Joka kuukausi Varian ympäristöryhmä kokoaa ”Vastuullinen Varia” -julisteen, joka laitetaan esille oppilaitoksen toimipisteissä. Julisteet käsittelevät monipuolisia teemoja, jotka kannustavat ekologisiin valintoihin ja vastuulliseen elämäntapaan. Aiheet vaihtelevat Älä osta mitään -päivästä energiansäästöön ja kierrätyksestä ystävänpäivämuistutuksiin. Jokainen juliste muistuttaa, vinkkaa ja kannustaa pieniin tekoihin, jotka yhdessä luovat suurta vaikutusta. Jatkossa haluaisimme saada enemmän myös opiskelijoita mukaan julisteen sisällön ideoimiseen ja tekemiseen. 

Vastuullisuusviestintään haluttiin myös yhtenäinen ilme, joka sopii sekä Vantaan kaupungin ympäristöohjelman että oppilaitoksen omaan graafiseen ilmeeseen. Suunnittelutyö annettiin Varian media-alan opiskelijoille ja tuloksena syntyi logo ja valmiita viestintäpohjia eri tarkoituksiin. Kymmenen hienon ehdotuksen joukosta valittiin Varian vastuullisuusviestinnälle aaltomainen logo, jossa kestävyys näkyy myös kädenjälkenä. Logon suunnitellut opiskelija Kaius halusi ilmeeseen luonnonmukaista liikettä ja se siinä myös näkyy. 

Esimerkiksi tällaisia julisteita on Varian käytävien ja luokkien seinillä toistaiseksi nähty:  ChatGPT (OpenAI 2023) tiivistää näin runollisesti: “Vastuullinen Varia –julistesarja on enemmän kuin vain paperia seinillä. Se on kutsu toimintaan, se on muistutus siitä, että jokainen teko, olkoon se sitten suuri tai pieni, voi tehdä merkityksellisen eron. Se on yhteinen matka kohti kestävää tulevaisuutta, joka on sekä inspiroiva että saavutettavissa oleva. Kun kävelet Varian käytävillä ja näet nämä julisteet, muistuta itsellesi, että vastuu ympäristöstä on meidän kaikkien harteilla – ja jokainen askele lähemmäs kestävää huomista on askel oikeaan suuntaan.”
Tai kuten Maria Joutsenvirta ja Arto O. Salonen sen muotoilevat: Jokainen teko, joka lisää tulevaisuuden toivoa edes pisaran verran, on sivistynyt teko (Joutsenvirta & Salonen 2020). 

Ympäristövastuutyö ei tietenkään ole vain julisteita seinillä, mutta se voi osaksi olla sitäkin. Ympäristövastuusta viestitään lisäksi Varian virallisissa somekanavissa ja myös Varian kestävän kehityksen instagram-tilillä VariaVenttiilissä. Aina kun vastuullisuusasioista viestitään, varialaisille on nyt käytössään siihen logo ja ilme. 

Kirjoittaja: Anna Kepanen, KESTU-hankkeen projektivastaava, Vantaan ammattiopisto Varia 

 

Kirjoittaja käytti tekoälytyökalua (ChatGPT) blogitekstin jäsentelyyn ja sisällön muotoiluun. Kirjoittaja on tarkistanut ja muokannut sisältöä ja on vastuussa blogitekstin sisällöstä. 

Lähteet:

Joutsenvirta, M. & Salonen A.O. 2020: Sivistys vaurautena

OpenAI 2023. ChatGPT (Default 3.5, suuri kielimalli) https://chat.openai.com/chat Viitattu 31.8.2023 

Noin vuosi sitten kirjoittelin ensimmäistä blogikirjoitusta tänne Kestu-hankkeen sivuille. Silloin hankkeen tavoitteena oli laskea Tredun Metsätien hiilijalanjälki vuodelta -21. Joulukuun alkupäivinä vuonna -22 katsoimme päässeemme maaliin ja saimme julistaa vuoden -21 Metsätien hiilijalanjäljen valmiiksi.

Valmistautuminen  vuoteen 2023 alkoi joulun aikoihin muhia mielissämme. Tavoitteena metsätien vertailulaskenta vuodelta 2022, sekä projektijohdon ehdotus laskea hiilijalanjälki muutamasta muustakin toimipisteestä. Nälkä kasvoi syödessä. Kauaa ei asia vanhentunut, kun laskentaa tehtiin Metsätien vertailulaskelman lisäksi myös Ajokinkujan, Santalahdentien ja Lempäälän toimipisteissä.

Kevät talvella -23 Tredun johtoryhmäkin oli kiinnostunut hankkeestamme ja oli ehdottomasti sitä mieltä, että kaikkien 14 toimipisteen hiilijalanjäljet lasketaan. Tietokoneellani oli melko nopeasti kaikille toimipisteille oma laskentataulukko ja kaikille toimipisteille on jo arvojakin löytynyt. Sain kaksi henkilöä itseni lisäksi tietoja etsimään, unohtamatta tietenkään projektipäällikön vinkkejä mistä kannattaisi mitäkin tietoa lähteä kyselemään. Tehtäväkuva alkoi olla hahmollaan, sitten vaan arvoja hakemaan taulukkoon.

Laskenta edellyttää tiivistä yhteistyötä

Yhteistyötä on tullut viriteltyä organisaation eri tahojen kanssa. Tila- ja logistiikkapalvelujen suunnittelijalta löytyi kohtuu pienellä vaivalla Enerkey-palvelun kautta pääsääntöisesti kaikkien toimipisteiden veden, kaukolämmön ja käyttösähkön kulutukset exel-taulukoina ja pylväsdiagrammeina. Kiinteistöpalvelujen palvelupäälliköltä on tullut kokonaisvaltaisesti tärkeää tietoa kiinteistöihin liittyvissä asioissa. Pirkanmaan Jätehuollolta olen saanut raportteja metri tolkulla toimipisteiden eri jätelajikkeiden säiliöiden tyhjennyskerroista ja kilomääristä. Yhteistyö jäteyhtiön kanssa on jo poikinut kehitystä säiliöiden tyhjennysvälien tarkennuksessa ja tiettyihin kohteisiin on saatu lisää tarvittavien jätelajikkeiden keräysastioita. Polttoaineen jakeluyhtiöltä löytyi raportteja logistiikan ja muun kaluston polttoaineostoista, raporteista oli vain kohdistettava rekisterinumeroiden perusteella mihin toimipisteeseen polttoainemäärä kohdistui.

Metsätien vertailulaskelmista vuosilta 2021-2022 näkyy, että polttoaineen kulutus näyttelee melkoisen suurta osaa organisaatiomme hiilijalanjäljessä. Tampereen kaupungin strategiaan on kirjattu -25 vuonna 20 % pienempi hiilijalanjälki kuin vuonna -22. Toivotaan lähitulevaisuudessa teknologian kehittyvän niin, että edellä mainittuun tavoitteeseen päästään. Polttomoottoritekniikalle olisi hyvä löytyä vaihtoehtoja.

LASKENTA ON KANNUSTANUT TOIMINTATAPOJEN MUUTOKSEEN

Toimipisteessä, jossa allekirjoittanut toimii logistiikan lehtorina, koulutetaan myös metsäkoneen kuljettajia. Osa metsäkoneenkuljettaja opettajista on mukana metsäkonevalmistajien kanssa metsäkoneen tietokonejärjestelmiin liitettävien ohjelmistojen kehityksessä, missä nähdään mm. hakkuukoneen polttoainekulutus tarkasti puun käsittelyn eri vaiheissa. Metsäkoneiden polttoaineenkulutus on vähentynyt n. 20 %, kun verrataan vuotta -21 vuoteen -22.

Yhteenvetona tällä hetkellä voin mainita näkemykseni muuttuneen yleisesti omaan työhöni ja muiden alojen koulutuksen toteutukseen juuri kestävän kehityksen kantilta. Omaan toimintaan kannatta kiinnittää huomiota eli esimerkiksi työssä syntyvä jäte/roska kannattaa laittaa oikeaan keräyssäiliöön, jotta siitä saadaan uutta raaka-ainetta. Näin jossain vaiheessa opiskelijatkin oppivat toimimaan työelämässä oikein ja arvostamaan luonnon varoja. Tietenkin kannattaa miettiä opiskelijoiden kanssa yhdessä kuinka toimitaan niin, että roskaa ja jätettä syntyy tietyssä työvaiheessa mahdollisimman vähän. Eli vältetään hukkaa ja mietitään jo hankinnoissa materiaalin tarpeellisuus ja kestävyysnäkökulmat.

Näihin tunnelmiin lopettelen tämän blogi-kirjoituksen. Kaikille lukijoille mukavaa ja terhakasta loppukesää sekä alkavaa syksyä.

Kirjoittaja:
Keijo Valkama, Logistiikan lehtori, Tampereen seudun ammattiopisto

Kainuun ammattiopiston luonnonvara-alan yksikössä toteutettiin Hyvinvointia luonnosta -tapahtuma 21.-22.4.2023. Paikkana oli Seppälän Impilinna Kajaanissa, historiallinen puurakennus 1930-luvulta. Kävijöitä tapahtumassa kahden päivän aikana oli kolmisen sataa ja toteuttamassa päiviä oli yli kaksikymmentä opiskelijaa. Mukana oli myös kolmekymmentä luonto-, luonnontuote- ja hyvinvointialan yrittäjää ja eri organisaatiota. Heidän tuotteisiinsa ja palveluihin kävijät saivat tutusta minimessuilla, tietoiskuissa, näytehoidoissa ja maistatuksissa. Tapahtumassa oli myös kahvio sekä ulkoaktiviteetteja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tapahtumassa käyneiltä kerätyssä palautteessa moni mainitsi, että oli hyvä, kun toimintaa oli päivien aikana sisällä ja ulkona. Sää todella suosi ulkoaktiviteettejä vetäneitä opiskelijoita ja tuokioihin osallistuneita. Lapsille järjestetyssä ohjelmassa tavattiin iloiset ja innokkaat pupu ja karhu. Aikuiset saivat metsävenytellä ja avata aisteja lähimetsässä sekä viimeisillä keväthangilla kiertää ohjatun lumikenkäilyn. Tällä kertaa matka lyhyt ja taukopaikoilla oli luonnonläheistä ohjausta pieniin tehtäviin.

Useat opiskelijat toteuttivat tapahtuman osana Luonto- ja ympäristöalan opintoihinsa kuuluvia näyttöjä. Yksi heistä oli Mari Kukkonen, hän opiskelee luonnonvara-tuottajaksi. Mari toteutti Luontoperustaiset hyvinvointipalvelut tutkinnon osaan kuuluneen näytön ohjaten Aistit avaava metsävenyttely -tuokioita. ”Tapahtuman suunnittelu ja toteutus sujui hyvin. Toki mukaan olisi mahtunut lisääkin opiskelijoita!” kertoo Mari tapahtuman jälkeen. Hän koki erittäin hyväksi, että näytön pystyi yhdistämään osaksi isompaa tapahtuman järjestämistä ja aidolle asiakaskohderyhmälle. ”Suosittelen tuleville opiskelijoille, tällaisiin tilaisuuksiin kannattaa tarttua!” Mari vielä jatkaa.

Mari Kukkonen oli myös yksi opiskelijoista, jotka osallistuivat Kainuun ammattiopiston luontoalan opintojen osana ensi kertaa järjestettyyn Green Care -perusteet, ja laajemmin Luontoperustaiset hyvinvointipalvelut tutkinnon osan koulutukseen. Tämä on uutta ja mahdollistaa opintokokonaisuuden suorittaneille, että he saavat kattavat tiedot mitä luonto- ja eläinavusteinen toiminta on Suomessa ja mihin teoriataustaan se perustuu. Samalla koulutus on sisällöltään Green Care Finland ry:n hyväksymä, jolloin koulutuksesta saadulla erillistodistuksella voi osoittaa LuontoHoiva- tai LuontoVoima laatumerkkiä hakiessa, että hakijalla on tarvittava Green Care -perusteet osaaminen.

”Tämän Green Care kokonaisuuden opintojen aikana hoksasin, miten paljon erilaisia mahdollisuuksia on toteuttaa Green Care -palveluja. Kuitenkaan niiden toteuttamisessa ei tarvitse jäädä yksin, erilaiset yhteistyöverkostot sekä yhteistyötahot voivat tuoda suunnitteluun ja toteutukseen tukea”, Mari summaa ajatuksiaan Green Care perusteista.

Kainuun ammattiopistossa voi opiskella luonnonvaratuottajaksi ja luonto-ohjaajaksi Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnossa, sekä luonnontuotejalostajaksi ja -neuvojaksi Luontoalan ammattitutkinnossa. Tapahtuman järjestäminen kokosi yhteen koko laajan kirjon luonto- ja luonnontuotealan toimijoita Kainuusta ja lähimaakunnista. Yleisölle tapahtuma loi katsauksen luonnon upeasta merkityksestä hyvinvointiin, sekä tuotteistamisen mahdollisuuksista. Luonnosta saa elinkeinoa, mutta myös ”ilmaista” hyvinvointia!

KantriKestävä on Kainuun ammattiopiston hallinnoima hanke, jonka osatoteuttajana on ProAgria/ Maa- ja kotitalousnaiset. Hankkeen tavoitteena on tukea ruokaketjuun ja luontoon liittyvää liiketoimintaa tukemalla yrittäjää uuden liiketoiminnan synnyssä, kasvussa ja kehityksessä. Tavoitteessa yhdistyy eettisyys, kestävyys ja yhteistyö, jota tehdään yli toimialarajojen. Tapahtuma hyvinvointi- ja luonnontuotealan yrittäjille on erinomainen mahdollisuus tuoda omia palveluja ja tuotteita esille. Samalla kuin luonnostaan tapahtui verkostoitumista niin paikalla olleiden eri organisaatioiden kuin yrittäjien ja opiskelijoiden kanssa.

Oli todella ilo toteuttaa tapahtumaa motivoituneen opiskelijaporukan kanssa!

Kirjoittajat:

Heidi Kotilainen
KantriKestävä-hankkeen projektipäällikkö, Kainuun ammattiopisto

Riitta Turpeinen
Opettaja, Kainuun ammattiopisto