Oppilaan kokoinen tila koulutuksen ja työelämän siirtymävaiheissa

Julkaistu Opinto-ohjaaja -lehdessä 1/2025

Perusopetuksen oppilas tarvitsee osaavan valmentajan koulutuspolullaan ja siirtymävaiheessa työelämään. Viime vuosikymmenen aikana oppilaanohjauksen ympärillä käytävä keskustelu on ollut ajoittain kakofonista ja meidän työkentällämme on ollut tilaa monenlaiselle päälliköinnille, ei mihinkään perustuvalle pulinalle ja markkinapuheelle.

Onneksi ihan viime vuosina on tehty merkittävää kansallista kehittämistä ja arviointia opinto-ohjauksen laajalla kentällä. On tutkittu työelämän tutustumisjaksojen toteutusta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja saavutettavuutta perusopetuksen aikana (Valtioneuvosto 2022). Jyväskylän yliopisto on julkaissut ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvaukset (2023) ja laatinut urasuunnittelutaitoja jäsentävän selvityksen (2023). Elinikäisen ohjauksen näkökulmasta on laadittu ehdotus urasuunnittelutaitojen viitekehykseksi (KEHA-keskus 2023) ja urasuunnittelutaitojen osaamiskehikko (Hyria 2024). On arvioitu opinto-ohjauksen uusia muotoja (Karvi 2022–2024) ja tehty arviointitutkimus elinikäisen ohjauksen tilasta (TEM 2024). Vuonna 2025 valmistuu vielä Jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus. Jo nyt Osaamistarvekompassi näyttää suuntaa siihen, mihin päin tiedon hyödyntäminen urasuunnittelutaitojen opettamisessa tulisi kehittyä. Tämän merkittävän työn tuloksia ei saa hukata – tarvitaan eri toimijoiden vuoropuhelua eri tasoilla ja koordinoitua toimintaa. Esille nostetut hyvän ohjauksen esteet ovat ratkaistavissa, jos oppilaanohjaus saa aikaa ja huomiota yli hallituskausien.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaista oppilaanohjausta pitäisi kansallisesti ja alueellisesti koordinoida. Koska opo ei ole ohjauksen sekatyömies, ei kansallista koordinointia voi antaa ohjauksen generalistien käsiin tai paloitella instituutioille, joiden agendaa ei määritä opetussuunnitelma. Erkki Lahdes on todennut jo vuonna 1978 Perusopetuksen uusi opetusoppi kirjassaan, että ohjaus on laaja ja epämääräinen käsite. Tämän takia oppilaanohjaus ja ohjaus -sanoja ei saa käyttää synonyymeina. Oppilaanohjaus on yksittäinen oppiaine ja se on myös yhden asiantuntijaryhmän tulokulma ohjauksen laajaan kenttään. Tämä on tunnistettu lainsäädännössä, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ja opettajien virkaehtosopimuksessa. Se tulisi tunnistaa myös siinä, miten ohjaustyömme toimeenpanoa kansallisesti tuetaan.

Opetuksen ja ohjauksen toimeenpanosta viimekädessä vastaa koulutuksen järjestäjät. Toimeenpano ja toiminnan kehittäminen kiireisessä arjessa on haastavaa. Oppivelvollisuuslaki tarkastelee perusopetusta ja toisen asteen koulutusta kokonaisuutena. Lainsäädännössä puhutaan koulutuksen järjestäjän ohjaus- ja valvontavastuusta. Vaikka työjaossa on rajattavissa oppilaanohjaajan kokoinen vastuualue, toimeenpano edellyttää monitasoisia toimia ja toiminnan kehittäminen eri toiminnan tasojen vuoropuhelua. Yhteiset tavoitteet eivät tee toiminnasta yhteistä. Jotta pienen kansakunnan rajalliset resurssit tulee käytettyä tehokkaasti, pinnallisen toiminnan sijaan, tulee käydä tiivistä strategista vuoropuhelua ja toimeenpanoa tukevaa keskustelua koulutuksen järjestäjien kanssa. Eri toiminnan tasoilla katse täytyy pitää oppijan ja opinto-ohjaajan kohtaamisessa ja mahdollistaa näin erilaisille oppijoille kiinnittyminen koulutukseen ja työelämään.

Oppilaanohjaaja on urasuunnittelutaidon opettamisen ammattilainen. Jotta opo voi onnistua valmennustyössään hän tarvitsee yhteistyökumppaneita oppimisympäristön rakentamistyössä. Jotta oppilas voi hyödyntää tietoa ura- ja koulutusvalinnassaan, hän tarvitsee kehitysiän mukaista informaatiota koulutuksesta, työelämästä ja toimintaympäristön muuttumisesta. Onnistuakseen ura- ja koulutusvalintaprosessissa oppilas tarvitsee ympärilleen pedagogisia ratkaisuja, joiden avulla hän oppii tunnistamaan omiin vahvuuksiinsa linkittyvät toimintaympäristön mahdollisuudet ja reunaehdot, oppii huomioimaan riskit, tekemään varasuunnitelmia ja suhtautumaan muutoksiin. Hänen tulisi kyetä siirtymään eteenpäin muuttuvissa tilanteissa ja tekemään ekososiaalisesti kestäviä valintoja.

Muista opetuksen yhteistyökumppaneista poiketen oppilaanohjaajan tehtävänkuvaa määrittää ensi sijassa elinikäisen ohjauksen tavoitteet. Meidän osaamisemme piiriin kuuluu määrittää opetussuunnitelman mukainen urasuunnittelutaidon kehittämisprosessi koulussa sekä ohjata oppilasta ura- ja koulutuspolulla. Kouluissa tapahtuva oppilaanohjaus on oppilaan kokoinen mahdollisuus sitoa nuoren valmiudet koulutus ja työelämän mahdollisuuksiin. Onnistunut oppilaan koulutuspolku on opetustoimen hallinon, oppilaanohjaajan, opettajien, oppimisen tuen ja opiskeluhuollon yhteistyön tulos. Jotta oppilaan kohtaaminen olisi mahdollisimman laadukasta tarvitaan oppijan kokoista ja näköistä toiminnan koordinointia.

Demokratia-ansa ohjauksen kehittämisessä

Habermasin rationalisoitumisteorian mukaan diskurtiivinen totuus voidaan tuottaa tietyin ehdoin.  Tulokseen pyrkien keskustelijoiden tulee pystyä itsenäisesti esittämään eriytyneitä väitteitä kolmesta maailmasta ja kyettävä arvioimaan niistä esitettyjä väitteitä kyseiseen maailmaan soveltuvalla kriteerillä. Kriteerit ovat totuus, autenttisuus ja oikeudellisuus.

Ulkoiseen maailmaan viittaava lause on pätevä (totuus) silloin, kun se on todenmukaisessa suhteessa ulkoisen maailman tosiseikkoihin. Sisäiseen maailmaan viittaava lause on pätevä (autenttinen), kun se ilmaisee aidosti ja rehellisesti ihmisen sisäisen kokemuksen. Sosiaaliseen maailmaan viittaavaa lause on pätevä (oikeudellinen), kun se ei ole ristiriidassa yleisesti hyväksytyn normitekstin kanssa. Kun nämä ehdot täytetään tyydyttävästi keskustelussa, voidaan tuottaa väitteiden ja vastaväitteiden avulla yhdessä diskursiivinen totuus. Yhteistyön kohteena voi olla esim. aloite, johon organisaation eri toimijoiden, ohjauksen tuloksellisuuteen vaikuttavien systeemisten tasojen, on mahdollista reagoida ja ottaa kantaa.

Demokratian perusajatus on se, että kansan tahto toteutuu tai kansa päättää ja päätöksissä noudatetaan enemmistösääntöä. Demokratia-ansa ohjauksen kehittämisessä on se, että ohjauksen kehittämistä viedään eteenpäin huutoäänestyksellä, vedotaan kannatukseen, tiimityöhön tai  yhteistyöhön ilman, että prosessille ja lopputulokselle asetetaan muita kriteereitä. Ohjauksen, kasvattamisen ja opettamisen kenttä muodostuu normeista, tutkitusta tiedosta ja opetussuunnitelmasta. Päätöksenteossa tarvittava tieto tulee olla yhteisessä käytössä, jotta voimme yhdessä suunnata toimintaamme ja tehdä päätöksiä.

Lue loppuun