Luostarivuoren koulun Martin yksikössä on järjestetty syksystä 2016 alkaen kerran kuukaudessa kieli- ja kulttuurimaistiaisia 4.-6. -luokkalaisille. Kerhossa vierailee joka kerta eri vetäjä, joka opettaa oppilaille muutamia perusasioita omalla äidinkielellään (tervehdyksiä, numeroita, sanastoa oppilaiden toiveiden mukaan). Lisäksi oppilailla on mahdollisuus kysyä hänen kotimaastaan ja kulttuuristaan. Lopulta myös maistellaan jotain kohdemaalle tyypillistä ruokaa tai juomaa. Tunnissa ehditään yllättävän paljon!
Lukuvuonna 2016-2017 kerho pidettiin viisi kertaa. Toiminta rahoitettiin Kielivirta-hankkeen harrastetoimintaan suunnatuilla varoilla. Marraskuussa 2016 japanilainen Fumi vieraili tutustumassa kouluumme viikon ajan. Hänen iltapäivässään tutustuttiin origami-taitteluun ja vietettiin japanilainen teeseremonia.
Kevätlukukaudella 2017 kerho pidettiin neljä kertaa. Sveitsiläinen opettajaopiskelija Alena oli harjoittelussa koulussamme, ja hänet valjastettiin luonnollisesti yhden iltapäivän vetäjäksi. Juustoinen fondue sekä Toblerone jäivät mieleen, toki myös se monelle yllättävä tieto, että Sveitsissä puhutaan useita kieliä.
Koulumme henkilöstön kautta löytyi kontakti myös seuraavaan kerhoisäntään: kaksikielinen Daniel johdatti oppilaat hollannin kielen haastavaan maailmaan. Keskustelua riitti mm. jalkapallosta, ja lopuksi opeteltiin, miten Gouda lausutaan ja miltä se maistuu.
Italia-iltapäivään ei tarvinnut myöskään etsiä vetäjää kaukaa, vaan koulumme koulunkäynninohjaajaharjoittelija Angelo oli heti valmis tarttumaan haasteeseen ja johdattelemaan lapset kotimaansa kulttuurin pariin. Oppilailla oli paljon ennakkotietoa Italiasta ja he kertoivat mielellään kokemuksistaan. Kieltä harjoiteltiin keskustelemalla, ja moni oppi hienosti mm. esittelemään itsensä. Maisteltiin luonnollisesti pizzaa – vaan yllättäen Margaritan rinnalla oli myös italialaislasten suosikki : pizza, jonka täytteenä oli nakkeja ja ranskalaisia!
Kaikki haluavat viimeisen palan pizza Americanoa, Angelo tarjoilee.
Kevään lopuksi, toukokuussa, koimme vielä yhden kulttuuri-iltapäivän. Puolalainen opettaja Joanna työskenteli koulussamme muutaman kuukauden, ja innostui kerhosta ja aktivoi yhden iltapäivän aikana kerholaisia monipuolisesti niin kielen kuin kulttuurituntemuksenkin saralla. ”Pasta with strawberries” oli erikoinen, mutta kaikille maittava herkku. Moni jäikin miettimään, oliko kyseessä ruoka vai jälkiruoka, Joannan mukaan kumpi vain! Itse hän suositteli sitä kuumien hellepäivien lounaaksi.
Syyslukukausi 2017 aloitettiin kieli –ja makumatkalla Espanjaan. Anna, opettaja Barcelonasta, on koulussamme töissä, ja valmisteli oppilaille hauskan ” minisanasto” -harjoituksen sekä esitteli herkun nimeltä tortilla de patatas. Oppilaat taisivat odottaa aivan toisenlaista tortillaa, vaan tämäkin maistui!
Espanjalainen Anna opastaa Eemeliä, miten leipää ”voidellaan” tomaatilla espanjalaiseen tapaan.
Haastateltavana Eemeli, 6d-luokalta. Kielimyönteinen kielikylpyoppilas on ollut mukana jokaisessa iltapäivässä.
Kuka olet ja mitä kieliä osaat?
Olen Eemeli ja osaan ruotsia, suomea, englantia, vähän espanijaa ja italiaa.
Mikä saa sinut mukaan joka kerta? Oletko houkutellut kavereita mukaan?
Uusien maiden kulttuureista ja kielistä oppiminen on saanut minut mukaan joka kerta. Olen koittanut pyytää joitain kavereistani mukaan.
Mikä kerhoista on jäänyt parhaiten mieleen, miksi?
Puolan tai Japanin kerho, koska Puolan kerhossa syötiin niin erikoista, mutta hyvää jälkiruokaa, ja puolan kieli on aika vaikeaa. Japanin kerho siksi, koska kieli on vaikeaa ja haluaisin oppia kieltä ja päästä Japaniin käymään.
Mitä kielistä haluaisit oppia lisää?
Japanin kieltä.
Mikä maa olisi toiveenasi kieli – ja kulttuuri-iltapäivään vielä tänä lukuvuonna?
Uusi Japanin kerho olisi kiva.
Eemeli on kielikerhojen vakiokävijä, espanjan minisanasto työn alla.
Lukuvuoden 2016-17 kerhotoiminta oli mahdollista Kielivirta-hankkeen rahoituksella, ja kerhossa kävi joka kerta 7-13 oppilasta. Natiivipuhujia löytyi kuin sattuman kaupalla ihan omasta koulustamme. Hyväksi havaittu toiminta jatkuu lukuvuonna 2017-18, noin kerran kuukaudessa, ja sen vetäjät saavat kerhokorvauksen koulun kerhotoimintaan suunnatuista varoista. Kerho on saanut vankan kannattajajoukon oppilaiden keskuudesta, ja on ainakin Turussa helposti järjestettävissä mm. jo olemassa olevien kieliluokkien natiiviopettajien, kansainvälisten opiskelijoiden ja maahanmuuttajataustaisen henkilöstön yhteistyöllä. Kerhotoimintaa sujuvoittaa koulun yhden tai useamman opettajan innokkuus osallistua sekä organisoida toiminta (mm. tilat, tiedottaminen ja muut käytännön järjestelyt). Iltapäivinä kerhossa mukana oleminen on opettajillekin erittäin avartavaa ja antoisaa: olla yhtenä ”oppilaana” mukana oppimassa ja maistelemassa!
Vuoden kokemuksella suosittelen kokeilemaan. Innokkaita kerhovetäjiä ei ole ollut vaikea löytää, kun kyseessä on yksittäinen iltapäivä. Uskallanpa väittää, että huoltajienkin joukosta löytyisi kiinnostusta vierailla oman kulttuurinsa esittelijänä koulussa, ja kenties joku vuosi kerhoa voi järjestää niin, että oppilaat toimivat vuorollaan ”isäntinä” tai ”emäntinä”? Ensin kuitenkin katse kohti marraskuuta, jolloin Martin oppilaat tutustuvat Ranskaan.
Teksti ja kuvat: Sanna Sova
luokanopettaja, ruotsin aineenopettaja, kielitietoisuuslähettiläs
Luostarivuoren koulu, Turku
Kielivirta -hankkeen puitteissa pidettiin Puolalan alakoulussa saksan kielen kielenelävöittäjän ylimääräiset tunnit kaikilla luokka-asteilla jakotunnein. Tunnit mahdollistivat pitkäjänteisemmän projektityöskentelyn ja intensiivisemman kontaktin saksaa äidinkielenään puhuvaan ohjaajaan. Oppilaiden näkökulmasta oli innostavaa osallistua projektityöskentelyyn, jonka lopputulos näkyy omassa luokkatilassa/luokassa.
Luokan 1c kanssa aiheena oli: Oma kehoni – MEIN KÖRPER. Maalasimme ihmiskehon vesivärein. Irtolappuihin kirjoitimme ruumiiinosien nimet saksaksi. Ruumiinosien nimet ovat irroitettavissa (sinitarroilla) sanaston uudelleen harjoittamista varten. Työn ohessa lauloimme ja harjoittelimme sanoja erilaisilla loruilla. Samalla harjoittelimme värejä ja adjektiiveja sekä yksinkertaisia lauseita.
Luokan 2c aihe oli vuodenympyrä – DER JAHRESKREIS. Askartelimme ison vuodenympyrän 12 kuukaudesta ja 4 vuodenajasta. Jokaiseen kuukauteen liittyy kuva, joka kuvaa tyypillistä tekemistä. Kuvia väritettiin. Kuukaudet laitettiin oikeaan järjestykseen ja liimattiin isoon alustaan. Kuukauden ja vuodenajan nimet saksaksi tulivat tutuksi. Oppilaat oppivat kertomaan muutamia lauseita, mitä eri vuodenaikoina voidaan tehdä. Opittuja sanoja harjoittelimme laulaen ja leikkien.
Luokka 3c teki kahden tai kolmen oppilaan ryhmissä kalenterin luokkahuoneeseen – DER JAHRESKALENDER. Kuukausien ja viikonpäivien nimien lisäksi tulivat myös saksalaiset pyhä- ja lomapäivät sekä niiden nimitykset saksaksi tutuiksi. Sen lisäksi jokainen ryhmä valitsi oman kalenterisivun aiheen. Lopputulos oli saksankielinen kalenterisivu, joka esitti omaan aiheeseen liittyvää sanastoa saksankielisin sanoin ja kuvin. Tutuksi tuli myös askarteluun liittyvää sanastoa ja erityisesti oman aiheen sanastoa, jonka oppilaat selvittivät itsenäisesti tietokirjoista, sanakirjoista jne. Sanasto piti tarkistuttaa opettajalla. Aiheina olivat mm. Aamuyö, Vappu, Kesäpäivä, Eläimiä, Merieläimiä, Leipominen ja keittiötarvikkeet, Kaveri yökylässä jne. Vaikka aiheet olivat itse valittuja, tuli niiden avulla käsitellyksi hyödyllistä oppilaiden arkeen liittyvää sanastoa.
Luokka 4c teki tietokoneella kahden oppilaan ryhmissä powerpoint-esityksen kotikaupungista TURKU – MEINE HEIMATSTADT. Jokainen valitsi 2-3 nähtävyyttä ja yhden itselle henkilökohtaisesti tärkeän paikan. Oppilaat etsivät itsenäisesti netin ja esitteiden avulla tietoa ja kuvia kohteistaan. Sen jälkeen he käänsivät tekstin ja tutustuivat sähköisten sanakirjojen käyttöön. Kuvista ja tiedoista he tekivät 3-5 sivuisen powerpoint-esityksen per ryhmä. Kaikki esitykset yhdistettiin. Suullinen oman työn esittäminen koko luokalle jäi ajan puutteesta johtuen tekemättä. Aihetta jatketaan viidennellä luokalla. Tutuimmaksi tuli Turku, matkailusanasto ja vuosiluvut. Oppilaat olivat erittäin taitavia Power-Point-käyttäjiä.
Luokka 5c käsiteli reformaation juhlavuoden johdosta aihetta Mikael Agricola– FINNLANDS REFORMATOR. Kukin ryhmä tutustui ensiksi Mikael Agricolan elämään ja kohteisiin, jotka liittyvät Agricolaan Turussa. Sitten menimme iPadien kanssa kuvaamaan Agricolaan liittyviä paikkoja Turussa. Kuvat yhdistettiin yhdeksi Power-Point-esitykseksi (koko luokan yhteinen). Oppilaat kirjoittivat itse kuvatekstit. Esitys jäi ajan puutteesta johtuen esittämättä. Saatujen tietojen perusteella oppilaat keksivät kysymyksiä, jotka liittyvät Agricolaan. Kysymyksistä tehtiin Kahoot, jota sekin jäi pitämättä. Jatkamme Agricolan aihetta syksyllä reformaatiopäivän yhteydessä lokakuussa.
ohjaajana: Anke Michler-Janhunen, saksan kielenelävöittäjä
Mukavaa alkanutta lukuvuotta kaikille! Kielivirran ensimmäinen yhteistapahtuma järjestetään 27.9. klo 8.30-15 Villa Marjaniemessä. Ilmoittautuminen SAP HR:ssä 15.9. mennessä. Tervetuloa!
Syksyllä 2016: ”Kielikarnevaalit. Järjestetään tapahtuma kieliluokkien oppilaille. Tapahtuma, jossa he voivat tutustus toisiinsa, toisiin kaupungin kieliluokkiin. Ja, oppia uutta. Niin, kielistä… ja uusia kieliä. Kyllä.
Mitkä luokat sitten osallistuisivat tapahtumaan? Kaikki. Kyllä kaikki. Onkohan se paljon? On, mutta kyllä sinne kaikki pitää saada. Joo. Kaikki. Ai alkuopetuksesta ysiluokkalaisiin asti. Joo, joo. Kaikki.”
Kielikarnevaalien suunnittelu ja rakentaminen lähti käyntiin syksyllä hankkeemme vastuuopettajakokouksissa. Tapahtumaa sivuttiin myös opettajien verkostoitumispäivässä, jossa kerättiin tapahtuman suunnittelutiimin osallistuvat yhteen.
Ensimmäisenä piti löytää päivä, joka sopisi mahdollisimman hyvin kaikille tapahtumaan osallistuville kouluille. Viikko 15 tuntui sopivan kaikille. Tilan etsiminen oli askelista ensimmäinen. Mihin mahtuu yli tuhat oppilasta? Urheilu- ja palloiluhallien varauskirjat olivat täynnä jo seuraavaan jouluun asti ja jäähalleissa jää. Suuri kieliseikkailu luistellen olisi ollut jo hiukan liikaa. Messukeskus voisi toimia. Olisi ainakin tilaa liikkua ja olla. Näinpä Kielikarnevaalin päiväksi määräytyi tiistai 11.4. kun toiveemme soviteltiin messukeskuksen kalenteriin.
Apua. Mitä nyt sitten? Kieliä, joukkueita ja toimintaa, mutta miten. Löytyisikö tapahtumaan toimijoita avuksia? Ja löytyihän niitä. Ensimmäiseksi olimme yhteydessä Seppoon ja Turun yliopiston kielten laitoksiin. Seppo tarjosi meille sähköisen pelialustan käyttöön karnevaalien ajaksi. Lisäksi saimme heiltä apua ja tukea pelien rakentamiseen, vastauksia ja ohjeita tekniikan suhteen sekä Henrietta Lehtosen avuksi karnevaalipäivänä. Pohjoismaisten kielten laitokselta puolestaan löytyi tehokaksikko Suvi ja Henrik, jotka ottivat yhdessä englannin opiskelija Liisin kanssa 1.-3. -luokkalaisten rastien suunnittelun ja toteutuksen koordinoitavaksi. Ilman heitä ja heidän rekrytoimiaan 30 muuta opiskelijaa olisimme todella olleet pulassa.
Seppo-pelien tehtäviä ja sisältöä alettiin työstää alkuvuodesta 2017. Ensin kerättiin opettajilta ideoita ja ehdotuksia tehtäviksi. Vähitellen yhteistyökumppaneiden lista kasvoi ja saimme lisättyä heidän tehtäviään ja pisteitään 4.-6.-luokkalaisten pelikenttiin. Pidimme maaliskuussa yhden kokopäiväisen suunnittelupäivän, jossa rakensimme pelin tarinaa ja kokosimme opettajien lähettämistä tehtäväideoista eri luokka-asteille sopivat radat. Pelin rakentamisesta ja toiminnasta voit lukea lisää täältä ja katsoa täältä.
Päivän sisältö valmistui vähitellen kaiken käytännön järjestelyjen kanssa käsi kädessä. 1200 oppilaan saamiseksi messukeskukseen, joka sijaitsee kauempana kuin kävelymatkan pääässä, tarvittiin 12 bussia ja useita exceleitä, sähköposteja ja puheluita ohjaamaan eri kouluista eri aikaan lähtevät luokat oikeisiin linja-autoihin. Tässäkin onnistuttiin, sillä 22 noutoa/hakua osuivat kohdilleen. Karnevaalien jälkeen pohtiessani järjestelyiden määrää ja monimutkaisuutta näkisin, että oppilaiden ruokailu tuntui aiheuttavan eniten pään vaivaa. Päädyimme siihen, että alakoululaisille tilattiin kouluista eväät mukaan ja yläkoululaisista osa söi koululla ja osa karnevaaleissa.
Karnevaalien lähestyessä päivät pitenivät ja tuntui, että jokainen hoidettu tehtävä aiheutti viisi uutta pikkutehtävää. Karnevaalien suunnittelutiimi oli kuitenkin rautaista sakkia. Hetkittäin toki usko oli koetuksella ja pohdittiin, mihin ihmeeseen on lupauduttu, mutta vuorotellen toisia tsempaten meillä oli huhtikuun alussa valmiina:
Kouluissa valmistauduttiin myös koko alkuvuoden karnevaaleihin. Jokainen kielilinja suunnitteli ja kuvasi esittelyvideon linjastaan, infosi koteja, tilasi eväitä ja vastaili oppilaiden kasvavaan määrään kysymyksiä tapahtuman lähestyessä.
Viimeiset viilaukset ennen tiistain 11.4. H-hetkeä hoidettiin luonnollisesti viimeisinä iltoina. Messukeskus saatiin koristeltua, julisteet printattua, powerpointit tehtyä, tietokoneet asennettua, verkko testattua ja juontajat harjoitettua ja mikä tärkentä lippusiimat viritettyä kattoon. Kaikki oli siis vihdoin valmista.
karnevaalitunnelman kohottamiseksi ripustettiin messukeskukseen kilometrin verran lippusiimaa koristeineen – muutama metri meni siis teippiäkin.
Itse karnevaalipäivä sujuin upeasti. Oppilaat olivat innoissaan, tehtävät olivat sopivan haastavia, uusia kaverisuhteista solmittiin, kieliä opittiin ja Felix Znegerin esitys innostamina on kevään ajan kuultu beatboxaus harjoittelua koulun käytävillä. Kurkkaa Luostarivuoren 3D-luokan karnevaalitunnelmia täältä ja Tilda Hopian kirjoittama juttu karnevaaleista kuvineen.
Sanna ja Satu karnevaalien jälkeenRanskan instituutin pisteellä riitti pelaajia
Kielikarnevaalien järjestäminen oli paljon kaikkea. Paljon työtunteja, paljon asioiden selvittämistä, monen kysymyksen esittämistä, moneen kysymyseen vastaamista, epävarmuutta ja sen sietämistä. Mutta myös hauskaa, palkitsevaa, uuden oppimista, yhteistyötä, kannustamista, naurua, iloa ja intoa!
Kiitos oppilaat, opet, yhteistyökumppanit ja suunnittelutiimi.
Det var en ivrig grupp med ettor, tvåor och treor som väntade på bussen som skulle ta oss till språkkarnevalen. Utanför mässcentret tittade vi på flaggorna som representerade alla språkklasser i Åbo.
Ännu var mässcentarlen ganska tom, vi var bland de första som kom. Vi tittade på de alla fina dekorationerna och väntade på att programmet skulle börja.
Efter en väldigt lång (enligt eleverna) väntan började programmet. Vi skulle få bekanta oss med alla språkklassernas olika språk. Först fick vi lära oss svenska. De tyckte vi att var roligt, för vi kan redan svenska. Vi skulle säga alla muminfigurerna på svenska.
I följande punkt fick vi lära oss ryska. Vi fick bekanta oss med det ryska alfabetet. Den här uppgiften var den roligaste på hela dagen.
I den följande punkten fick vi lära oss färgerna på tyska. Det var en gammal språkbadselev som lärde oss det. Det var jätte roligt att leka ”Simon says” i den engelska punkten.
Vi hittade också Svenni på karnevalen! Vi försökte gissa vem som var utklädd till Svenni, men lyckades inte.
Snart var vårt program slut och de större eleverna började komma in i salen. Vi gick och åt vår matsäck. Många tyckte att det här var den roligaste stunden på hela dagen.
Dagen avslutades för vår del i auditoriet. Alla 1200 elever samlades där. Det var en fin känsla att vara en del av den här stora gruppen. Först fick vi se alla videohälsningar som srpåkklasserna hade gjort. De var jätte fina! Efter det fick vi öva beatboxing med Felix Zenger och lyssna på hans konsert. Tack för en jätte rolig dag!
Kielikarnevaali -ajatus syntyi opettajien keskuudessa siksi, että isona osana Turun Kielivirta -hanketta on sekä opettajien että oppilaiden verkostoituminen. Suuresti kutkutteli myös suunnitella tapahtuma, jossa oppilaat saisivat kielitaitonsa monipuolisesti käyttöön ja voisivat myös oppia toisiltaan.
Luostarivuoren yläkoulun oppilaat olivat jo yhden teemapäivän aikana päässeet kokeilemaan Seppo – pelialustaa, josta oli toimivia kokemuksia. Seppo-pelin tarkoituksena on aidossa ympäristössä tapahtuva kokemuksellinen, tutkiva oppiminen ja tekniikan hyödyntäminen. Tulevaisuuden taidot, kuten ongelmanratkaisutaidot, luovuus, yhteistoiminta ja osaamisen jakaminen ovat osa Seppo-pelien oppimisprosessia. Seppon pelipedagogiikka on oppilaita innostava ja motivoiva tapa opettaa. Se laittaa pelaajat liikkeelle, jolloin aivotkin toimivat paremmin. Seppo on suomalaisten luoma interaktiivinen pelialusta suomalaisten tarpeisiin ja todella helposti muokattavissa.
Onnistuimme saamaan kokeilulisenssin käyttöömme ja hieman jopa tietämättä mihin kaikkeen ohjelma taipuu, päätettiin toteuttaa Karnevaali-tehtävät ”Seppoiluna” vuosiluokilla 4- 8, ja valjastaa yhdeksäsluokkalaiset heidän tuomareikseen.
Näin pelit syntyivät
Tehtäviä peleihin pyydettiin opettajilta kaikista hankkeessa mukana olevista kouluista. Näistä saaduista tehtävistä opettajatiimi muokkasi ja valikoi tehtäviä (ns.Tähtitehtävät). Lisäksi Karnevaaleille oli pyydetty useita eri kielen asiantuntijoita ja yhdistyksiä. Heidän toimintapisteilleen suunniteltiin omat tehtävät (ns.Kruunutehtävät).
Kun tehtävät olivat valmiina, valittiin karnevaaliteemaan sopiva taustakuva ”pelilaudaksi” sekä laadittiin pelille taustatarina ja säännöt. Tämän jälkeen itse tehtävien syöttäminen peliin sujui suhteellisen mutkattomasti muutamaa teknistä kömmähdystä lukuunottamatta. Jokaiselle luokka-asteelle (4-8) tehtiin oma peli, joissa oli osittain samoja tehtäviä. Osa ennaltalaadituista tehtävistä jäi jopa pelistä pois, sillä ”pelilautaa” ei haluttu täyttää liian sekavaksi ulkoasultaan.
Pelin taustatarinana oli huoli maailman kielten kuolemisesta sukupuuttoon. Kielikarnevaaliin osallistujilla oli mahdollisuus pelastaa maailman kielet, jos saadaan yhteisvoimin kerättyä tarpeeksi pisteitä. Joukkueiden tehtävänä oli suorittaa pelissä annettujen aloitus- ja lopetustehtävien lisäksi 8-10 tähtitehtävää ja 3-5 kruunutehtävää. Pelin kuluessa piti varautua koko pelin keskeyttäviin salamatehtäviin.
Pelin säännöissä annettiin käytännön ohjeita ryhmässä toimimisesta. Neuvoja annettiin miten ollaan yhteydessä tuomariin ja aikuisiin jos homma ei pelitä. Ryhmää pyydettiin miettimään yhteinen tapaamispaikka, jos ryhmä eksyy toisistaan. Eniten ohjeita annettiin tilanteisiin, jos tekniikka pettää, mutta tekniikka tuntui toimivan hyvin.
Jotta saimme varmistettua, että jokainen ryhmä on rekisteröitynyt peliin oikein, niin halusimme aloittaa pelin ”aloittakaa tästä”-tehtävästä. Tehtävässä selvitettiin pelaajille säännöt ja pyydettiin valitsemaan ryhmälle nimi, ottamaan kuva ja kertomaan ryhmän jäsenten nimet. Tällöin pystyimme tarkistamaan ryhmän saamat pisteet ja antamaan palkinnot oikean ryhmän pelaajille.
Palaute-tehtävässä oli palautekysely Kielikarnevaalipäivän sujumisesta ja miten Seppo-peli sopi toiminnaksi. Saimme arvokasta tietoa päivästä oppilaan näkökulmasta; mikä onnistui erityisen hyvin ja missä parannettavaa. Jatkoa ajatellen saimme paljon toiveita.
Esimerkki tähtitehtävästä: ”Valitkaa yksi nähtävyys (patsas, rakennus jne) valitsemastanne maasta (Ruotsista/Englannista/ Ranskasta/Venäjältä/Saksasta) ja tehkää siitä “ihmispyramidi”. Ottakaa kuva ja lähettäkää tuomarille. Kirjoittakaa myös, mikä on kyseessä.
Esimerkki tähtitehtävästä: ”Etsikää henkilö, jolla on keltainen lippalakki (keltalippispäiset olivat natiiveja, omaa kieltään puhuvia vapaaehtoisia, esim. kielen elävöittäjiä koulussa). Pyytäkää häntä opettamaan teille HYÖDYLLINEN lause hänen äidinkielellään (te ryhmänä päätätte lauseen, kukaan teistä ei saa osata lausetta etukäteen). Videoikaa pätkä opetustilanteesta ja lähettäkää se tuomarille.
PELAAMAAN!
Kielikarnevaaleille tullessaan oppilas tiesi oman joukkuekoodinsa, jonka avulla hän löysi oman joukkueensa (auditorion istumapaikat oli merkattu koodien mukaan). Joukkueet muodostuivat 5.-7. oppilaan ryhmistä luokka-asteittain. Jokaisessa joukkueessa oli oppilaita kahdesta eri koulusta ja eri kielisestä kieliluokasta. Näin heillä oli mahdollisuus tutustua toisiin kieliluokkien oppilaisiin ja heillä oli osaamista mahdollisimman monista kielistä, joka saattoi olla hyödyksi pelissä. Peliä varten joukkueen piti kirjautua luokkatason PIN-koodilla ja älylaitteella peliin (Seppo.io) ja antaa joukkueelleen nimi. Tehtäviä arvioi 9.-luokkalaiset tuomarit erillisestä kokoustilastaan ja joukkueet saivat nopeasti palautetta tehtävistään pisteinä. Peliä rakennettaessa tuomareille oli annettu ohjeistus tehtävien pisteytyksestä. Karnevaaleilla oli havaittavissa intoa, tiimityötä ja pelillisyyttä!
OPPILAIDEN PALAUTETTA SEPPOSTA
Teetimme oppilaille kyselyn Kielikarnevaalipäivästä ja jossa kysyimme myös kokemuksia Seppo-pelistä. Kyselyn tulosten perusteella oppilaiden mielestä Seppo-pelin käyttö oli helppoa tai erittäin helppoa. Yhteistyö ryhmissä sujui suurimmaksi osaksi erittäin sujuvasti. Suurin osa oppilaista käytti omaa verkkoyhteyttään laitteessaan, ongelmia verkon kanssa ei ollut, vaikka käyttäjiä oli lähes 800. Tässä muutamia oppilailta tulleita kommentteja pelistä:
Kivointa oli seppo-pelin pelaaminen. Toivoisimme tulevina vuosina lisää tämän tapaisia tehtäviä.
Oli kiva kun sai käyttää puhelinta vapaasti !
Meidän joukkue oli todella hyvä ja tulimme erittäin hyvin toimeen. Pelissä oli todella helpot ja yksinkertaiset säännöt joka oli todella hyvä. Tehtävät olivat hyviä ja seuraavina vuosina voisi olla aika samanlaisia.
Kukaan ei tippunut netistä ja kaikki toimi hyvin. Toivoisin enemmän aikaa ensi kerralla.
Oli kivaa keräillä pisteitä Seppo pelissä.
Pelillisyys sopi hyvin Kielikarnevaalien henkeen ja oppilaiden vaikutti olevan luontevaa verkostoitua yhteisen tehtävän ja laitteen äärelle. Opettajalle SEPPO.IO oli helppokäyttöinen tehdä ja jätti kytemään monia jatkotyöstämisajatuksia. Useat upeat tehtävät jäivät myös tällä kertaa pelien ulkopuolelle, joten materiaalia kieliluokkien peleihin löytyy lisää jo nyt!
Turun kielivirta järjesti Opetushallistuksen, Espoon kaksikielisen opetuksen tukemisen ja Tampereen Kieliä kehiin-hankkeen kanssa seminaarin Kohti monikielistä kielikasvatusta kaksikielisen opetuksen kehittämisseminaari 10.2.2017 Hakaniemessä. Seminaarin materiaalit ja ohjelman löydät POLKKA-sivustolta. POLKKA on kansainvälisyyssivusto, jossa esitellään hyviä käytäntöjä ja materiaalia peruskoulujen ja lukioiden kansainvälistymiseen eli kannattaa selailla muitakin materiaaleja ja kurkistaa asiantuntijavideoita. Muiden kaksikielisen opetuksen kehittämishankkeiden esittelyjä pääset lukemaan täällä.
Seminaari koostui Anneli Rautiaisen, Annamari Kajaston, Kati Costianderin, Katri Kuukan ja meille turkulaisille tutun Kristiina Skinnarin puheenvuoroista sekä työpajatyöskentelystä. Kaikkea läpileikkaavana teemana kulki monikielisyyden ja kielitietoisuuden huomioimisen tärkeys osana opetusta. Kieliluokkaopetuksessa tämä toteutuu tavallaan huomaamatta, mutta vaatii silti asian äärelle pysähtymistä, pohtimista ja opettajan ohjaamista, jotta opetus on kielitietoista.
Työpajatyöskentelyissä esille nousi erityisesti toive kansallisesta kaksikielisen opetuksen verkostosta ja mahdollisuudesta jakaa, kehittää ja suunnittella opetusta laajemmin yhdessä. Tähän toiveeseen seminaarissa esille heitetty kaksari -verkosto vastannee pian.
Seminaarin päätteeksi opetusneuvokset Paula Mattila muistuttivat tulevista tapahtumista:
Oppimisen arvioinnin konferenssi 10.-11.4.2017 Helsinki (meillä turkulaisilla kaksikielisen opetuksen ihmisillä tuolloin jälkimmäisenä päivänä muuta ohjelmaa…)
Luostarivuoren koulun 9C -luokka pääsi kokeilemaan animaatioiden tekmistä Gerry Mackenin johdolla. Tässä lopputulokset ja alla oppilaiden kommentteja animaatioprojektista:
”I have done stop motion before, but never in English. I learned some more English and I had so much fun.”
“I wish my future would have some sort of animation as my future job.”
“The animation was a fun change from the normal class and made us use English differently. It taught us how to animate, not that we are perfect now, but it showed us the basics. I would have wanted more time to plan and make the animation. It was really fun and interesting”
“It was very different from our normal English lessons. I liked the whole project”
“I thought this was a perfect school work because it wasn’t only educational it was fun. And definitely eccentric. It was interesting to learn and I realized that animation is a lot harder than I expected. You had to take so many shots to do the simplest things. I really enjoyed putting sound effects in our work and me and my pair had lots of laughs. I’d really enjoy seeing more of these kinds of projects in school more often.”
Syyslukukauden loppupuolella Puolalan alakoulussa järjestettiin perinteisesti Uuden Vuoden juhla venäläiseen tapaan. Juhla on tarkoitettu oppilaillemme, heidän perheilleen, ystävilleen ja kaikille, jotka ovat uteliaita ja haluavat tutustua venäläiseen kulttuuriin ja samalla suomalais-venäläisten luokkien toimintaan.
Juhlan aikana lapsille oli järjestetty erilaista tekemistä, kuten ongintaa, kasvomaalausta, venäläisten hahmojen värittämistä, joulukoristeiden tai venäläisten nimikylttien askartelua. Sillä aikaa aikuiset saivat nauttia kahvista ja venäläisistä herkuista vanhempainyhdistyksen järjestämässä kahvilassa. Lapsetkin pääsivät herkuttelemaan touhujen välissä.
Jonkun ajan kuluttua paikalle saapui Pakkasukko Lumitytön kanssa. He tanssivat lasten kanssa kuusen ympärillä ja järjestivät heille hauskoja leikkejä. Ohjelman erikoisnumerona oli tänä vuonna oikea taikuri, josta kiitos Kielivirta-hankkeelle. Taikuri näytti hauskoja temppuja, joista lapset olivat aivan innoissaan. Rohkeimmat yleisöstä pääsivät näyttämölle avustamaan taikuria. Hänen avullaan yhtäkkiä hekin osasivat jongleerata ja tehdä kivoja temppuja. Naurua ja ihmettelyä riitti koko esityksen ajaksi.
Juhlan päätteeksi paikalle taas ilmestyneet Pakkasukko ja Lumityttö jakoivat avokätisesti lapsille venäläisiä karkkeja.
Kuvat ja teksti: Kukka-Lotta Arvaja ja Galina Laakso
Innokas draamakerhopoppoo Luostarivuoren koulun ruotsin kielikylpyluokilta pääsi kurkistamaan Suomen vanhimpaan teatteriin. Opas Maria Olin (ÅST) kertoi elävästi historiasta, teatterin kummituksista sekä ammattilaisista, jotka työskentelevät teatterissa.
”Piippuhyllyllä” ihmeteltiin kattokruunua ja lehtikullalla maalattuja koristeita. Lavalla improvisoitiin ötököitä ja kummasteltiin lavasteita. Kurkistettiin ompelimoon ja pelleiltiin rekvisiitan kanssa. Melkein eksyttiinkin sokkeloiseen rakennukseen… Vitoskutos-luokkalaiset esittivät hyviä kysymyksiä, på svenska naturligtvis. Selkeää ja elämyksellistä opastusta suosittelemme muillekin!
Opetushallituksen tukeman Kielivirta-hankkeen rahoituksella ryhmä kokoontui myös improvisoimaan draamakerhossa omalla koululla sekä näki upean Peter Pan –näytelmän Åbo Svenska Teaterilla perjantaina 9.12.2016.
