Kohti monikielistä kielikasvatusta – kaksikielisen opetuksen kehittämisseminaari opetushallituksessa 10.2.2017

Turun kielivirta järjesti Opetushallistuksen, Espoon kaksikielisen opetuksen tukemisen ja Tampereen Kieliä kehiin-hankkeen kanssa seminaarin Kohti monikielistä kielikasvatusta kaksikielisen opetuksen kehittämisseminaari 10.2.2017 Hakaniemessä. Seminaarin materiaalit ja ohjelman löydät POLKKA-sivustolta. POLKKA on kansainvälisyyssivusto, jossa esitellään ​hyviä ​​käytäntöjä ​ja ​materiaalia peruskoulujen ​​ja ​lukioiden ​​​kansainvälistymiseen eli kannattaa selailla muitakin materiaaleja ja kurkistaa asiantuntijavideoita. Muiden kaksikielisen opetuksen kehittämishankkeiden esittelyjä pääset lukemaan täällä.

Seminaari koostui Anneli Rautiaisen, Annamari Kajaston, Kati Costianderin, Katri Kuukan ja meille turkulaisille tutun Kristiina Skinnarin puheenvuoroista sekä työpajatyöskentelystä. Kaikkea läpileikkaavana teemana kulki monikielisyyden ja kielitietoisuuden huomioimisen tärkeys osana opetusta. Kieliluokkaopetuksessa tämä toteutuu tavallaan huomaamatta, mutta vaatii silti asian äärelle pysähtymistä, pohtimista ja opettajan ohjaamista, jotta opetus on kielitietoista.

Työpajatyöskentelyissä esille nousi erityisesti toive kansallisesta kaksikielisen opetuksen verkostosta ja mahdollisuudesta jakaa, kehittää ja suunnittella opetusta laajemmin yhdessä. Tähän toiveeseen seminaarissa esille heitetty kaksari -verkosto vastannee pian.

Seminaarin päätteeksi opetusneuvokset Paula Mattila muistuttivat tulevista tapahtumista:

  • Kielilkylpyopetuksen laajentamisen valtionavustukset hakuun huhti-toukokuussa
  • Satakielipäivä
  • Oppimisen arvioinnin konferenssi 10.-11.4.2017 Helsinki (meillä turkulaisilla kaksikielisen opetuksen ihmisillä tuolloin jälkimmäisenä päivänä muuta ohjelmaa…)
  • Kupion KV-kevättreffit 20.4.2017
  • Euroopan neuvoston Multilingual classroom -työpaja Helsingin venäläis-suomalaisessa koulussa 8.-9.5.2017
  • IX KV-syyspäivät Finlandia talolla 9.-10.2017

Koska tältä reissulta ei ole sopivia kuvia tänne kuvittamaan tekstiä, lisään pari mielenkiinstoista blogia tähän alle.

Mukavaa hiihtolomaa kaikille!

Animaatioita Luostarivuoren koulussa

Luostarivuoren koulun 9C -luokka pääsi kokeilemaan animaatioiden tekmistä Gerry Mackenin johdolla. Tässä lopputulokset ja alla oppilaiden kommentteja animaatioprojektista:

”I have done stop motion before, but never in English. I learned some more English and I had so much fun.”

“I wish my future would have some sort of animation as my future job.”

“The animation was a fun change from the normal class and made us use English differently. It taught us how to animate, not that we are perfect now, but it showed us the basics. I would have wanted more time to plan and make the animation. It was really fun and interesting”

“It was very different from our normal English lessons. I liked the whole project”

“I thought this was a perfect school work because it wasn’t only educational it was fun. And definitely eccentric. It was interesting to learn and I realized that animation is a lot harder than I expected. You had to take so many shots to do the simplest things. I really enjoyed putting sound effects in our work and me and my pair had lots of laughs. I’d really enjoy seeing more of these kinds of projects in school more often.”

Venäläinen juhla Puolalan koulussa

Syyslukukauden loppupuolella Puolalan alakoulussa järjestettiin perinteisesti Uuden Vuoden juhla venäläiseen tapaan. Juhla on tarkoitettu oppilaillemme, heidän perheilleen, ystävilleen ja kaikille, jotka ovat uteliaita ja haluavat tutustua venäläiseen kulttuuriin ja samalla suomalais-venäläisten luokkien toimintaan.

Juhlan aikana lapsille oli järjestetty erilaista tekemistä, kuten ongintaa, kasvomaalausta, venäläisten hahmojen värittämistä, joulukoristeiden tai venäläisten nimikylttien askartelua. Sillä aikaa aikuiset saivat nauttia kahvista ja venäläisistä herkuista vanhempainyhdistyksen järjestämässä kahvilassa. Lapsetkin pääsivät herkuttelemaan touhujen välissä.

Jonkun ajan kuluttua paikalle saapui Pakkasukko Lumitytön kanssa. He tanssivat lasten kanssa kuusen ympärillä ja järjestivät heille hauskoja leikkejä. Ohjelman erikoisnumerona oli tänä vuonna oikea taikuri, josta kiitos Kielivirta-hankkeelle. Taikuri näytti hauskoja temppuja, joista lapset olivat aivan innoissaan. Rohkeimmat yleisöstä pääsivät näyttämölle avustamaan taikuria. Hänen avullaan yhtäkkiä hekin osasivat jongleerata ja tehdä kivoja temppuja. Naurua ja ihmettelyä riitti koko esityksen ajaksi.

Juhlan päätteeksi paikalle taas ilmestyneet Pakkasukko ja Lumityttö jakoivat avokätisesti lapsille venäläisiä karkkeja.

Kuvat ja teksti:  Kukka-Lotta Arvaja ja Galina Laakso

 

Draamakerhon vierailu Åbo Svenska Teateriin 24.11.2016 ja 9.12.2016

draamakerho-1

Innokas draamakerhopoppoo Luostarivuoren koulun ruotsin kielikylpyluokilta pääsi kurkistamaan Suomen vanhimpaan teatteriin. Opas Maria Olin (ÅST) kertoi elävästi historiasta, teatterin kummituksista sekä ammattilaisista, jotka työskentelevät teatterissa.

”Piippuhyllyllä” ihmeteltiin kattokruunua ja lehtikullalla maalattuja koristeita. Lavalla improvisoitiin ötököitä ja kummasteltiin lavasteita. Kurkistettiin ompelimoon ja pelleiltiin rekvisiitan kanssa. Melkein eksyttiinkin sokkeloiseen rakennukseen… Vitoskutos-luokkalaiset esittivät hyviä kysymyksiä, på svenska naturligtvis. Selkeää ja elämyksellistä opastusta suosittelemme muillekin!

draamakerho-2

Opetushallituksen tukeman Kielivirta-hankkeen rahoituksella ryhmä kokoontui myös improvisoimaan draamakerhossa omalla koululla sekä näki upean Peter Pan –näytelmän Åbo Svenska Teaterilla perjantaina 9.12.2016.

Tänk lyckliga tankar. De lyfter dig upp i luften.

~ Peter Pan

draamakerho-3

Teksti ja kuvat: Sanna Sova

Makeita lumiukkoja – Cool snowmen

Jos ulkona on suojasää, lumiukkoja voi pyöritellä vaahtokarkeista!

Puolalan yläkoulun englannin kieliluokkalaisten syyslukukausi huipentui jouluisiin vaahtokarkkityöpajoihin Pink Vanilla-kahvilassa, jota pyörittää Suomeen neljä vuotta sitten Providencen kaupungista, Rhode Islandin osavaltiosta Yhdysvaltain itärannikolta muuttanut Granger Simmons.

9b

Työpajojen aluksi Granger kertoi omasta urastaan ja elämästään. Työnteon hän aloitti jo pienenä 10-vuotiaana poikana ravintola-alalla. Alkujaan suunnitelmissa ei ollut ura herkkubisneksessä.  Granger on opiskellut lingvistiikkaa ja antropologiaa Harvardin sisaryliopistossa, Brown Universityssä, jossa tapasi tulevan suomalaisen vaimonsa. Yhdessä he aloittivat jo Amerikassa catering-yrityksen ja oli luontevaa jatkaa samalla alalla Turussakin. Pink Vanilla-kahvila myykin tyypillisiä amerikkalaisia tuotteita: kuppikakkuja, muffinsseja, vaahtokarkkimakeisia ja limonadia.

7b_snowmen_allJouluisessa työpajassa tehtiin vaahtokarkkimassasta lumiukkoja. Ensin niille muotoiltiin sokerimassasta hattu, porkkananenä ja tarvittavat koristeet. Sen jälkeen valmiista vaahtokarkkimassasta muotoiltiin lumiukolle pallovartalo, jonka osat keihästettiin puuvartaaseen. Lumiukon jokainen sai koristella haluamallaan tavalla ja lopuksi se pakattiin lahjapakkaukseen.

7b_pojat

Parasta oppilaiden mielestä oli rento yhdessä puuhailu, ylijääneiden koristekarkkien maistelu ja se, että kuuli aitoa, amerikkalaista puhetta.

7bJos haluat itsekin kokeilla vaahtokarkkilumiukon valmistusta, tässä Grangerin resepti muotoiluun sopivan sitkeän ja tahmean vaahtokarkkimassan valmistukseen:
3.5 dl vaahtokarkkeja
3,5 dl riisimuroja
n. 25 g voita
Sulata voi ja anna vaahtokarkkien sulaa joukkoon.  Lisää sitten riisimurot. Sekoita hyvin. Levitä uuninpellille ja anna jähmettyä. Herkkujen muotoilussa vain luovuus on rajana! Katso vaikka näitä Marshmallow Rice Crispie treats-kuvia!

Vaahtokarkkityöpajat toteutettiin Turun Kielivirta-hankkeen Opetushallitukselta saamalla rahoituksella.

Kielten uudet opetussuunitelmat – eväitä laatijoille ja toteuttajille 24.11.

Opetushallituksen järjestämässä koulutuksessa avattiin kielten opetuksen asemaa muuttuvassa kielimaisemassa sekä uuden opetussuunnitelman mukaista jatkuvaa arviointia ja tarjottiin siihen uusia työkaluja.

Aamupäivän luennoilla nostettiin esiin Euroopan Unionin ja Euroopan neuvoston rooleja kielenopetuksen kannalta. Monipuolinen kielitaito onkin listattu yhdeksi Euroopan Unionin kansalaisen avaintaidosta. Molempien toimijoiden intresseissä on kansalaisten kielitaidon kasvattaminen, vaikkakin vähän eri perustein.

Opetushallituksen sivuilta löytyy hyödyllisiä linkkejä Euroopan neuvoston sivuille, joista tukea kielenopetukseen. Lisäksi muistutettiin Euroopan Unionin Erasmus+ -rahoituksesta. Hakeekohan Turun kielivirtalaiset keväällä  avustusta opettajien täydennyskoulutukseen ulkomailla?

oph2Anu Halvari ja Pia Kola-Torvinen määrittelivät kielitaidon kehittyvän kielitaidon asteikon mukaisesti olevan: taitoa toimia vuorovaikutustilanteissa, taitoa tulkita tekstejä ja taitoa tuottaa tekstejä. Näistä ensimmäinen voidaan jakaa vielä kolmeen seuraavaan taitoalueeseen:

  1. Vuorovaikutus eri tilanteissa
  2. Viestintästrategioiden käyttö
  3. Viestinnän kulttuurinen sopivuus.

Näin ollen vuorovaikutustaitojen oppimista, opettamista ja osuutta arvioinnissa tulisi painottaa entisestään kielenopiskelussa. Puheenvuoron lopuksi todettiin, että arviointi uuden opetussuunnitelman mukaan kohdistuu oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen, muttei asenteeseen. Jäimme pohtimaan miten viimeisin on erotettavissa kolmesta ensimmäisestä.

Aamupäivän luentojen jälkeen pääsimme testaamaan Liikkuva koulun X-breikkiä. Käyttöön! Oikein mukava liikkuva välipala tunnille kuin tunnille! Matleenan blogissa tarkempi kuvaus X-breikin käytöstä opetuksessa.

Iltapäivällä Ari Huhta ja Tarja Leblay kuvasivat laajasti puheenvuoroissaan arviointia ja tarjosivat ratkaisuja jatkuvan arvioinnin toteutukseen. Alle koottuna Ari Huhtan muistilistansa jatkuvan arvioinnin avuksi. Vaikka osa neuvoista tuntuukin itsestään selviltä, voi listasta olla apua arvioinnin suunnitelmallisessa toteutuksessa.

  • Suunnittele koko lukuvuoden/kurssin arviointi etukäteen
    • keitä arvioit?
    • milloin arvioit?
    • mitä taitoja, tietoja, osaamista arvioit?
  • Tee havaintoja järjestelmällisesti tuntien aikana (ryhmätyöt, tuntityöskentely)
  • Kirjaa tarpeeksi iso osa havaintojasi ylös tunnin aikana tai sen jälkeen
  • Älä tee itse kaikkea: muista itse- ja vertaisarviointi
  • Kerää monipuolisesti näyttöä osaamisesta
    • havainnointi tunnilla
    • kotitehtävät
    • testit/kokeet
    • portfolio
    • itse- ja vertaisarviointi
  • Hyödynnä tietotekniikkaa

Opettajalle jatkuva arviointi on suunnitelmallista ja jatkuvaa tiedonkeräämistä sekä havainnointia oppimisesta ja osaamisesta. Kuitenkin palautetta oppilaalle kannattaa antaa vain yhdestä osasta arvioitavia osa-alueita kerrallaan, jotta oppilaalla on aikaa sisäistää saamansa palaute ja vähitellen hänelle syntyy käsitys omasta kielitaidosta. Päämääränä siirtyä summatiivisestä formatiiviseen ja dynaamiseen arviointiin, joka tukee oppimista.

Monimuotoisen arvioinnin päämääränä onkin:

  • parempi, tehokkaampi oppiminen
  • itsenäisempi, tietoisempi, päämäärätietoisempi, itseohjautuvampi oppiminen
  • muutos, kehittyminen oppijana, kielenkäyttäjänä, ihmisenä
  • itsenäisyys, aloitteellisuus ovat nykyajan työelämän vaatimuksia
  • arvioinnin jakautuminen ja kohdentaminen tarkoituksenmukaisesti (itsearviointi, vertaisarviointi, ryhmä-/parikokeet)

Tarja Leblayn puheenvuoro keskittyi oppijan itsearviointitaitoihin ja mukaili monessa edellisiä puheenvuoroja ja sen voisi tiivistää avainsanoihin:

  • formatiivinen arviointi
  • itseohjautuvuus
  • reflektointi
  • elinikäinen oppiminen
  • oppimaan oppiminen
  • vertaisarviointi
    • vertaisarviointia ja itsearviointia on opetettava oppilaille
    • vertaisarviointi kehittää itsearviointitaitoja
  • yhteisöllisyys
  • oppilaan aktiivinen rooli oppimisprosessissa

Uuden arvioinnin jalkauttamisessa kuitenkin tärkeimpänä neuvona voidaan pitää seuraavaa yksinkertaista ohjetta:

Jotta voit muuttaa arviointia, luovu jostain vanhasta tavasta ja korvaa se uudella.

ophPäivän lopuksi Katri Kuukka esitteli puheenvuorossaan siitä, miten monikielisiä luokkamme ovat ja S2-oppilaiden tarvetta erilaisiin apuvälineisiin sekä monipuoliseen tukeen erityisesti vieraan kielen tunneilla. Uutta OPSia Kuukka avasi kielitietoisuuden näkökulmasta ja muistutti, että sen myötä jokainen opettaja on kielenopettaja, ei vain kieltenopettajat vaan kaikkien aineiden opettajat. Tässä paradigman muutoksessa voivat kielenopettajat toimia tukena ja apuna omissa työyhteisöissään.

Lopuksi saimme pitkän linkkilistan monikielisyyttä käsitteleviin materiaaleihin, joka löytyy tekstimme lopusta perkaamattomana. Klikkailkaa, kun aikaa on. Ja sitähän varmasti näin loppuvuodesta on 🙂

Satu Koistinen & Anniina Kapanen

Monikielisyys kouluissa:

Kielten oppimisen tärkeydestä 18.11.2016

Kulttuuritalo 18.11.2016

Terveisiä Goethe Instituutin erittäin monipuolisesta ja myös historiallisesta seminaarista. Saksalainen kielen ja kulttuurin instituutti saattoi ensimmäisen kerran yhteen monikielisen joukon opettajia ja päättäjiä kieliosaston johtajan Ulrike Eichstädtin toimesta.

Puhujina olivat mm.

Rehtori Reinhard Roth, John F. Kennedy School Berlin

esitteli hyvin toimivaa Clil-opetuksen saksa-englanti-koulua Berliinissä. Opiskelukielenä myös moni muu maailman kieli. Huolena rehtorilla on suuresta maahanmuutosta johtuva, jatkuvasti kasvava yksityisten koulujen sektori.

Heidelbergin yliopiston vieraileva profesori, Kim Haatja, monille tuttu

Saksankielisen, ainerajat ylittävän kielenarviointi-tietokonesimultaation hanke on pitkällä ja Ulrike lupasi, että oppilaitokset saavat sen käyttöönsä:) Toimivalta ja autenttiselta näytti.

SUKOLin puh.joht Kari Jukarainen sekä OPH:n johtaja Jorma Kauppinen (myös OPS-asiantuntijana tuttu)

käyttivät asialliset, mutta huolestuneet puheenvuoronsa kielen opiskelun vähyydestä ja markkinoinnista: kouluhistorian aikana Suomessa ei ole luettu/kirjoitettu näin vähän kieliä. Katseet kohdistuvat nyt jatko-opintojen pääsykoejärjestelmän uudistamiseen ajatuksena – lisäpisteitä kielistä!

Rehtori Kari Kivinen, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ja Helsingin Eurooppalainen koulu sekä rehtori Thomas Dietrich Helsingin Saksalainen koulu

kertoivat koulunsa toimintaperiaatteesta. Hyvin toimivat, pitkät perinteet on kummallakin Clil-koululla. Erityisesti jäi mieleen Saksalaisen koulun liisaama, toiminnallinen älymatto, Active floor

Marie-Laurie Lions-Olivieri, kurssijohtaja Ranskan Instituutti sekä Ulrike Eichstadt, johtaja Goethe Instituutti, Finland

kertoivat mielenkiintoisissa ja maailmaa nähneissä puheenvuoroissaan sekä instituuttiensa tarjoamista yhteistyömahdollisuuksista että kielten välisen yhteistyön tarpeesta. Kannattaa olla yhteydessä.

Lisäksi kuulimme:

Monikielisyys ja sen hyödyntäminen opetuksessa

Helsingin Saksan kielen laitoksella on menossa mielenkiintoinen, käytännönläheinen hanke, jossa tutkijat sekoittelevat harjoitustehtäviin eri kieliä. Esim. kuulet saksaksi yhdistä englantiin. Näet ruotsin ja englanninkieliset perhesanat, tunnista ja yhdistä saksankielisiin. Tutustuimme myös Zinnvol -peliin. Hauskaa ja aktiivista oli kaikilla.

Anna Kaisa Mustaparta eläkkeelle tammikuussa 2016

Pitkään meistä kieliluokkalaista Opetushallituksessa huolehtinut, opetusneuvos Anna Kaisa Mustaparta, on jäänyt eläkkeelle. Hänen seuraajansa CLIL- ja kielikylpyasioissa on opetusneuvos Annamari Kajasto. Joku saattaa tuntea hänet Helsingin Kielitivoli-hankkeesta.

Ulrike lupasi seminaarille jatkoa ensi vuonna.

 

Kiitos Kielivirta-hankkeelle mahdollisuudesta osallistua

Hanna Laakio ja Anni Lintuaho, Puolala

STEPS 8 10.-11.11.2016

Seinäjoella on kaikkia komiaa, bussit ja jopa vesipullot. Seinäjoella CLIL opetus on melko uutta, mutta opintoputki on nykypäivänä suunniteltu alkamaan päiväkodista lukioon.

img_0337CLIL käsitteenä on hyvin moniselitteinen. Kaikki seminaariin osallistuvat koulut olivat CLIL kouluja, vaikka vieraan kielen osuus  eri kouluissa vaihteli 25-100%. Eli koulut tarjoavat suihkutusta, painotusta, immersiota ja täysin kansainvälisistä opetusta.  On harmi ettei Euroopan, saati sitten Suomen kokoisessa maassa saada selkiytettyä erityyppisten ja -laajuisten CLIL-opetusmuotojen kirjoa.

img_0323Seminaariohjelmassa oli luentojen lisäksi työpajoja. Työpajojen jälkeen keskusteltiin päivien annista. Osa toimintatavoista oli hyvinkin tuttuja, uusista käytännön harjoituksista ja omaa työtä helpottavia vinkkejä arvostettiin. Turkulaiset konkariopettajat kokivat tyytyväisyyden tunnetta, teemme samoja asioita ja käytänteet ovat jo pidemmällä. Tuoreemmille CLIL opettajille moni asia oli varmasti uutta.

Kuntien resurssit vaihtelevat kovasti. Vähän kateellisena katseli max 20 oppilaan luokkia, jakotunteihin oli panostettu ja kunta maksoi kahden natiiviresurssiopettajan palkan. Yhteisopettajuus onnistuu tällöin hyvin ja taataan sisältöjen ymmärtäminen opetuksessa.

img_0346Illallispöydässä keskusteltiin ja todettiin yhteinen verkostoituminen oman kunnan koulun opettajien kanssa tärkeäksi. Jopa samasta koulusta saapuneet opettajat eivät ehdi arjessa juttelemaan kunnolla.

Kiitos Seinäjoki, komiaa oli. Kiitos ihanat kollegat, toivottavasti näemme taas pian.

Pikke Syrjä-Väisänen, Wäinö Aaltosen koulu

img_0299fullsizerender

Toiminnalliset harjoitukset kieliluokkaopetuksessa – työpaja Verkostoitumispäivässä I

Meidän ryhmässämm keskusteltiin toiminnallisista harjoituksista ja oppilasta aktivoivista tehtävistä. Toiminnallisuus tuntui olevan hyvin hanskassa ryhmän kieliluokkien opettajilla ja ideoita satelikin runsaasti, kun puhuttiin yksittäisistä harjoituksista.

Ryhmämme opettajat käyttävät jatkuvasti eri aineiden tunneillaan esimerkiksi seuraavanlaisia harjoitteita:

  • still kuva
  • pantomiimi
  • alias/sanaselitys
  • näkymätön sanapallo kiertämään ringissä (ope lähettää pallon ja sanoo blue, pallo kiertää ringissä kaikkien kädessä, palloja voi lähettää useitakin samaan aikaan)
  • tarinan kerronnalla esim. kertotaulut
  • lumipalloleikki
  • mölypeli
  • kehorytmiikalla esim. kielioppia, verbien taivutuksia
  • kuvaleikki (yksi pois)
  • kim-leikki
  • ihmismuistipeli
  • eläväkäsitekartta esim. verenkierto tai lähiavaruus
  • speeddating/minuuttiporinat
  • viivakeskustelu
  • ihmisajatuskartta

Toiminnallisten harjoitusten työpajassaToiminnallisissa harjoituksissa tärkeimmäksi huomioksi ousi kuitenkin se, että oppilas oppii parhaiten itsetekemällä. Sen sijaan, että opettaja keksii hikihatussa hauskoja leikkejä tunneille, voisivatkin oppilaat päästää tähän hommaan ihan itse. Jämäpaperit voi käyttää hyödyksi oppilaiden toiminnallisuuteen teettämällä oppilailla palapelejä, muistipelejä, sanalappuja tai lausesuikaleita, jotka leikataan paloiksi. Helppoa ja opettajan ei tarvitse itse tehdä ja leikellä mitään!

Tai jos haluaa ihan rohkeaksi heittäytyä, päästää oppilaat ideoimaan opetusta oikein olan takaa niin kuin eräs ryhmämme opettaja teki. Edelliseltä vuodelta oli jäänyt kenkälaatikoita nurkkiin pyörimään ja tämä opettaja jakoi laatikot ja kirjan kappaleet oppilaille. Tehtävänantona oli laatia omaan kenkälaatikkoon tehtäviä omasta kappaleesta ja opettaa oma kappale muille oppilaille. Kuka rohkenee heittää pallon kokonaan oppilaille?

Jasmina Nevari, Vähä-Heikkilän koulu, ranskan kieliluokat

Yksilöllinen eteneminen kieltenopiskelussa – työpaja Verkostoitumispäivässä I

Esittelimme Verkostoitumispäivän työpajassa yksilöllisen etenemisen kielenopiskelutapaa, jota olemme käyttäneet ranskan kieliluokkien oppilaiden kanssa syksyn ajan Topeliuksen koulussa. Tässä tekstissä avaamme lyhyesti työskentelytavan periaatteita.

Mistä yksillöllisen opiskelun työtavassa on kyse?

_20161110_202228

Työskentely alkaa oppilaan kanssa käytävästä keskustelusta, jossa oppilas opettajan kanssa määrittelee oman kielitaitonsa tason eurooppalaisen viitekehyksen asteikon avulla ja asettaa itselleen oppimistavoitteet, johon pyrkii jakson aikana. Lisäksi oppilas määrittelee arvosanatavoitteensa. Keskustelun jälkeen oppilas alkaa opiskella itseohjautuvasti sovittuja oppisisältöjä. Oppimateriaalina toimii ranskan kielen oppikirjasarja sekä kaikki mahdollinen verkosta ja printtinä löytyvä lisämateriaali oppilaan tason mukaan. Oppilaat tekevät tehtäviä yksin, pareittain, ryhmissä sekä opettajan avustuksella ja jokainen oppilas harjoittelee kaikkia kielen osa-alueita (kuullun ja luetun ymmärtäminen sekä puhuminen ja kirjoittaminen) viikoittain useamman kerran ja eri tavoin.

Oppilas etenee kappale/asia kerrallaan omaa tahtia ja kirjaa etenemistään erilaisiin tukidokumentteihin. Oppilaat pitävät kirjaa suullisista pariharjoituksista, kuullun ymmärtämistehtävistä, opituista kielioppiasioista, sanastoista sekä suunnittelevat viikkoaikataulun, jonka mukaan etenevät työssään. Oppilaat suorittavat jokaisen kappaleen/asian opiskeltuaan pienen testin, jonka avulla he voivat varmistua oppimisestaan ja jatkaa seuraavaan kappaleeseen/asiaan. Lisäksi he arvioivat omaa oppimistaan sekä toisten oppilaiden onnistumista harjoitusten yhteydessä. Oppilaat valikoivat harjoituksista itselleen mieleisimmät harjoitukset sekä sellaisia, joiden uskovat auttavan heitä asian oppimisessa.

Jakson päätteeksi oppilaan kanssa käydään arviointikeskustelu, jossa oppilas esittelee jakson aikana suorittamansa tehtävät, testit sekä muut yhdessä sovitut työt (kirjoitelmat, videot, some-katsaukset, elokuva-arvostelut yms.). Arvosana määräytyy työmäärän ja sen laadun mukaan. Oppilaalla on mahdollisuus tehdä lisäsuorituksia, mikäli hän ei ole tyytyväinen yhdessä opettajan kanssa sovittuun arvosanaan tai ole saavuttanut asettamaansa tavoitetta. Arvosanaan vaikuttavat myös oppilaan työskentelytaidot, joita oppilas ja opettaja arvioivat jakson aikana. Arvioitavia asioita ovat mm. asenne ja työskentely oppitunneilla, ryhmätyötaidot, yhteisöllisyys ja työn suunnitelmallisuus.

Mitä yksilöllisen etenemisen työtapa vaatii opettajalta?

Yksilöllisen opiskelutavan käynnistäminen vaatii valmistelua, tukimateriaalien luomista sekä avointa mieltä että itseluottamusta. Lisäksi kullanarvoista on kollegoiden tuki, jonka avulla selviää ajoittaisista epätoivon puuskista. Ne syntyvät oppilaiden harjoitellessa uutta työskentelytapaa ja opettajan totutellessa siihen, että oppilaiden työskentelytavat ovat erilaisia ja ajoittain äänekkäitä, mutta silti tuloksellisia.

Mitä yksilöllisen etenemisen työtapa vaatii oppilailta?

Oppilaat tarvitsevat työskentelyn alussa aikaa totutella uuteen tapaan työskennellä. Osasta oppilaista työmäärä saattaa tuntua hallitsemattomalta, jolloin siihen on vaikea tarttua, mutta siinä luokkakaverit ja opettaja osaavat onneksi auttaa.

Cours de Francais

Oppilaamme ovat kuitenkin oppineet nopeasti ohjaamaan omaa työtään sekä ponnistelemaan kohti tavoitettaan. Tunneilla on iloinen ja työntäyteinen tunnelma, vaikka alkuun osa suhtautui työtapaan nyrpeästi. Nyt kysyttäessä kukaan ei halua vaihtaa opettajajohtoiseen tapaan takaisin. Lisäksi oppilaat kokevat ”isojen kokeiden” poisjättämisen erittäin huojentavana ja omien sanojensa mukaan oppivat asiat parantaakseen kielitaitoaan eikä koetta varten.

Miltä nyt muutaman kuukauden jälkeen tuntuu?

Cours de FrancaisVaikka matkalla on ollut muutama epäuskon hetki ja turhautumista sekä monta tuntia materiaalien valmistelua, olemme enemmän kuin tyytyväisiä uuteen työtapaamme. Tulokset ja työnlaatu ovat parantuneet jokaisen oppilaan kohdalla. Suurin muutos opettajan näkökulmasta on oppilaiden tuntityöskentelyn tehostuminen. Jokainen oppilas on nyt aktiivinen toimija, joka etenee työssään ja harjoittelee eri kielen osa-alueita monipuolisesti ja tehokkaasti jokaisella tunnilla. Tehokkaan kielenopiskelun lisäksi oppilaat oppivat arvokkaita yhteistyötaitoja, oman työn ohjaamista ja suunnitelmallisuutta. Aivan mahtavaa!

Mistä lisää tietoa?

Luonnollisestikaan emme ole keksineet työtapaa tyhjästä vaan seuranneet Pekka Peuran oppeja ja soveltaneet niistä oman mallimme. Jos koulussasi ei ole kollegaa, joka innostuu kokeilemaan kanssasi yksilöllisen etenemisen työtapaa, löydät kollegoita esimerkiksi Facebookin ryhmästä Yksilöllinen oppiminen ja oppimisen omistajuus, minne myös meiltä kiitos monista vinkeistä! Voit olla myös suoraan meihin yhteydessä ja kerromme mielellämme työtavastamme lisää vaikka sähköpostitse. Olet myös tervetullut seuraamaan tuntejamme koska tahansa.

Anniina Kapanen & Satu Koistinen Topeliuksen koulu

(sähköposti tulee perille osoitteella etunimi.sukunimi@turku.fi)