Kielten uudet opetussuunitelmat – eväitä laatijoille ja toteuttajille 24.11.

Opetushallituksen järjestämässä koulutuksessa avattiin kielten opetuksen asemaa muuttuvassa kielimaisemassa sekä uuden opetussuunnitelman mukaista jatkuvaa arviointia ja tarjottiin siihen uusia työkaluja.

Aamupäivän luennoilla nostettiin esiin Euroopan Unionin ja Euroopan neuvoston rooleja kielenopetuksen kannalta. Monipuolinen kielitaito onkin listattu yhdeksi Euroopan Unionin kansalaisen avaintaidosta. Molempien toimijoiden intresseissä on kansalaisten kielitaidon kasvattaminen, vaikkakin vähän eri perustein.

Opetushallituksen sivuilta löytyy hyödyllisiä linkkejä Euroopan neuvoston sivuille, joista tukea kielenopetukseen. Lisäksi muistutettiin Euroopan Unionin Erasmus+ -rahoituksesta. Hakeekohan Turun kielivirtalaiset keväällä  avustusta opettajien täydennyskoulutukseen ulkomailla?

oph2Anu Halvari ja Pia Kola-Torvinen määrittelivät kielitaidon kehittyvän kielitaidon asteikon mukaisesti olevan: taitoa toimia vuorovaikutustilanteissa, taitoa tulkita tekstejä ja taitoa tuottaa tekstejä. Näistä ensimmäinen voidaan jakaa vielä kolmeen seuraavaan taitoalueeseen:

  1. Vuorovaikutus eri tilanteissa
  2. Viestintästrategioiden käyttö
  3. Viestinnän kulttuurinen sopivuus.

Näin ollen vuorovaikutustaitojen oppimista, opettamista ja osuutta arvioinnissa tulisi painottaa entisestään kielenopiskelussa. Puheenvuoron lopuksi todettiin, että arviointi uuden opetussuunnitelman mukaan kohdistuu oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen, muttei asenteeseen. Jäimme pohtimaan miten viimeisin on erotettavissa kolmesta ensimmäisestä.

Aamupäivän luentojen jälkeen pääsimme testaamaan Liikkuva koulun X-breikkiä. Käyttöön! Oikein mukava liikkuva välipala tunnille kuin tunnille! Matleenan blogissa tarkempi kuvaus X-breikin käytöstä opetuksessa.

Iltapäivällä Ari Huhta ja Tarja Leblay kuvasivat laajasti puheenvuoroissaan arviointia ja tarjosivat ratkaisuja jatkuvan arvioinnin toteutukseen. Alle koottuna Ari Huhtan muistilistansa jatkuvan arvioinnin avuksi. Vaikka osa neuvoista tuntuukin itsestään selviltä, voi listasta olla apua arvioinnin suunnitelmallisessa toteutuksessa.

  • Suunnittele koko lukuvuoden/kurssin arviointi etukäteen
    • keitä arvioit?
    • milloin arvioit?
    • mitä taitoja, tietoja, osaamista arvioit?
  • Tee havaintoja järjestelmällisesti tuntien aikana (ryhmätyöt, tuntityöskentely)
  • Kirjaa tarpeeksi iso osa havaintojasi ylös tunnin aikana tai sen jälkeen
  • Älä tee itse kaikkea: muista itse- ja vertaisarviointi
  • Kerää monipuolisesti näyttöä osaamisesta
    • havainnointi tunnilla
    • kotitehtävät
    • testit/kokeet
    • portfolio
    • itse- ja vertaisarviointi
  • Hyödynnä tietotekniikkaa

Opettajalle jatkuva arviointi on suunnitelmallista ja jatkuvaa tiedonkeräämistä sekä havainnointia oppimisesta ja osaamisesta. Kuitenkin palautetta oppilaalle kannattaa antaa vain yhdestä osasta arvioitavia osa-alueita kerrallaan, jotta oppilaalla on aikaa sisäistää saamansa palaute ja vähitellen hänelle syntyy käsitys omasta kielitaidosta. Päämääränä siirtyä summatiivisestä formatiiviseen ja dynaamiseen arviointiin, joka tukee oppimista.

Monimuotoisen arvioinnin päämääränä onkin:

  • parempi, tehokkaampi oppiminen
  • itsenäisempi, tietoisempi, päämäärätietoisempi, itseohjautuvampi oppiminen
  • muutos, kehittyminen oppijana, kielenkäyttäjänä, ihmisenä
  • itsenäisyys, aloitteellisuus ovat nykyajan työelämän vaatimuksia
  • arvioinnin jakautuminen ja kohdentaminen tarkoituksenmukaisesti (itsearviointi, vertaisarviointi, ryhmä-/parikokeet)

Tarja Leblayn puheenvuoro keskittyi oppijan itsearviointitaitoihin ja mukaili monessa edellisiä puheenvuoroja ja sen voisi tiivistää avainsanoihin:

  • formatiivinen arviointi
  • itseohjautuvuus
  • reflektointi
  • elinikäinen oppiminen
  • oppimaan oppiminen
  • vertaisarviointi
    • vertaisarviointia ja itsearviointia on opetettava oppilaille
    • vertaisarviointi kehittää itsearviointitaitoja
  • yhteisöllisyys
  • oppilaan aktiivinen rooli oppimisprosessissa

Uuden arvioinnin jalkauttamisessa kuitenkin tärkeimpänä neuvona voidaan pitää seuraavaa yksinkertaista ohjetta:

Jotta voit muuttaa arviointia, luovu jostain vanhasta tavasta ja korvaa se uudella.

ophPäivän lopuksi Katri Kuukka esitteli puheenvuorossaan siitä, miten monikielisiä luokkamme ovat ja S2-oppilaiden tarvetta erilaisiin apuvälineisiin sekä monipuoliseen tukeen erityisesti vieraan kielen tunneilla. Uutta OPSia Kuukka avasi kielitietoisuuden näkökulmasta ja muistutti, että sen myötä jokainen opettaja on kielenopettaja, ei vain kieltenopettajat vaan kaikkien aineiden opettajat. Tässä paradigman muutoksessa voivat kielenopettajat toimia tukena ja apuna omissa työyhteisöissään.

Lopuksi saimme pitkän linkkilistan monikielisyyttä käsitteleviin materiaaleihin, joka löytyy tekstimme lopusta perkaamattomana. Klikkailkaa, kun aikaa on. Ja sitähän varmasti näin loppuvuodesta on 🙂

Satu Koistinen & Anniina Kapanen

Monikielisyys kouluissa:

Verkostoitumispäivä I

Turun Kielivirta -hankkeen ensimmäinen verkoistoitumispäivä, joka järjestettiin Ruissalon viihtyisässä Villa Marjaniemessä 19.10., onnistui yli odostusten. Paikalla oli 40 kieliluokkaopettajaa, joten ääntä, intoa, naurua ja ideoita riitti!

Aamupäivällä metsästettiin kovimpia kieliluokkakäytäntöjä ja vaihdettiin kuulumisia. Iltapäivän työpajoissa jaettiin nykyisiä käytäntöjä, kartoitettiin kehittämiskohteista, opittiin uutta, suunniteltiin tulevaa ja ideoitiin Turun Kielivirralle toimintaa.

toiminnallisuus-kieliluokissa

Työpaja-aiheet:

 

Kristiina Skinnari Jyväskylän yliopistosta avasi puheenvuorossaan CLIL-opetusta kristiina-skinnariuuden opetussuunnitelman valossa, ja voidaankin todeta, että laksikielinen opetus itsessään toteuttaa monelta osin uuden opetussuunintelman perusteita niin laaja-alaisten tavoitteiden kuin ilmiöpohjaisen oppimisen näkökulmasta. Hienoa!

Antoisa ja innostava päivä päättyi oppilaiden harrastustoiminnan ja Kielikarnevaali -tapahtuman suunnitteluun, jota jatketaan 2.11. klo 15.00 Vähä-Heikkilän koulussa.

Kiitos kaikille verkostoitumispäivään osallistuneille, tästä on hyvä jatkaa! Seuraavan kerran kielivirtalaisia kouluttaa Kari Moilanen Helsingin erilaisen oppimisen keskuksessa, jossa aiheena on: Testauksesta täsmähoitoon.

Kielivirtaterveisin,

Satu Koistinen, hankekoordinaattori