Kielikylpy juhlii tänä syksynä 30 vuotista taivaltaan Suomessa. Juhlavuoden kunniaksi Vaasassa järjestettiin perjantaina 29.9 juhlaseminaari.
Grattis språkbad!
Perjantaina 29.9 juhla huipentui koulujen yhteiseen tempaukseen Vaasan kauppakeskuksessa ”Rewell Centerissä sekä Vaasan torilla.
Språkbadssångenin virittelyä Rewell Centerissä.
Lähes 600 kielikylpylasta kokoontui laulamaan ”Språkbadssången” Rewell Centerissä missä juhlaseminaari julistettiin avatuksi. Laulun jälkeen kaikki oppilaat siirtyivät Vaasan torille missä he kaikki, lähtölaskennan jälkeen päästivät kielikylpyilmapallon ilmaan.
Vaasan kielikylpykouluissa juhlahumu näkyi koko viikon. Torstaina 28.9 kouluissa oli avoimet ovet.
Kielikylpytoiminta Vaasassa alkoi 30 vuotta sitten. Silloin aloitettiin yhdellä päiväkotiryhmällä ja tänään toiminta on kasvanut niin, että päiväkotilapsia on 125 ja kielikylpykoululaisia on yhteensä 450. Vaasassa on kolme kielikylpypäiväkotia ja kolme kielikylpykoulua.
Vaasassa panostetaan erittäin paljon kieltenopetukseen ja monikielisyyteen.
Sivistystoimenjohtajan mukaan Vaasan mottona on pitkään ollut ”monikielisyys tuo mukanaan suvaitsevaisuutta” .
Juhlaseminaarissa kuultiin monta hyvää puhujaa kuten professori Siv Björklund ja dosentti Karita Mård-Miettinen jotka ovat kaikille kielikylpyihmisille tuttuja nimiä vuosien takaa. Seminaarissa kuultiin myös ulkomaalaisia luennoitsioita kuten mm Cécile Sabatier Kanadasta ja Tina Hickey Irlannista. Mielenkiintoista oli myös kuulla uusimmasta tutkimuksesta, kielikylpyoppilaiden näkemyksestä kielitaidoistaan ja millaiset asenteet heillä on ruotsin kieltä ja kielikylpyopetusta kohtaan.
Christer Laureen Vaasan kielikylpyopetuksen juhlaseminaarissa
Juhlaseminaarin tärkein vieras oli ehkä kuitenkin profesori Christer Laureen joka 30 vuotta sitten toi kielikylvyn Vaasaan. Christer on tehnyt pitkän uran ja paljon töitä kielikylvyn eteen ja kannusti meitä kaikkia kääntämään ”pakkoruotsi” eduksemme, sillä se tuo meille lisää kielikylpyoppilaita. Lapsia, joiden vanhemmat haluavat lapsilleen laadukkaamman ja syvemmän kielenopetuksen.
TEKSTI JA KUVAT: Johanna Malkamäki, Luostarivuoren koulu
Luostarivuoren koulun Martin yksikössä on järjestetty syksystä 2016 alkaen kerran kuukaudessa kieli- ja kulttuurimaistiaisia 4.-6. -luokkalaisille. Kerhossa vierailee joka kerta eri vetäjä, joka opettaa oppilaille muutamia perusasioita omalla äidinkielellään (tervehdyksiä, numeroita, sanastoa oppilaiden toiveiden mukaan). Lisäksi oppilailla on mahdollisuus kysyä hänen kotimaastaan ja kulttuuristaan. Lopulta myös maistellaan jotain kohdemaalle tyypillistä ruokaa tai juomaa. Tunnissa ehditään yllättävän paljon!
Lukuvuonna 2016-2017 kerho pidettiin viisi kertaa. Toiminta rahoitettiin Kielivirta-hankkeen harrastetoimintaan suunnatuilla varoilla. Marraskuussa 2016 japanilainen Fumi vieraili tutustumassa kouluumme viikon ajan. Hänen iltapäivässään tutustuttiin origami-taitteluun ja vietettiin japanilainen teeseremonia.
Kevätlukukaudella 2017 kerho pidettiin neljä kertaa. Sveitsiläinen opettajaopiskelija Alena oli harjoittelussa koulussamme, ja hänet valjastettiin luonnollisesti yhden iltapäivän vetäjäksi. Juustoinen fondue sekä Toblerone jäivät mieleen, toki myös se monelle yllättävä tieto, että Sveitsissä puhutaan useita kieliä.
Koulumme henkilöstön kautta löytyi kontakti myös seuraavaan kerhoisäntään: kaksikielinen Daniel johdatti oppilaat hollannin kielen haastavaan maailmaan. Keskustelua riitti mm. jalkapallosta, ja lopuksi opeteltiin, miten Gouda lausutaan ja miltä se maistuu.
Italia-iltapäivään ei tarvinnut myöskään etsiä vetäjää kaukaa, vaan koulumme koulunkäynninohjaajaharjoittelija Angelo oli heti valmis tarttumaan haasteeseen ja johdattelemaan lapset kotimaansa kulttuurin pariin. Oppilailla oli paljon ennakkotietoa Italiasta ja he kertoivat mielellään kokemuksistaan. Kieltä harjoiteltiin keskustelemalla, ja moni oppi hienosti mm. esittelemään itsensä. Maisteltiin luonnollisesti pizzaa – vaan yllättäen Margaritan rinnalla oli myös italialaislasten suosikki : pizza, jonka täytteenä oli nakkeja ja ranskalaisia!
Kaikki haluavat viimeisen palan pizza Americanoa, Angelo tarjoilee.
Kevään lopuksi, toukokuussa, koimme vielä yhden kulttuuri-iltapäivän. Puolalainen opettaja Joanna työskenteli koulussamme muutaman kuukauden, ja innostui kerhosta ja aktivoi yhden iltapäivän aikana kerholaisia monipuolisesti niin kielen kuin kulttuurituntemuksenkin saralla. ”Pasta with strawberries” oli erikoinen, mutta kaikille maittava herkku. Moni jäikin miettimään, oliko kyseessä ruoka vai jälkiruoka, Joannan mukaan kumpi vain! Itse hän suositteli sitä kuumien hellepäivien lounaaksi.
Syyslukukausi 2017 aloitettiin kieli –ja makumatkalla Espanjaan. Anna, opettaja Barcelonasta, on koulussamme töissä, ja valmisteli oppilaille hauskan ” minisanasto” -harjoituksen sekä esitteli herkun nimeltä tortilla de patatas. Oppilaat taisivat odottaa aivan toisenlaista tortillaa, vaan tämäkin maistui!
Espanjalainen Anna opastaa Eemeliä, miten leipää ”voidellaan” tomaatilla espanjalaiseen tapaan.
Haastateltavana Eemeli, 6d-luokalta. Kielimyönteinen kielikylpyoppilas on ollut mukana jokaisessa iltapäivässä.
Kuka olet ja mitä kieliä osaat?
Olen Eemeli ja osaan ruotsia, suomea, englantia, vähän espanijaa ja italiaa.
Mikä saa sinut mukaan joka kerta? Oletko houkutellut kavereita mukaan?
Uusien maiden kulttuureista ja kielistä oppiminen on saanut minut mukaan joka kerta. Olen koittanut pyytää joitain kavereistani mukaan.
Mikä kerhoista on jäänyt parhaiten mieleen, miksi?
Puolan tai Japanin kerho, koska Puolan kerhossa syötiin niin erikoista, mutta hyvää jälkiruokaa, ja puolan kieli on aika vaikeaa. Japanin kerho siksi, koska kieli on vaikeaa ja haluaisin oppia kieltä ja päästä Japaniin käymään.
Mitä kielistä haluaisit oppia lisää?
Japanin kieltä.
Mikä maa olisi toiveenasi kieli – ja kulttuuri-iltapäivään vielä tänä lukuvuonna?
Uusi Japanin kerho olisi kiva.
Eemeli on kielikerhojen vakiokävijä, espanjan minisanasto työn alla.
Lukuvuoden 2016-17 kerhotoiminta oli mahdollista Kielivirta-hankkeen rahoituksella, ja kerhossa kävi joka kerta 7-13 oppilasta. Natiivipuhujia löytyi kuin sattuman kaupalla ihan omasta koulustamme. Hyväksi havaittu toiminta jatkuu lukuvuonna 2017-18, noin kerran kuukaudessa, ja sen vetäjät saavat kerhokorvauksen koulun kerhotoimintaan suunnatuista varoista. Kerho on saanut vankan kannattajajoukon oppilaiden keskuudesta, ja on ainakin Turussa helposti järjestettävissä mm. jo olemassa olevien kieliluokkien natiiviopettajien, kansainvälisten opiskelijoiden ja maahanmuuttajataustaisen henkilöstön yhteistyöllä. Kerhotoimintaa sujuvoittaa koulun yhden tai useamman opettajan innokkuus osallistua sekä organisoida toiminta (mm. tilat, tiedottaminen ja muut käytännön järjestelyt). Iltapäivinä kerhossa mukana oleminen on opettajillekin erittäin avartavaa ja antoisaa: olla yhtenä ”oppilaana” mukana oppimassa ja maistelemassa!
Vuoden kokemuksella suosittelen kokeilemaan. Innokkaita kerhovetäjiä ei ole ollut vaikea löytää, kun kyseessä on yksittäinen iltapäivä. Uskallanpa väittää, että huoltajienkin joukosta löytyisi kiinnostusta vierailla oman kulttuurinsa esittelijänä koulussa, ja kenties joku vuosi kerhoa voi järjestää niin, että oppilaat toimivat vuorollaan ”isäntinä” tai ”emäntinä”? Ensin kuitenkin katse kohti marraskuuta, jolloin Martin oppilaat tutustuvat Ranskaan.
Teksti ja kuvat: Sanna Sova
luokanopettaja, ruotsin aineenopettaja, kielitietoisuuslähettiläs
Luostarivuoren koulu, Turku
