Opetushallituksen järjestämässä koulutuksessa avattiin kielten opetuksen asemaa muuttuvassa kielimaisemassa sekä uuden opetussuunnitelman mukaista jatkuvaa arviointia ja tarjottiin siihen uusia työkaluja.
Aamupäivän luennoilla nostettiin esiin Euroopan Unionin ja Euroopan neuvoston rooleja kielenopetuksen kannalta. Monipuolinen kielitaito onkin listattu yhdeksi Euroopan Unionin kansalaisen avaintaidosta. Molempien toimijoiden intresseissä on kansalaisten kielitaidon kasvattaminen, vaikkakin vähän eri perustein.
Opetushallituksen sivuilta löytyy hyödyllisiä linkkejä Euroopan neuvoston sivuille, joista tukea kielenopetukseen. Lisäksi muistutettiin Euroopan Unionin Erasmus+ -rahoituksesta. Hakeekohan Turun kielivirtalaiset keväällä avustusta opettajien täydennyskoulutukseen ulkomailla?
Anu Halvari ja Pia Kola-Torvinen määrittelivät kielitaidon kehittyvän kielitaidon asteikon mukaisesti olevan: taitoa toimia vuorovaikutustilanteissa, taitoa tulkita tekstejä ja taitoa tuottaa tekstejä. Näistä ensimmäinen voidaan jakaa vielä kolmeen seuraavaan taitoalueeseen:
- Vuorovaikutus eri tilanteissa
- Viestintästrategioiden käyttö
- Viestinnän kulttuurinen sopivuus.
Näin ollen vuorovaikutustaitojen oppimista, opettamista ja osuutta arvioinnissa tulisi painottaa entisestään kielenopiskelussa. Puheenvuoron lopuksi todettiin, että arviointi uuden opetussuunnitelman mukaan kohdistuu oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen, muttei asenteeseen. Jäimme pohtimaan miten viimeisin on erotettavissa kolmesta ensimmäisestä.
Aamupäivän luentojen jälkeen pääsimme testaamaan Liikkuva koulun X-breikkiä. Käyttöön! Oikein mukava liikkuva välipala tunnille kuin tunnille! Matleenan blogissa tarkempi kuvaus X-breikin käytöstä opetuksessa.
Iltapäivällä Ari Huhta ja Tarja Leblay kuvasivat laajasti puheenvuoroissaan arviointia ja tarjosivat ratkaisuja jatkuvan arvioinnin toteutukseen. Alle koottuna Ari Huhtan muistilistansa jatkuvan arvioinnin avuksi. Vaikka osa neuvoista tuntuukin itsestään selviltä, voi listasta olla apua arvioinnin suunnitelmallisessa toteutuksessa.
- Suunnittele koko lukuvuoden/kurssin arviointi etukäteen
- keitä arvioit?
- milloin arvioit?
- mitä taitoja, tietoja, osaamista arvioit?
- Tee havaintoja järjestelmällisesti tuntien aikana (ryhmätyöt, tuntityöskentely)
- Kirjaa tarpeeksi iso osa havaintojasi ylös tunnin aikana tai sen jälkeen
- Älä tee itse kaikkea: muista itse- ja vertaisarviointi
- Kerää monipuolisesti näyttöä osaamisesta
- havainnointi tunnilla
- kotitehtävät
- testit/kokeet
- portfolio
- itse- ja vertaisarviointi
- Hyödynnä tietotekniikkaa
Opettajalle jatkuva arviointi on suunnitelmallista ja jatkuvaa tiedonkeräämistä sekä havainnointia oppimisesta ja osaamisesta. Kuitenkin palautetta oppilaalle kannattaa antaa vain yhdestä osasta arvioitavia osa-alueita kerrallaan, jotta oppilaalla on aikaa sisäistää saamansa palaute ja vähitellen hänelle syntyy käsitys omasta kielitaidosta. Päämääränä siirtyä summatiivisestä formatiiviseen ja dynaamiseen arviointiin, joka tukee oppimista.
Monimuotoisen arvioinnin päämääränä onkin:
- parempi, tehokkaampi oppiminen
- itsenäisempi, tietoisempi, päämäärätietoisempi, itseohjautuvampi oppiminen
- muutos, kehittyminen oppijana, kielenkäyttäjänä, ihmisenä
- itsenäisyys, aloitteellisuus ovat nykyajan työelämän vaatimuksia
- arvioinnin jakautuminen ja kohdentaminen tarkoituksenmukaisesti (itsearviointi, vertaisarviointi, ryhmä-/parikokeet)
Tarja Leblayn puheenvuoro keskittyi oppijan itsearviointitaitoihin ja mukaili monessa edellisiä puheenvuoroja ja sen voisi tiivistää avainsanoihin:
- formatiivinen arviointi
- itseohjautuvuus
- reflektointi
- elinikäinen oppiminen
- oppimaan oppiminen
- vertaisarviointi
- vertaisarviointia ja itsearviointia on opetettava oppilaille
- vertaisarviointi kehittää itsearviointitaitoja
- yhteisöllisyys
- oppilaan aktiivinen rooli oppimisprosessissa
Uuden arvioinnin jalkauttamisessa kuitenkin tärkeimpänä neuvona voidaan pitää seuraavaa yksinkertaista ohjetta:
Jotta voit muuttaa arviointia, luovu jostain vanhasta tavasta ja korvaa se uudella.
Päivän lopuksi Katri Kuukka esitteli puheenvuorossaan siitä, miten monikielisiä luokkamme ovat ja S2-oppilaiden tarvetta erilaisiin apuvälineisiin sekä monipuoliseen tukeen erityisesti vieraan kielen tunneilla. Uutta OPSia Kuukka avasi kielitietoisuuden näkökulmasta ja muistutti, että sen myötä jokainen opettaja on kielenopettaja, ei vain kieltenopettajat vaan kaikkien aineiden opettajat. Tässä paradigman muutoksessa voivat kielenopettajat toimia tukena ja apuna omissa työyhteisöissään.
Lopuksi saimme pitkän linkkilistan monikielisyyttä käsitteleviin materiaaleihin, joka löytyy tekstimme lopusta perkaamattomana. Klikkailkaa, kun aikaa on. Ja sitähän varmasti näin loppuvuodesta on 🙂
Satu Koistinen & Anniina Kapanen
Monikielisyys kouluissa:
- https://frepafin.wordpress.com/language-grid-grade-0-9-maailmankansalaisen-kielipolku/language-grid-by-grade-english/
- http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef- 20140669/urn_nbn_fi_uef-20140669.pdf
- http://kielisalkku.edu.fi
- www.maailmakoulussa.com
- www.viehko.wordpress.com
- https://multilingualclassrooms.files.wordpress.com/2016/09/smc_helsinki_work shop_day_one_03_09_2016-2.pptx
- http://ec.europa.eu/education/policy/multilingualism/multilingual-classrooms_fi
- http://www.schooleducationgateway.eu/en/pub/theme_pages/language_learning.htm

CLIL käsitteenä on hyvin moniselitteinen. Kaikki seminaariin osallistuvat koulut olivat CLIL kouluja, vaikka vieraan kielen osuus eri kouluissa vaihteli 25-100%. Eli koulut tarjoavat suihkutusta, painotusta, immersiota ja täysin kansainvälisistä opetusta. On harmi ettei Euroopan, saati sitten Suomen kokoisessa maassa saada selkiytettyä erityyppisten ja -laajuisten CLIL-opetusmuotojen kirjoa.
Seminaariohjelmassa oli luentojen lisäksi työpajoja. Työpajojen jälkeen keskusteltiin päivien annista. Osa toimintatavoista oli hyvinkin tuttuja, uusista käytännön harjoituksista ja omaa työtä helpottavia vinkkejä arvostettiin. Turkulaiset konkariopettajat kokivat tyytyväisyyden tunnetta, teemme samoja asioita ja käytänteet ovat jo pidemmällä. Tuoreemmille CLIL opettajille moni asia oli varmasti uutta.
Illallispöydässä keskusteltiin ja todettiin yhteinen verkostoituminen oman kunnan koulun opettajien kanssa tärkeäksi. Jopa samasta koulusta saapuneet opettajat eivät ehdi arjessa juttelemaan kunnolla.

Toiminnallisissa harjoituksissa tärkeimmäksi huomioksi ousi kuitenkin se, että oppilas oppii parhaiten itsetekemällä. Sen sijaan, että opettaja keksii hikihatussa hauskoja leikkejä tunneille, voisivatkin oppilaat päästää tähän hommaan ihan itse. Jämäpaperit voi käyttää hyödyksi oppilaiden toiminnallisuuteen teettämällä oppilailla palapelejä, muistipelejä, sanalappuja tai lausesuikaleita, jotka leikataan paloiksi. Helppoa ja opettajan ei tarvitse itse tehdä ja leikellä mitään!


Vaikka matkalla on ollut muutama epäuskon hetki ja turhautumista sekä monta tuntia materiaalien valmistelua, olemme enemmän kuin tyytyväisiä uuteen työtapaamme. Tulokset ja työnlaatu ovat parantuneet jokaisen oppilaan kohdalla. Suurin muutos opettajan näkökulmasta on oppilaiden tuntityöskentelyn tehostuminen. Jokainen oppilas on nyt aktiivinen toimija, joka etenee työssään ja harjoittelee eri kielen osa-alueita monipuolisesti ja tehokkaasti jokaisella tunnilla. Tehokkaan kielenopiskelun lisäksi oppilaat oppivat arvokkaita yhteistyötaitoja, oman työn ohjaamista ja suunnitelmallisuutta. Aivan mahtavaa!
Keskustelumme pääsi kunnolla vauhtiin, kun pohdimme mahdollisuuksia toteuttaa projektiyhteistyötä. Mietimme, miten kohdekieliset vanhemmat tai muut koulun ulkopuoliset toimijat, esiopetuksen, kummiluokat ja yliopiston vaihto-opiskelijat voisi houkutella mukaan yhteistyöhön juuri monialaisia oppimiskokonaisuuksia toteutettaessa. Mahdollisuuksia varmasti olisi paljonkin. Eniten meitä kiinnosti kuitenkin herätellä henkiin kieliluokkien välistä yhteistyötä, mutta osallistamalla tällä kerralla oppilaat mukaan! Omien koulujemme sisällä sekä ala- ja yläkoulujen välillä yhteistyötä jo tehdään. Ehkä jotkut uskaltaisivat kokeilla myös eri kielilinjojen välistä yhteistyötä.