Kielikarnevaali – yhteistyötaitoja, toimintaa ja paljon kieliä!

Kielikarnevaali tapahtuma on järjestetty Turussa jo viisi kertaa. Tapahtuma on kehittynyt ja muovautunut vuosien kehittelytyön tuloksena, mutta tärkein on säilynyt: oppilaiden osallisuus ja aktiivisuus sekä monipuolinen yhteistyö kielten äärellä. Kielikarnevaali sai alkunsa Turun Kielivirta –hankkeen kieliluokkien yhteisestä toimintapäivästä 2017 ja lukuvuodesta 202021 alkaen se on suunnattu kaikille turkulaisille 3. luokkalaisille osana Turun sivistystoimen A2 kielivalintaan liittyvää tiedotustyötä. 

Kielikarnevaali – mikä se on? Hankeaikojen karnevaalit 

Mistä kaikki alkoi? Minkälaisia eri versioita kieliluokkien kanssa kokeiltiin?

Vuonna 2016 tuli haettavaksi hankerahoitusta kaksikielisen opetuksen kehittämistyölle. Joukko turkulaisia kielikylpy –ja kieliluokkaopettajia kokoontui pohtimaan, miten kaksikielistä opetusta voisi paikallisesti kehittää. Ajatus oppilaiden verkostoitumisesta ja toiminnallisesta “kielimessupäivästä” kirjattiin jo ensimmäiseen Turun Kielivirta –hankehakemukseen koordinaattori Satu Koistisen toimesta. 

Tapahtuman tausta-ajatuksena oli suunnitella kieliluokkien oppilaille toimintapäivä, jossa he pääsisivät näkemään toisiaan ja tutustumaan oman luokkakielensä lisäksi kaikkiin Turussa tarjottaviin kieliluokkakieliin. Oppilaat haluttiin koota yhteiseen tapahtumaan, jotta lapsilla olisi mahdollisuus nähdä tuttuja eri kouluista, ja he mahdollisesti saisivat uusia ystäviä kielitapahtumassa.  

Ensimmäinen Kielikarnevaali järjestettiin 2017 Turun Messukeskuksessa. Tapahtumaan osallistuivat kaikki Turun kieliluokat. Messukeskus oli koristeltu lipuilla ja viireillä ja tunnelma oli huipussaan. 1.- 3. luokkalaisille olivat Turun yliopiston kielten opiskelijat järjestäneet kielirasteja, joita tehtiin oman luokan kesken Oppilaat saivat maistiaisen useasta kielestä: kun ohjaaja vaihtui, kielikin vaihtui.

4. 8. luokkalaiset oli jaettu ikätason mukaisesti joukkueisiin, jossa oli oppilaita omasta koulusta ja toisesta kieliluok Joukkuejako tehtiin niin, että jokaisessa joukkueessa olisi oppilaita ainakin kahdelta eri kielilinjalta. Jokaiselle luokkatasolle oli valmistettu oma peli Seppo-pelialustalle. Peliä pelattiin joukkueen yhteisellä mobiililaitteella. Pelissä oppilaat pääsivät tutustumaan kaikkiin Turussa tarjottaviin kieliin. Osa tehtävistä oli monivalintatehtäviä, mutta pelissä oppilaat pääsivät vastaamaan myös omilla videoilla (esim. opetelkaa laulu ja laulakaa se yhdessä. Lähettäkää se tuomareille). Pelin pisteyttäjinä ja tuomareina toimivat kieliluokkien 9. luokkalaiset. Luovia tehtäviä ohjaamassa olivat lukuisat yhteistyökumppanit (mm. Goethe instituutti, Svenska nu, Ranskainstituutti, nukketeatteri Aura of Puppets, Zodiak) sekä lukuisat natiivivieraat, joita oppilaat haastattelivat. Päivä huipentui yhteisessä kokoontumisessa, jossa katsottiin koulujen valmistamat esittelyvideot ja kunniavieraana messukeskuksen auditorioissa esiintyi  Felix Zenger, joka esitteli kielellistä taituruuttaan beatboxauksen merkeissä. Linkki vuoden

2017 koostevideoon. Tarkempia tietoja suunnittelusta . 

 

Messukeskuksen auditoriossa oli tiivis  tunnelma.

Vuoden 2018 Kielikarnevaali suunniteltiin ja kehitettiin opettajilta ja oppilailta saadun palautteen mukaan koordinaattori Pikke Syrjä-Väisäsen johdolla. Tapahtuma haluttiin jatkossa toteuttaa mahdollisimman pienillä kustannuksilla, jotta tapahtuma saisi jatkoa hankkeen päätyttyäkin. Tapahtumapaikaksi valikoitui Kupittaan urheiluhalli. Keskeinen sijainti helpotti liikkumista ja tila soveltui tapahtumalle hyvinurheilullinen ilmapiiri tuki toiminnallista kielenoppimista! Aamupäivällä alakoulun oppilaat harjoittelivat kieliä toiminnallisesti ensimmäisen vuoden tapaan.  Iltapäivällä yläkoululaisille oli suunnattu kielimessut. Oppilaat vastasivat ryhmittäin erilaisiin kysymyksiin erilliselle vastauslomakkeelle liittyen yhteistyökumppanien toimintaan. Päivään osallistui yli 1 000 oppilasta kieliluokilta. Mukana toiminnassa oli jälleen kerran lukuisat yhdistykset ja vapaaehtoiset. Yhteistyö yliopiston opiskelijoiden kanssa tiivistyi. Tapahtuman loppuhuipennuksena oli lasten juoksu urheiluhallin ympäri. Tapahtuman koostevideo. 

Kielikarnevaali 2019 oli jaettu kahdelle eri päivälle, koska osallistujia oli entistä enemmän. Turun kieliluokkien lisäksi tapahtumaan osallistuivat Raision ja Naantalin kieliluokkien opettajat ja oppilaat. Turun urheiluhallissa järjestettyyn karnevaalipäivään osallistui kaiken kaikkiaan yli 1 000 alakoulun oppilasta ja opettajaa. 1-2 -luokkien toiminnasta vastasi jälleen Turun yliopiston kieltenopiskelijat ja 3-6 -luokkien oppilaat pelasivat Kielikarnevaalipeliä Seppo-alustallaAlakoulun tapahtuman koostevideo  Yläkoulun Kielikarnevaali järjestettiin  Työväenopiston ja Luostarivuoren koulun alueella. Oppilaat osallistuivat tapahtuman aikana 3-4 työpajaan ja he liikkuivat pajasta toiseen omina luokkinaan. Tapahtuma-aikana oppilaat pelasivat myös omissa joukkueissaan Kielikarnevaali -peliä. Yläkoulun työpajoina oli mm. Language of Magic, Language of rythm/Rytmin kieli, Language of the dance/Tanssin kieli, Language of an image/Kuvan kieli ja Speaking without words/Kehon kieli. Yläkoulun tapahtumaan osallistui lähes 500 oppilasta ja opettajaa. Yläkoulun oppilaiden valmistama koostevideo. 

 

Kohti kaikkien Karnevaalia!

Kielikarnevaali järjestettiin saamelaisten kansallispäivänä, paikalla oli Turun yliopiston yleisen historian ja kulttuurihistorian tohtorikoulutettava Niina Siivikko esittelemässä saamelaista kulttuuria ja saamen kieltä. Kuvassa myös Anne Lindholm (Turun kielikoordinaattori).

Keväällä 2020 Kielikarnevaalitapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa niin, että kohderyhmänä oli vain yksi ikäryhmä, kolmasluokkalaiset.

Tapahtumaan sai osallistua kaikki kieliluokkatoimintaa tarjoavien koulujen 3. luokkalaiset Turusta, Raisiosta ja Naantalista. Kyseessä oli testikarnevaali siinä mielessä, että ikäryhmä pääsi tutustumaan kieliin juuri ennen A2 valintojen tekemistä. Tapahtuma järjestettiin Kupittaan urheiluhallissa ja siihen osallistui yli 400 oppilasta opettajineen. Turun yliopiston kieltenopiskelijat vetivät toiminnallisia tehtäviä sisältäviä kielipisteitä, joissa kielimaistiaisia oli tarjolla englannista, espanjasta, ranskasta, ruotsista, saamesta, saksasta ja venäjästä. Kielirasteja pitämässä oli myös CISV, Eagles Rugby Football Club, Suomi-Venäjä-seura, Svenska Nu ja Tjolahåpp. Koska tapahtuma järjestettiin saamelaisten kansallispäivänä, oli oppilailla mahdollisuus tutustua myös saamen kieleen ja kulttuuriin. 

Turun Kielivirta- hankkeen Kielikarnevaali on osoittautunut toimivaksi, motivoivaksi ja innostavaksi tapahtumaksi ja se päätettiin vakiinnuttaa osaksi Turun sivistystoimen kielitiedotustyötäKutsu tapahtumaan on jatkossa aina kaikille turkulaisille kolmansille luokille.

Vasaramäen koulun joukkue Sudet pelaamassa: ”Kivaa oli!”
Innostuukohan joku näistä Puolalan musiikkiluokkalaisista valitsemaan A2-kielen?

Helmikuussa 2021 kaikilla turkulaisilla kolmosluokkalaisilla oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus tutustua kieliin sekä kaupungin A2-kielitarjontaan toiminnallisesti osallistumalla Kielikarnevaaliin.  Koronapandemian takia ei voitu järjestää perinteiseksi muodostunutta live-tapahtumaa Kupittaan urheiluhallissa, vaan tapahtuma toteutettiin etäversiona Seppo-pelialustalla. Kielikarnevaali- pelissä oppilaat tutustuivat eri kieliin 34 hengen joukkueissa omalla koulullaan yhden oppitunnin ajan. Joukkueet pelasivat yhteisellä laitteella omassa luokassa tai muussa koulun tilassa. Kouluille tarjottiin valittavaksi kolme eri peliaikaa. Lähes 800 turkulaista kolmasluokkalaista tutustui eri kieliin ja kulttuureihin. Eri kielten toiminnalliset tehtävät innostivat oppilaita ja Kielikarnevaali-pelistä saatiin hyvää palautetta myös opettajilta.

Puolalan koulun saksan ja venäjän ekspertit tuomaroimassa Seppo-peliä
Luostarivuoren koulun tuomarit juhlivat tapahtuman päätyttyä.

Pelin tuomareina toimivat 8. luokan oppilaat Luostarivuoren ja Puolalan koulun kieliluokilta. Yläkoululaiset selvästi nauttivat kunniatehtävästään, sillä he olivat itse alakoululaisina osallistuneet Kielikarnevaaliin. Peliä ja tuomarointia olivat etäohjaamassa kolme opettajaa: Anne Lindholm, Sanna Sova ja Pikke Syrjä-Väisänen 

 

 

Kielikarnevaali toteutetaan jatkossa aina tammi-helmikuussa ennen A2 –kielten valintoja. Perinteisen Kupittaan urheiluhallin Kielikarnevaali-tapahtuman rinnalla tarjotaan mahdollisesti vaihtoehtoisena etänä toteutettavaa peliä. Näin myös hankalien kulkuyhteyksien päässä olevilla kouluilla on mahdollista osallistua tapahtumaan ja tutustua kielivalikoimaan. 

Vuoden 2021 peli löytyy SEPPO-pelikirjastosta nimellä Kielikarnevaali 2021.  

 

KARNEVAALI on yhteinen  – Yhteistyökumppanina Turun yliopisto ja moni muu  

Kielikarnevaalin yhtenä ydinajatuksena on alusta lähtien ollut pelillisyyden ja toiminnallisuuden lisäksi yhteistyö. Yhteistyö oppilaiden välillä karnevaalipäivänä, mutta myös laajemmin yhteistyö koulumaailman ja ympäröivän yhteiskunnan välillä. Tapahtumaan on haluttu koulun ulkopuolisia toimijoita tuomaan kieliä ja kulttuureita esille monipuolisesti ja samalla myös herättelemään oppijoita siihen, mihin kaikkeen koulun ulkopuolella kieliä tarvitseekaan. Yhteistyökumppaneiksi on vuosien aikana jo vakiintunut eri kieliyhdistykset kuten Goethe-instituutti, Svenska nu ja Suomi-Venäjä-Seura. Lisäksi vuosittain on keksitty kutsua mukaan myös mm. vaihto-oppilasjärjestöjä, tanssiopetusta vieraalla kielellä ja monia muita. Yhteistyö on ollut todella sujuvaa ja oppilaita on suuresti motivoinut tehtäväpisteet, joissa saa käyttää vierasta kieltä esimerkiksi natiivipuhujan kanssa. 

Kielikarnevaalien suunnittelun ja toteutuksen keskeisenä yhteistyökumppanina on ensimmäisestä, vuonna 2017 toteutetusta, karnevaalista asti ollut Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen kieltenopiskelijat. Kieltenopiskelijat ovat päässeet mukaan niin toiminnan suunnitteluun kuin tapahtumien toteutukseenkin. Kieltenopiskelijoiden ensisijaisena tehtävänä on ollut 1-3 -luokkalaisten toiminnan toteutuksesta vastaaminen, toisin sanoen toiminnallisten kielipisteiden ohjaaminen oppilaille, sisältäen myös pisteiden suunnittelun ja valmistelun. Kielipisteitä on Kielikarnevaaleilla pidetty englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, ruotsiksi, saksaksi ja venäjäksi.  

Kielikarnevaali on mahdollistanut Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen kieltenopiskelijoille tilaisuuden kokeilla opettamista ja oppilasryhmien ohjaamista. Opiskelijat ovat päässeet  kokeilemaan uusien, itse suunniteltujen toimintamallien tuomista käytäntöön. Opettamisen ja ohjaamisen lisäksi karnevaalit ovat tarjonneet opiskelijoille ainutkertaisen mahdollisuuden verkostoitua niin keskenään oppiaine- ja kielirajojen yli, kuin myös yliopiston ulkopuolistenkin toimijoiden ja alueen koulujen kanssa. 

Kielistä ja kulttuureista innostuneet vapaaehtoiset opiskelijaohjaajat ovat olleet kielten pää- ja sivuaineopiskelijoita ja  luokan- ja aineenopettajaopiskelijoita. Mukana on ollut myös muiden aineiden kielitaitoisia opiskelijoita. Opiskelijaohjaajat ovat olleet niin opintonsa vastaaloittaneita kuin kandeja ja maistereitakin. Opiskelijaohjaajilla on ollut (oppiaineesta ja laitoksesta riippuen) mahdollisuus sisällyttää Kielikarnevaaleihin osallistuminen omiin opintoihinsa. 

Kirjoittajina: Henrik Hurme, Anne Lindholm, Sanna Sova ja Pikke Syrjä-Väisänen

Järjestelytiimi: Sanna Sova (varhennetun kielenopetuksen koordinaattori), Henrik Hurme (projetityöntekijä)  ja Pikke Syrjä-Väisänen (Kielivirta koordinaattori)

 

STEPS 8 10.-11.11.2016

Seinäjoella on kaikkia komiaa, bussit ja jopa vesipullot. Seinäjoella CLIL opetus on melko uutta, mutta opintoputki on nykypäivänä suunniteltu alkamaan päiväkodista lukioon.

img_0337CLIL käsitteenä on hyvin moniselitteinen. Kaikki seminaariin osallistuvat koulut olivat CLIL kouluja, vaikka vieraan kielen osuus  eri kouluissa vaihteli 25-100%. Eli koulut tarjoavat suihkutusta, painotusta, immersiota ja täysin kansainvälisistä opetusta.  On harmi ettei Euroopan, saati sitten Suomen kokoisessa maassa saada selkiytettyä erityyppisten ja -laajuisten CLIL-opetusmuotojen kirjoa.

img_0323Seminaariohjelmassa oli luentojen lisäksi työpajoja. Työpajojen jälkeen keskusteltiin päivien annista. Osa toimintatavoista oli hyvinkin tuttuja, uusista käytännön harjoituksista ja omaa työtä helpottavia vinkkejä arvostettiin. Turkulaiset konkariopettajat kokivat tyytyväisyyden tunnetta, teemme samoja asioita ja käytänteet ovat jo pidemmällä. Tuoreemmille CLIL opettajille moni asia oli varmasti uutta.

Kuntien resurssit vaihtelevat kovasti. Vähän kateellisena katseli max 20 oppilaan luokkia, jakotunteihin oli panostettu ja kunta maksoi kahden natiiviresurssiopettajan palkan. Yhteisopettajuus onnistuu tällöin hyvin ja taataan sisältöjen ymmärtäminen opetuksessa.

img_0346Illallispöydässä keskusteltiin ja todettiin yhteinen verkostoituminen oman kunnan koulun opettajien kanssa tärkeäksi. Jopa samasta koulusta saapuneet opettajat eivät ehdi arjessa juttelemaan kunnolla.

Kiitos Seinäjoki, komiaa oli. Kiitos ihanat kollegat, toivottavasti näemme taas pian.

Pikke Syrjä-Väisänen, Wäinö Aaltosen koulu

img_0299fullsizerender

Opettajien yhteistyö ja projektioppiminen – Työpaja Verkostoitumispäivässä I

Opettajien yhteistyö ja projektioppiminen / monialaiset oppimiskokonaisuudet kieliluokilla

Ryhmämme kokoontui ideoimaan aiheesta ’opettajien yhteistyö ja projektioppiminen / monialaiset oppimiskokonaisuudet kieliluokilla’. Ja ideoitahan syntyi.

tyopaja-1Keskustelumme pääsi kunnolla vauhtiin, kun pohdimme mahdollisuuksia toteuttaa projektiyhteistyötä. Mietimme, miten kohdekieliset vanhemmat tai muut koulun ulkopuoliset toimijat, esiopetuksen, kummiluokat ja yliopiston vaihto-opiskelijat voisi houkutella mukaan yhteistyöhön juuri monialaisia oppimiskokonaisuuksia toteutettaessa. Mahdollisuuksia varmasti olisi paljonkin. Eniten meitä kiinnosti kuitenkin herätellä henkiin kieliluokkien välistä yhteistyötä, mutta osallistamalla tällä kerralla oppilaat mukaan! Omien koulujemme sisällä sekä ala- ja yläkoulujen välillä yhteistyötä jo tehdään. Ehkä jotkut uskaltaisivat kokeilla myös eri kielilinjojen välistä yhteistyötä.

Tässä poimintoja riihemme pulinoista:

  • päivän tai puolikkaan oppilasvaihto / kyläily kaupungin kieliluokkien kesken: yhteinen projekti, kaksi kohdekieltä
  • haastetehtävät eri kieliluokkien kesken: esim. sama laulu monella kielellä, pieni näytelmä tai sketsi eri kielillä, ongelma omalla kohdekielellä muille esitettäväksi tai ratkaistavaksi
  • sähköinen kirjeenvaihto kieliluokkien välillä
  • kieliluokkien yhteinen sähköinen joulukalenteri (syksy 2017?)
  • kieliluokkien yhteiset aakkoset (kevät 2016?):
    • pienille monikieliset kuva-sana -aakkoset (R le soleil)
    • isommille kulttuuritietoon perustuvat aakkoset (L is for Leicester City FC… R comme la Ratatouille…)

Resurssejahan tämä kaikki härlig, wonderful ja merveilleux toki vaatii. Mutta vaikka optimisti voi pettyä joskus, kannattaa ehkä yhdessä jonkun kanssa yrittää.

Liisa Rissanen, Vähä-Heikkilän koulu, ranskan kieliluokat

Verkostoitumispäivä I

Turun Kielivirta -hankkeen ensimmäinen verkoistoitumispäivä, joka järjestettiin Ruissalon viihtyisässä Villa Marjaniemessä 19.10., onnistui yli odostusten. Paikalla oli 40 kieliluokkaopettajaa, joten ääntä, intoa, naurua ja ideoita riitti!

Aamupäivällä metsästettiin kovimpia kieliluokkakäytäntöjä ja vaihdettiin kuulumisia. Iltapäivän työpajoissa jaettiin nykyisiä käytäntöjä, kartoitettiin kehittämiskohteista, opittiin uutta, suunniteltiin tulevaa ja ideoitiin Turun Kielivirralle toimintaa.

toiminnallisuus-kieliluokissa

Työpaja-aiheet:

 

Kristiina Skinnari Jyväskylän yliopistosta avasi puheenvuorossaan CLIL-opetusta kristiina-skinnariuuden opetussuunnitelman valossa, ja voidaankin todeta, että laksikielinen opetus itsessään toteuttaa monelta osin uuden opetussuunintelman perusteita niin laaja-alaisten tavoitteiden kuin ilmiöpohjaisen oppimisen näkökulmasta. Hienoa!

Antoisa ja innostava päivä päättyi oppilaiden harrastustoiminnan ja Kielikarnevaali -tapahtuman suunnitteluun, jota jatketaan 2.11. klo 15.00 Vähä-Heikkilän koulussa.

Kiitos kaikille verkostoitumispäivään osallistuneille, tästä on hyvä jatkaa! Seuraavan kerran kielivirtalaisia kouluttaa Kari Moilanen Helsingin erilaisen oppimisen keskuksessa, jossa aiheena on: Testauksesta täsmähoitoon.

Kielivirtaterveisin,

Satu Koistinen, hankekoordinaattori