STEPS 8 10.-11.11.2016

Seinäjoella on kaikkia komiaa, bussit ja jopa vesipullot. Seinäjoella CLIL opetus on melko uutta, mutta opintoputki on nykypäivänä suunniteltu alkamaan päiväkodista lukioon.

img_0337CLIL käsitteenä on hyvin moniselitteinen. Kaikki seminaariin osallistuvat koulut olivat CLIL kouluja, vaikka vieraan kielen osuus  eri kouluissa vaihteli 25-100%. Eli koulut tarjoavat suihkutusta, painotusta, immersiota ja täysin kansainvälisistä opetusta.  On harmi ettei Euroopan, saati sitten Suomen kokoisessa maassa saada selkiytettyä erityyppisten ja -laajuisten CLIL-opetusmuotojen kirjoa.

img_0323Seminaariohjelmassa oli luentojen lisäksi työpajoja. Työpajojen jälkeen keskusteltiin päivien annista. Osa toimintatavoista oli hyvinkin tuttuja, uusista käytännön harjoituksista ja omaa työtä helpottavia vinkkejä arvostettiin. Turkulaiset konkariopettajat kokivat tyytyväisyyden tunnetta, teemme samoja asioita ja käytänteet ovat jo pidemmällä. Tuoreemmille CLIL opettajille moni asia oli varmasti uutta.

Kuntien resurssit vaihtelevat kovasti. Vähän kateellisena katseli max 20 oppilaan luokkia, jakotunteihin oli panostettu ja kunta maksoi kahden natiiviresurssiopettajan palkan. Yhteisopettajuus onnistuu tällöin hyvin ja taataan sisältöjen ymmärtäminen opetuksessa.

img_0346Illallispöydässä keskusteltiin ja todettiin yhteinen verkostoituminen oman kunnan koulun opettajien kanssa tärkeäksi. Jopa samasta koulusta saapuneet opettajat eivät ehdi arjessa juttelemaan kunnolla.

Kiitos Seinäjoki, komiaa oli. Kiitos ihanat kollegat, toivottavasti näemme taas pian.

Pikke Syrjä-Väisänen, Wäinö Aaltosen koulu

img_0299fullsizerender

Toiminnalliset harjoitukset kieliluokkaopetuksessa – työpaja Verkostoitumispäivässä I

Meidän ryhmässämm keskusteltiin toiminnallisista harjoituksista ja oppilasta aktivoivista tehtävistä. Toiminnallisuus tuntui olevan hyvin hanskassa ryhmän kieliluokkien opettajilla ja ideoita satelikin runsaasti, kun puhuttiin yksittäisistä harjoituksista.

Ryhmämme opettajat käyttävät jatkuvasti eri aineiden tunneillaan esimerkiksi seuraavanlaisia harjoitteita:

  • still kuva
  • pantomiimi
  • alias/sanaselitys
  • näkymätön sanapallo kiertämään ringissä (ope lähettää pallon ja sanoo blue, pallo kiertää ringissä kaikkien kädessä, palloja voi lähettää useitakin samaan aikaan)
  • tarinan kerronnalla esim. kertotaulut
  • lumipalloleikki
  • mölypeli
  • kehorytmiikalla esim. kielioppia, verbien taivutuksia
  • kuvaleikki (yksi pois)
  • kim-leikki
  • ihmismuistipeli
  • eläväkäsitekartta esim. verenkierto tai lähiavaruus
  • speeddating/minuuttiporinat
  • viivakeskustelu
  • ihmisajatuskartta

Toiminnallisten harjoitusten työpajassaToiminnallisissa harjoituksissa tärkeimmäksi huomioksi ousi kuitenkin se, että oppilas oppii parhaiten itsetekemällä. Sen sijaan, että opettaja keksii hikihatussa hauskoja leikkejä tunneille, voisivatkin oppilaat päästää tähän hommaan ihan itse. Jämäpaperit voi käyttää hyödyksi oppilaiden toiminnallisuuteen teettämällä oppilailla palapelejä, muistipelejä, sanalappuja tai lausesuikaleita, jotka leikataan paloiksi. Helppoa ja opettajan ei tarvitse itse tehdä ja leikellä mitään!

Tai jos haluaa ihan rohkeaksi heittäytyä, päästää oppilaat ideoimaan opetusta oikein olan takaa niin kuin eräs ryhmämme opettaja teki. Edelliseltä vuodelta oli jäänyt kenkälaatikoita nurkkiin pyörimään ja tämä opettaja jakoi laatikot ja kirjan kappaleet oppilaille. Tehtävänantona oli laatia omaan kenkälaatikkoon tehtäviä omasta kappaleesta ja opettaa oma kappale muille oppilaille. Kuka rohkenee heittää pallon kokonaan oppilaille?

Jasmina Nevari, Vähä-Heikkilän koulu, ranskan kieliluokat

Yksilöllinen eteneminen kieltenopiskelussa – työpaja Verkostoitumispäivässä I

Esittelimme Verkostoitumispäivän työpajassa yksilöllisen etenemisen kielenopiskelutapaa, jota olemme käyttäneet ranskan kieliluokkien oppilaiden kanssa syksyn ajan Topeliuksen koulussa. Tässä tekstissä avaamme lyhyesti työskentelytavan periaatteita.

Mistä yksillöllisen opiskelun työtavassa on kyse?

_20161110_202228

Työskentely alkaa oppilaan kanssa käytävästä keskustelusta, jossa oppilas opettajan kanssa määrittelee oman kielitaitonsa tason eurooppalaisen viitekehyksen asteikon avulla ja asettaa itselleen oppimistavoitteet, johon pyrkii jakson aikana. Lisäksi oppilas määrittelee arvosanatavoitteensa. Keskustelun jälkeen oppilas alkaa opiskella itseohjautuvasti sovittuja oppisisältöjä. Oppimateriaalina toimii ranskan kielen oppikirjasarja sekä kaikki mahdollinen verkosta ja printtinä löytyvä lisämateriaali oppilaan tason mukaan. Oppilaat tekevät tehtäviä yksin, pareittain, ryhmissä sekä opettajan avustuksella ja jokainen oppilas harjoittelee kaikkia kielen osa-alueita (kuullun ja luetun ymmärtäminen sekä puhuminen ja kirjoittaminen) viikoittain useamman kerran ja eri tavoin.

Oppilas etenee kappale/asia kerrallaan omaa tahtia ja kirjaa etenemistään erilaisiin tukidokumentteihin. Oppilaat pitävät kirjaa suullisista pariharjoituksista, kuullun ymmärtämistehtävistä, opituista kielioppiasioista, sanastoista sekä suunnittelevat viikkoaikataulun, jonka mukaan etenevät työssään. Oppilaat suorittavat jokaisen kappaleen/asian opiskeltuaan pienen testin, jonka avulla he voivat varmistua oppimisestaan ja jatkaa seuraavaan kappaleeseen/asiaan. Lisäksi he arvioivat omaa oppimistaan sekä toisten oppilaiden onnistumista harjoitusten yhteydessä. Oppilaat valikoivat harjoituksista itselleen mieleisimmät harjoitukset sekä sellaisia, joiden uskovat auttavan heitä asian oppimisessa.

Jakson päätteeksi oppilaan kanssa käydään arviointikeskustelu, jossa oppilas esittelee jakson aikana suorittamansa tehtävät, testit sekä muut yhdessä sovitut työt (kirjoitelmat, videot, some-katsaukset, elokuva-arvostelut yms.). Arvosana määräytyy työmäärän ja sen laadun mukaan. Oppilaalla on mahdollisuus tehdä lisäsuorituksia, mikäli hän ei ole tyytyväinen yhdessä opettajan kanssa sovittuun arvosanaan tai ole saavuttanut asettamaansa tavoitetta. Arvosanaan vaikuttavat myös oppilaan työskentelytaidot, joita oppilas ja opettaja arvioivat jakson aikana. Arvioitavia asioita ovat mm. asenne ja työskentely oppitunneilla, ryhmätyötaidot, yhteisöllisyys ja työn suunnitelmallisuus.

Mitä yksilöllisen etenemisen työtapa vaatii opettajalta?

Yksilöllisen opiskelutavan käynnistäminen vaatii valmistelua, tukimateriaalien luomista sekä avointa mieltä että itseluottamusta. Lisäksi kullanarvoista on kollegoiden tuki, jonka avulla selviää ajoittaisista epätoivon puuskista. Ne syntyvät oppilaiden harjoitellessa uutta työskentelytapaa ja opettajan totutellessa siihen, että oppilaiden työskentelytavat ovat erilaisia ja ajoittain äänekkäitä, mutta silti tuloksellisia.

Mitä yksilöllisen etenemisen työtapa vaatii oppilailta?

Oppilaat tarvitsevat työskentelyn alussa aikaa totutella uuteen tapaan työskennellä. Osasta oppilaista työmäärä saattaa tuntua hallitsemattomalta, jolloin siihen on vaikea tarttua, mutta siinä luokkakaverit ja opettaja osaavat onneksi auttaa.

Cours de Francais

Oppilaamme ovat kuitenkin oppineet nopeasti ohjaamaan omaa työtään sekä ponnistelemaan kohti tavoitettaan. Tunneilla on iloinen ja työntäyteinen tunnelma, vaikka alkuun osa suhtautui työtapaan nyrpeästi. Nyt kysyttäessä kukaan ei halua vaihtaa opettajajohtoiseen tapaan takaisin. Lisäksi oppilaat kokevat ”isojen kokeiden” poisjättämisen erittäin huojentavana ja omien sanojensa mukaan oppivat asiat parantaakseen kielitaitoaan eikä koetta varten.

Miltä nyt muutaman kuukauden jälkeen tuntuu?

Cours de FrancaisVaikka matkalla on ollut muutama epäuskon hetki ja turhautumista sekä monta tuntia materiaalien valmistelua, olemme enemmän kuin tyytyväisiä uuteen työtapaamme. Tulokset ja työnlaatu ovat parantuneet jokaisen oppilaan kohdalla. Suurin muutos opettajan näkökulmasta on oppilaiden tuntityöskentelyn tehostuminen. Jokainen oppilas on nyt aktiivinen toimija, joka etenee työssään ja harjoittelee eri kielen osa-alueita monipuolisesti ja tehokkaasti jokaisella tunnilla. Tehokkaan kielenopiskelun lisäksi oppilaat oppivat arvokkaita yhteistyötaitoja, oman työn ohjaamista ja suunnitelmallisuutta. Aivan mahtavaa!

Mistä lisää tietoa?

Luonnollisestikaan emme ole keksineet työtapaa tyhjästä vaan seuranneet Pekka Peuran oppeja ja soveltaneet niistä oman mallimme. Jos koulussasi ei ole kollegaa, joka innostuu kokeilemaan kanssasi yksilöllisen etenemisen työtapaa, löydät kollegoita esimerkiksi Facebookin ryhmästä Yksilöllinen oppiminen ja oppimisen omistajuus, minne myös meiltä kiitos monista vinkeistä! Voit olla myös suoraan meihin yhteydessä ja kerromme mielellämme työtavastamme lisää vaikka sähköpostitse. Olet myös tervetullut seuraamaan tuntejamme koska tahansa.

Anniina Kapanen & Satu Koistinen Topeliuksen koulu

(sähköposti tulee perille osoitteella etunimi.sukunimi@turku.fi)

Opettajien yhteistyö ja projektioppiminen – Työpaja Verkostoitumispäivässä I

Opettajien yhteistyö ja projektioppiminen / monialaiset oppimiskokonaisuudet kieliluokilla

Ryhmämme kokoontui ideoimaan aiheesta ’opettajien yhteistyö ja projektioppiminen / monialaiset oppimiskokonaisuudet kieliluokilla’. Ja ideoitahan syntyi.

tyopaja-1Keskustelumme pääsi kunnolla vauhtiin, kun pohdimme mahdollisuuksia toteuttaa projektiyhteistyötä. Mietimme, miten kohdekieliset vanhemmat tai muut koulun ulkopuoliset toimijat, esiopetuksen, kummiluokat ja yliopiston vaihto-opiskelijat voisi houkutella mukaan yhteistyöhön juuri monialaisia oppimiskokonaisuuksia toteutettaessa. Mahdollisuuksia varmasti olisi paljonkin. Eniten meitä kiinnosti kuitenkin herätellä henkiin kieliluokkien välistä yhteistyötä, mutta osallistamalla tällä kerralla oppilaat mukaan! Omien koulujemme sisällä sekä ala- ja yläkoulujen välillä yhteistyötä jo tehdään. Ehkä jotkut uskaltaisivat kokeilla myös eri kielilinjojen välistä yhteistyötä.

Tässä poimintoja riihemme pulinoista:

  • päivän tai puolikkaan oppilasvaihto / kyläily kaupungin kieliluokkien kesken: yhteinen projekti, kaksi kohdekieltä
  • haastetehtävät eri kieliluokkien kesken: esim. sama laulu monella kielellä, pieni näytelmä tai sketsi eri kielillä, ongelma omalla kohdekielellä muille esitettäväksi tai ratkaistavaksi
  • sähköinen kirjeenvaihto kieliluokkien välillä
  • kieliluokkien yhteinen sähköinen joulukalenteri (syksy 2017?)
  • kieliluokkien yhteiset aakkoset (kevät 2016?):
    • pienille monikieliset kuva-sana -aakkoset (R le soleil)
    • isommille kulttuuritietoon perustuvat aakkoset (L is for Leicester City FC… R comme la Ratatouille…)

Resurssejahan tämä kaikki härlig, wonderful ja merveilleux toki vaatii. Mutta vaikka optimisti voi pettyä joskus, kannattaa ehkä yhdessä jonkun kanssa yrittää.

Liisa Rissanen, Vähä-Heikkilän koulu, ranskan kieliluokat

Verkostoitumispäivä I

Turun Kielivirta -hankkeen ensimmäinen verkoistoitumispäivä, joka järjestettiin Ruissalon viihtyisässä Villa Marjaniemessä 19.10., onnistui yli odostusten. Paikalla oli 40 kieliluokkaopettajaa, joten ääntä, intoa, naurua ja ideoita riitti!

Aamupäivällä metsästettiin kovimpia kieliluokkakäytäntöjä ja vaihdettiin kuulumisia. Iltapäivän työpajoissa jaettiin nykyisiä käytäntöjä, kartoitettiin kehittämiskohteista, opittiin uutta, suunniteltiin tulevaa ja ideoitiin Turun Kielivirralle toimintaa.

toiminnallisuus-kieliluokissa

Työpaja-aiheet:

 

Kristiina Skinnari Jyväskylän yliopistosta avasi puheenvuorossaan CLIL-opetusta kristiina-skinnariuuden opetussuunnitelman valossa, ja voidaankin todeta, että laksikielinen opetus itsessään toteuttaa monelta osin uuden opetussuunintelman perusteita niin laaja-alaisten tavoitteiden kuin ilmiöpohjaisen oppimisen näkökulmasta. Hienoa!

Antoisa ja innostava päivä päättyi oppilaiden harrastustoiminnan ja Kielikarnevaali -tapahtuman suunnitteluun, jota jatketaan 2.11. klo 15.00 Vähä-Heikkilän koulussa.

Kiitos kaikille verkostoitumispäivään osallistuneille, tästä on hyvä jatkaa! Seuraavan kerran kielivirtalaisia kouluttaa Kari Moilanen Helsingin erilaisen oppimisen keskuksessa, jossa aiheena on: Testauksesta täsmähoitoon.

Kielivirtaterveisin,

Satu Koistinen, hankekoordinaattori