Meidän ryhmässämm keskusteltiin toiminnallisista harjoituksista ja oppilasta aktivoivista tehtävistä. Toiminnallisuus tuntui olevan hyvin hanskassa ryhmän kieliluokkien opettajilla ja ideoita satelikin runsaasti, kun puhuttiin yksittäisistä harjoituksista.
Ryhmämme opettajat käyttävät jatkuvasti eri aineiden tunneillaan esimerkiksi seuraavanlaisia harjoitteita:
- still kuva
- pantomiimi
- alias/sanaselitys
- näkymätön sanapallo kiertämään ringissä (ope lähettää pallon ja sanoo blue, pallo kiertää ringissä kaikkien kädessä, palloja voi lähettää useitakin samaan aikaan)
- tarinan kerronnalla esim. kertotaulut
- lumipalloleikki
- mölypeli
- kehorytmiikalla esim. kielioppia, verbien taivutuksia
- kuvaleikki (yksi pois)
- kim-leikki
- ihmismuistipeli
- eläväkäsitekartta esim. verenkierto tai lähiavaruus
- speeddating/minuuttiporinat
- viivakeskustelu
- ihmisajatuskartta
Toiminnallisissa harjoituksissa tärkeimmäksi huomioksi ousi kuitenkin se, että oppilas oppii parhaiten itsetekemällä. Sen sijaan, että opettaja keksii hikihatussa hauskoja leikkejä tunneille, voisivatkin oppilaat päästää tähän hommaan ihan itse. Jämäpaperit voi käyttää hyödyksi oppilaiden toiminnallisuuteen teettämällä oppilailla palapelejä, muistipelejä, sanalappuja tai lausesuikaleita, jotka leikataan paloiksi. Helppoa ja opettajan ei tarvitse itse tehdä ja leikellä mitään!
Tai jos haluaa ihan rohkeaksi heittäytyä, päästää oppilaat ideoimaan opetusta oikein olan takaa niin kuin eräs ryhmämme opettaja teki. Edelliseltä vuodelta oli jäänyt kenkälaatikoita nurkkiin pyörimään ja tämä opettaja jakoi laatikot ja kirjan kappaleet oppilaille. Tehtävänantona oli laatia omaan kenkälaatikkoon tehtäviä omasta kappaleesta ja opettaa oma kappale muille oppilaille. Kuka rohkenee heittää pallon kokonaan oppilaille?
Jasmina Nevari, Vähä-Heikkilän koulu, ranskan kieliluokat
Keskustelumme pääsi kunnolla vauhtiin, kun pohdimme mahdollisuuksia toteuttaa projektiyhteistyötä. Mietimme, miten kohdekieliset vanhemmat tai muut koulun ulkopuoliset toimijat, esiopetuksen, kummiluokat ja yliopiston vaihto-opiskelijat voisi houkutella mukaan yhteistyöhön juuri monialaisia oppimiskokonaisuuksia toteutettaessa. Mahdollisuuksia varmasti olisi paljonkin. Eniten meitä kiinnosti kuitenkin herätellä henkiin kieliluokkien välistä yhteistyötä, mutta osallistamalla tällä kerralla oppilaat mukaan! Omien koulujemme sisällä sekä ala- ja yläkoulujen välillä yhteistyötä jo tehdään. Ehkä jotkut uskaltaisivat kokeilla myös eri kielilinjojen välistä yhteistyötä.
uuden opetussuunnitelman valossa, ja voidaankin todeta, että laksikielinen opetus itsessään toteuttaa monelta osin uuden opetussuunintelman perusteita niin laaja-alaisten tavoitteiden kuin ilmiöpohjaisen oppimisen näkökulmasta. Hienoa!