Heini Syyrilän ja Leila Sederholmin koulutus TOMAKI -Toiminnallisuus perusopetuksen matematiikan ja kielten opetuksessa 27.2.2019.
Opettajat saivat paljon käytännön ideoita oman toiminnan kehittämiseen toiminnallisemmaksi.
Vastaava koulutus tarkoitus järjestää syksyllä 2019, jotta mahdollisimman moni etenkin yläkoulun matemaattisten aineiden opettaja saisi hyviä vinkkejä miten hyödyntää kieliluokkakieltä ja toiminnallisuutta oppitunneillaan.
Kielivirta-hankkeen avulla Puolalan yläkoulun saksanopettaja pääsi tutustumaan Viikin normaalikoulun saksanopetukseen, vaihtamaan kokemuksia ja käytänteitä niin yläkoulun A1-saksan opetukseen, kielikokeeseen DSD I kuin myös kansainväliseen vaihtotoimintaan liittyen, sekä suunnittelemaan saksankielen opetuksen kehittämistä yhdessä kollegan kanssa.
Kauniina tiistaipäivänä 12.2. sain mahdollisuuden tutustua kielikylpyopetukseen Albert Edelfeltin koulussa kaksikielisessä Porvoossa.
Albert Edelfeltin koulu on yhtenäiskoulu ja siksi olikin hienoa päästä näkemään työskentelyä sekä ala- että yläkoulun luokissa.
Apulaisrehtori Nora Koskimies kutsui minut luokkaansa seuraamaan, kuinka hänen oma luokkansa 5C työsti teemaa ”ihmiskeho” piirroksin, tekstein ja valmistautumalla myös suullisiin esityksiin teemaan liittyen. Työskentely sujui hienosti pienissä ryhmissä ja pienten oppilaiden luovuus pääsi valloilleen varsinkin piirrosten osalta. Oppilaat käyttivät näppärästi ruotsin kieltä niin työskentelyssään kuin myös ohjeita pyytäessään ja saadessaan.
9C ja luokanohjaajansa Sanna Vahtera opiskelivat yhteiskuntaoppia ruotsiksi.
Yläkoulun puolella oppilaat opiskelevat reaaliaineista historiaa, uskontoa ja yhteiskuntaoppia ruotsiksi. Erona oman kouluni kielikylpyopetukseen yläkoulussa oli mm. se, että Albert Edelfeltin koulussa opiskellaan matematiikkaa luokilla 7-9 vain suomeksi. Haastattelemani oppilaat kertoivat, että he kokevat reaaliaineet hieman haastavina, koska käsitteitä ja sanastoa on noissa aineissa niin paljon. Opettaja Sanna Vahtera kertoi, että sopivia oppikirjoja on hankala löytää, ja opettaja joutuukin tekemään paljon omaa materiaalia oppitunteja varten.
Yhteiskuntaopista siirryttiin sujuvasti opiskelemaan Sanna Vahteran johdolla ruotsia ja ratkottiin tekstinymmärtämiseen liittyviä tehtäviä.
Suuri haaste myös ruotsin osalta on oppimateriaalin saatavuus. Tämä on yhteinen ongelmamme ruotsin kielikylpyopetuksessa kautta maan. Tiedoiltaan ja taidoiltaan oppilaat ovat jo varsin pitkällä ruotsin opinnoissaan, joten sopivan opetus- ja oppimateriaalin metsästys on jatkuvaa.
Talvisen tiistaivierailun päätteeksi keskustelimme vielä Noran ja Sannan kanssa arviointiin liittyvistä kysymyksistä sekä erityisesti kielitaidon eri osa-alueiden arviointiin liittyvistä haasteista. Lisäksi pohdimme yhdessä sitä, millainen erillinen todistus soveltuisi annettavaksi kaikille peruskoulunsa päättäville kielikylpyoppilaille.
Venäjän kieliluokkien opettajia osallistui 17.-18.1.2019 LiteraruS -lehden ja Helsingin yliopiston kielitieteen laitoksen järjestämään seminaariin ”Lastenkirjallisuus tienä integraatioon”.
Seminaarissa oli useita luennoitsijoita mm. Pietarin, Moskovan ja Helsingin yliopistoista. Luentojen aiheina oli sekä venäläinen että käännetty lastenkirjallisuus ja käsiteltyjen teosten joukossa lastenromaaneja, -satuja ja -runoja.
Teksti ja kuva: Marja Salonen-Nikolajev, Oksana Forsberg ja Kukka-Lotta Arvaja
Tammikuussa Puolalan koulussa järjestetyssä Uudenvuodenjuhlassa vieraili oikea Pakkasukko. He saivat niistä paljon kehuja, sekä lopuksi karkkeja Pakkasukolta.
Puolalan koulun 5. ja 6. suomalais-venäläisten luokkien oppilaat osallistuivat toiminnalliseen työpajaan. Venäjän natiivipuhujan ohjeistuksella oppilaat suorittivat erilaisia hauskoja tehtäviä, joiden tarkoituksena oli luoda hyvää ilmapiiriä, sekä kehittää kulttuuri- ja kielituntemusta.