Tällä viikolla juhlitaan vappua! Vappuaatto on tiistaina ja vappupäivä keskiviikkona. Opiskeluviikko Kerttulissa katkeaa siis keskeltä vappuhulinoissa. Lue taustoja vapun perinteistä:
Kotiliesi on listannut vappuun liittyviä perinteitä ja niiden taustoja. Kuten monella muullakin juhlalla myös vapun juhlinnalla on kristillinen alkuperä. Työläiset ja opiskelijat eivät siis aina ole olleet vapun juhlinnan päätähtiä. Vappu-nimi tulee katolisen pyhimyksen nimestä Valburg. Hän oli 700-luvulla Baijerin nunnaluostarin johtaja. Keskiaikaisessa Suomessa vapun juhliminen ei ollut iso juttu. Silloin saatettiin kuitenkin laskea karja talvehtimasta laitumille. Ainakaan lehmien riemulla ei siis ollut rajoja! Nykyinen työväen juhla vapusta muotoutui vasta 1800-luvun lopulla, ja opiskelijat saivat vapun juhlinnan mallia Ruotsista.
Ylioppilaslakkia pidettiin aiemmin koko kesän ajan opiskelijoiden kesälakkina. Vappu oli perinteisesti juhla, jossa opiskelijoiden tumma talvilakki vaihdettiin valkoiseen kesälakkiin. Monissa kaupungeissa lakitetaan vappuna myös tunnettuja patsaita. Helsingin Havis Amandan, eli Mantan, lakitus alkoi säännöllisesti vuonna 1921 ja sitäkin aiemmin Manta oli saanut lakin jo joinain yksittäisinä kertoina. Tänä vuonna Manta on restauroitavana ja Helsingissä lakitetaan taideopiskelijoiden luoma uusi luomus, joka paljastetaan vasta vappujuhlan yhteydessä. Turussa lakitetaan perinteisesti Wäinö Aaltosen Turun Lilja -patsas jokivarressa Aurasillan vieressä. Lilja on saanut lakkinsa vuodesta 1929 asti.
Monelle vappu syntyy perinteisistä vappuherkuista. Kotilieden artikkelin mukaan ruotsalainen emäntä Cajsa Warg olisi kehittänyt siman jo 1750-luvulla alkoholittomaksi juhlajuomaksi. Kieltolaki vuosina 1919-1932 vakinaisti siman vapun juhlajuomaksi. Myös munkkien resepti löytyy Cajsa Wargin keittokirjasta. Perunasalaatti ja nakit taas vakiintuivat vapun vieton eväiksi vasta 1960-luvulla.
Vapun koristeiden perinteet saapuvat eri suunnista. Serpentiini ja muu paperisilppu ovat peräisin Keski-Euroopan karnevaalikulttuurista, kun taas ilmapallojen katsotaan rantautuneet Venäjältä. Foliovappupallot yleistyivät 1980-luvulla ja ne täytettiin aluksi vedyllä, joka saattoi räjähtää, joten käyttöön vakiintui turvallisempi helium.
Lue lisää lähteestä Kotilieden sivuilta: https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/kulttuuri/milloin-on-vappu/
Hauskaa ja turvallista vappua!
Viikon ohjelma:
Maanantai 29.4.
Tiistai 30.4.
- Turun lukioiden sekalentisturnaus Kupittaan palloiluhallissa – Kerttuli puolustaa mestaruutta
- Vapun etkot
Keskiviikko 1.5.
- Vappupäivä
Torstai 2.5.
- Yksittäisen hyväksytyn kurssin korotuskuulustelu klo 16.30
Perjantai 3.5.
- TE 3 – opintojakson opiskelijat vierailevat Turun Lasarettimuseossa eli TYKS:n sairaalamuseossa, jossa on esille Suomen lääketieteen sekä hoitotyön historiaa. https://www.tyks.fi/tietoa-tyksista/lasarettimuseo
- UE 2- opintojakson opiskelijat vierailevat Suomen kansallispyhäkössä,, Turun tuomiokirkossa. Kasvatuksen pappi Sofia Flinck kertoo, miten luterilainen kirkko vastaa ajan haasteisiin. Tuomiokirkkovierailun yhteydessä “bongaillaan” myös kristillisiä symboleita.
Tulossa: 4.-10.5.
- Lontoon leirikoulu, jonne lähtee 27 opiskelijaa + valvojat Tiina Saarinen ja Marjo Palmu