Espanjan kielen maistiaiset Rahjekadun päivähoitoyksikkössä

Rahjekadun päivähoitoyksikössä toteutettiin kuluneen vuoden aikana espanjan kielen maistiaisia Yurizanin johdolla.

Ohjelmaa sekä kuvia ja linkkejä kuluneelta vuodelta.

SYYSKUU

Tavoitteet:

  • Opitaan värejä espanjaksi.
  • Aloitetaan pääväreistä (Azul, Rojo, Amarillo), jonka jälkeen opetellaan muita värejä.

Menetelmät:

  • Lauletaan joka kerta Buenos dias -laulua.
  • Opetellaan värejä Pocoyo (napero)-ohjelman avulla. (Video: https://youtu.be/gCteAmEzIxw)
  • Onnenpyörä-leikki: lapset etsivät onnenpyörän osoittaman värin värisiä kangaskaloja.
  • Leikin avulla lapset oppivat lisää värejä, kuten verde, naranja, violeta, rosa, blanco (valkoinen) ja negro (musta).
  • Tanssimme ja etsimme värejä Shakiran laulun kanssa.
  • Väripussi (sama kuin lorupussi): lapset sanovat, mikä väri tulee kulloinkin esille.
  • Laulamme Los colores-laulua. Samalla katsotaan videota, josta lapset näkevät kaikki laulun värit.
  • Harjoittelemme seuraavat tervehdykset: Hola, Cómo estás? sekä vastaukset: Hola, Bien gracias! Y tú cómo estás?
  • Käsittelemme myös ensimmäisen ja toisen persoonan pronominit. Yo = minä, = sinä.
  • La Cancion de los Colores para niños -laulu: https://youtu.be/DsX3N4MB0GM?list=RDDsX3N4MB0GM.

LOKAKUU

Tavoitteet:

  • Lapset harjoittelevat oppimiaan värejä.
    • Lapset oppivat myös vihannesten ja hedelmien nimiä. Harjoitellaan värejä vihannesten ja hedelmien avulla.

Menetelmät:

  • Laulun avulla lapset oppivat eri vihanneksia ja hedelmiä, kuten porkkana (zanahoria), omena (manzana), kurkku (pepino), tomaatti (tomate). Linkki lauluun: https://youtu.be/XSbQ0ceV1cs.
  • Bingo- ja muistipeli. Pelissä käytetään vihannesten ja hedelmien kuvia. Sanat sanotaan sitten espanjaksi.
  • Ravintolaleikki: vuorovaikutus-leikki, ystävyys työ jatkuu.
  • Saven kanssa askartelu, lapset tekivät vihanneksia.
Vihannesten ja hedelmien muovailua savesta.

MARRASKUU

Tavoitteet:

  • Lapset harjoitellevat värejä. Lapset harjoittelevat opittuja vihanneksia ja hedelmiä, sekä niiden värejä.

Menetelmät:

  • Muovailua saven kanssa. Lapset tekevät vihanneksia ja hedelmiä. Myös maalausta.
  • Bingo
  • Muistipeli

JOULUKUU (suunnitelma)

Joulukuussa espanjan tuokioita ei ehditty aikataulullisista syistä toteuttamaan, mutta esim. Estrellita Dónde esás? -laulua laulettiin päivittäin aamutuokion aikana.

Tavoitteet:

  • Lapset oppivat joululauluja espanjaksi. Lapset oppivat joulupukin nimen espanjaksi: Papá Noel.

Menetelmät:

  • Laulu Estrellita Dónde estás? (Tuiki tuiki tähtönen suomeksi)
  • Leikki quién le pone la cola al burro
  • Laulu: El burrito sabanero

Laulu Estrellita dónde, estás?

Estrellita dónde, estás quiero verte titilar?

en el cielo y en el mar un diamante de verdad

estrellita dónde estás? me pregunto quién serás.

estrellita dónde estás me pregunto que serás.

(Linkki lauluun: https://youtu.be/ZM5syHyHDYE)

Laulu Mi burrito sabanero

Con mi burrito sabanero voy camino de belen,

Si me ven si me ven voy camino de Belén. ( 2 veces)

El lucerito mañanero ilumina mi sendero.

Con mi cuatrico voy cantando mi burrito va trotando

con mi cuatrico voy cantando mi burrito va trotando.

tuku tuki tuki tuki, tuki tuki tuki ta. Apurate que mi burrito que ya vamos a llegar. Apurate mi burrito vamos a ver a Jesús.

TAMMIKUU

Tavoitteet:

  • Lapset harjoittelevat värejä.
  • Lapset oppivat numerot 1-5.

Menetelmät:

  • Laulun avulla lapset harjoittelevat värejä.
  • Leikin avulla lapset oppivat numeroita. Jos lapset haluavat tietää numerot 6-10, voidaan ne tietysti kertoa heille. Linkki videoon: https://youtu.be/esrnTgF5dbI.

HELMIKUU

Tavoitteet:

  • Lapset oppivat tunteita sekä espanjaksi että suomeksi.
  • Harjoitellaan vuorovaikutustaitoja (lähdemme matkalle Espanjaan, otetaan kaveri mukaan).
  • Lapset oppivat niiden vaatteiden ja esineiden nimiä, joita tarvitsemme matkalle mukaan.

Menetelmät:

  • Leikitään nopan kanssa tunnepeliä. Lapset heittävät nopan kaverille. Nopan saanut lapsi sanoo espanjaksi kuvan osoittaman sanan, siis sen kuvan/sanan, joka jää päällimmäiseksi/peukaloiden väliin. He sanovat myös miltä kuva näyttää.
  • Opetellaan sanojan kuten matkalaukku, kengät, paita, lentokone, passi espanjaksi.
  • Lapset ovat valmistaneet oman passi (olen käyttänyt pohjana Myllytonttu-materiaalin seikkailupassia). He piirsivät oman kuvan passin sivulle. Toinen sivu on tarkoitettu viisumin leimaamiseen.
  • Käytämme tunnekorttia, Mikä sinun olo on kun lähdet matkalle?.
  • Värityskuvan (matkalaukku) avulla harjoitellaan värejä espanjaksi.
Leikkipassien pohjana toimi Myllytontun seikkailupassi.

Värityskuvien värittämistä.
Matkalaukun pakkaamista.
Matkalaukku pakattuna valmiin matkaan!

MAALISKUU

Tavoitteet:

  • Lapset harjoittelevat vuorovaikutustaitoja. Lähdemme matkalle Espanjasta Kuubaan.
  • Lapset tutustuvat Kuuban maisemiin. Lapset saavat huomata, että vaikka Suomessa sataisi lunta, paistaa Kuubassa aurinko ja on ihana ilma.
  • Lapset oppivat sanat: palma (palmu), sombrero (hattu), pájaro (lintu), casa de pájaros (linnunpönttö), avión (lentokone), bus (bussi), taxi (taksi), automovil (henkilöauto).

Menetelmät:

  • Nopan kanssa leikittään tunnepeliä.
  • Askarrellaan, maalataan sekä koristelaan linnunpönttöjä sekä harjoitellaan aiheeseen liittyvää sanastoa espanjaksi toiminnan ohella.

HUHTIKUU

Tavoitteet:

  • Lapset harjoitellevat opittuja värejä laulupiirtämisen avulla.
  • Lapset oppivat uusia sanoja, kuten caracol (etana), sol (Aurinko), luna (Kuu), ternera (vasikka), pollitos (kananpoika).
  • Lapset askartelevat pääsiäisteemalla. Lapset oppivat samalla uusia sanoja, kuten hierba (ruoho) ja huevo (kananmuna).

Menetelmät:

Laulupiirtämistä.

TOUKOKUU

Tavoitteet:

  • Lapset oppivat perheenjäsenten nimet espanjaksi: mamá (äiti), papá (isä), abuela (mummo), abuelo (pappa).

Menetelmät:

  • Baby shark (Bebé tiburón) laulun avulla lapset oppivat nimeämään äidin, isäm, mummon ja papan espanjaksi. Käytän myös laulun kuvia liitetty tikuilla. Linkki lauluun: https://youtu.be/HtwCZowcGuw.
  • Äitienpäiväaskartelua

Teksit ja kuvat: Yurizan Ocaña Rodriguez

Monikielinen seikkailupäivä 29.03.2019

Turun kaupungin perusopetuksen omakieliset ja oman äidinkielen opettajat järjestivät yhteistyössä Monikulttuurisen päiväkoti, koulu ja koti ry:n, Kielitietoisesti kouluissa -hankeen ja Turun kaupungin kirjaston kanssa monikielisen seikkailun Turun kaupungin kirjastossa. Ohjelmassa oli erikielisiä esityksiä, tanssia, musiikkia sekä työpajoja, joissa tutustuttiin kieliin ja kulttuureihin monin tavoin ja aistein. Kielitoiminnan jälkeen jokainen oppilas osallistui yhteisen monikulttuurisen teoksen tekoon ja sai mukaan kielipassin ja toivottavasti hyvää mieltä.

Kielipajatoimintaan osallistuvat kielet: arabia, bulgaria, englanti, espanja, japani, korea, kurdi, latvia, liettua, persia, puola, turkki, saksa, venäjä ja viro.

Oppilaat katsovat ”Legenda o Bazyliszku” esitystä puolan kielellä
Monikielisyys, arvokas voimavara -opas monella eri kielellä
Sanaleikki japanin kielellä
Bulgarian kielen pajapiste
Oppilaiden tervehdykset eri kielillä
Viron opettaja Irina Kollo: eri maiden sanalaskuja

Teksti ja kuvat: Suzan Khohsnau

Tervehdys Rahjekadun päivähoitoyksiköstä

Rahjekadun päivähoitoyksikkö on yksi seitsemästä varhaiskasvatuksen yksiköstä, jotka lähtivät mukaan kokeilemaan varhennettua kielenopetusta.

Rahjekadulla 3-5 -vuotiaat tutustuvat  noin kerran viikossa espanjan kieleen.

”Olemme muovailleet savesta hedelmät, jotka olemme oppineet syksyn aikana. Pelasimme hedelmäbingopeliä, muistipeliä – kaikki espanjaksi!”, lasten innostunut ohjaaja Yurizan Ocaña Rodriguez kertoo.

 

Keitä me olemme? – Seminaari kulttuurisesta moninaisuudesta

Millaiset ovat sinun kulttuuriset silmälasisi? Joskus emme näe olemassa olevaa. Koulumaailma saattaa poiketa suuresti kodin maailmasta. Tässä kokoamme lyhyesti seminaaripäivien antia pyrkimyksenämme samalla sanallisesti ravistella lukijaa hereille kertomalla suomenmaalaisista, muukalaisista, puhekulttuurin romaneista ja salonkikelpoisista sateenkaariperheistä.

Mikko Lehtonen muistuttaa, että kieli voidaan nähdä joko ongelmana, oikeutena tai voimavarana. Koulun tulisi aina hyödyntää lapsien kielivarantoja. Jokaisella on oikeus käyttää omaa äidinkieltään. Oppilas ei saisi milloinkaan kokea tulevansa kiusatuksi, kun hän käyttää omaa äidinkieltään. Muistatko sinä hyödyntää oppilaiden omaa äidinkieltään opetuksessasi? Luokkahuone tulee täyttää lempeydellä.

Mikko Lehtosen mielestä sana ME on maailman vaarallisin pronomini, mutta samanaikaisesti jos kaikki ovat meitä, meitä ei ole. Muut ovat välttämättömiä ”meidän” identiteetille. Ja herää kysymys, kuka määrittelee keitä me olemme, kenellä on määrittelyvalta? Meidän ei tulisi käyttää termiä suomalainen vaan suomenmaalainen, toteaa Lehtonen. Se sisältää eri kansallisuudet. Kaikki kulttuurit ovat monikulttuurisia. Silti suomalaisuutta kuvataan edelleen yleispätevänä ja tavallisena ilmiönä, sekä osana luontoa olevana ja urbaaneilla suomalaisillahan on 500 000 mökkiä.

Miten sinä määrittelet maahanmuuttajan ja millä perustein? Mikko Lehtonen toi esille äärikäsitteet ksenofobia = vieraan pelko ja ksenofilia = vieraan ihailu. Tämän lisäksi hän toi esille uuden termin ksenosofia eli vierasta koskeva viisaus. Entäpä sitten muukalaisen käsite. Muukalainen ei ole tunnistamaton olento, vaan hän on tuttu ja lähellä oleva henkilö. Väärässä paikassa ollessaan muukalainen muistuttaa likaa. Esimerkiksi pöydällä ollessaan vesipullo on vesipullo. Lattialle pudotessaan se muuttuu liaksi. Tämä johtuu luokittelujärjestelmästämme eli likaa on siellä missä on järjestelmä.

Lehtosen haaste meille kaikille on: ”Kuinka voi olla sekä täällä, että erilainen, kuulua joukkoon olematta erilainen?”

Onko koulussasi romanivähemmistön kuuluvia oppilaita? Marko Stenroos herätti yleisön puheenvuorollaan, jossa hän totesi, että 500 vuotta syrjintää tuntuu harteilla. Hän kertoi siitä, miten romanit elivät maailmassa, jossa he eivät olleet olemassa. Vielä 1960-1970 luvun taitteessa lapsia otettiin pois romaniperheistä ja siirrettiin valtaväestökoteihin elämään ns. hyväksyttyä elämää. Vasta tämän jälkeen romanit ovat olleet tietoisia omasta toiseudestaan.

Voisimme jälleen todeta, että koulumaailma saattaa poiketa suuresti kodin maailmasta. Romanit kokevatkin, että koulutus itsessään etäännyttää romanikulttuurista. Esimerkiksi romanit menevät naimisiin hyvin nuorena ja kun seurustelukumppania ei luultavasti löydy omasta koulusta, sitä haetaan toisaalta, jolloin koulusta jäädään helpommin pois. Myöskään romanikulttuurille ominainen perhekeskeinen ajattelutapa ei kannusta jatkokoulutukseen. Koulutuksen ongelmiin päästään käsiksi kun katsotaan kokonaisuutta. Romanikulttuuri on voimakkaasti puhekulttuuria, jolloin esimerkiksi Wilman käyttö saattaa aiheuttaa suuria ongelmia. Kyse on marginaalisesta osasta romaneja. Viime vuosina romanien keskuudessa on kuitenkin alettu arvostamaan koulutuksen merkitystä. Miten sinä olet valmis kohtaamaan suomenmaalaisen?

Sateenkaariperheet salonkikelpoisiksi, oletko sinä valmis? Entä, onko koulusi valmis? Sekä Minna Ikiviita, että Marita Karvinen avasivat molemmat tahoiltaan tärkeää ja tiedostamisen arvoista asiaa. Sukupuolitietous mahdollistaa oppilaan omana itsensä nähdyksi tulemisen eli persoonan näkemisen ennen sukupuolta. Samanaikaisesti sukupuolitietous on myös opettajan taitoa nähdä omia ja muiden sukupuolittuneita käytäntöjä ja toimintatapoja. Opettajan tulisikin laajentaa omaa käsitystään sukupuolesta. Hänen tulee olla yrittämättä mahduttaa oppilasta omiin käsityksiinsä ja samanaikaisesti hänen tulee pyrkiä laajentamaan muidenkin käsitystä sukupuolesta. Jokaisella on oikeus määritellä tai olla määrittelemättä itsensä. Jokaisella on myös oikeus määritellä identiteetin sisältö.

Sukupuolinen moninaisuus on eri asia kuin seksuaalinen suuntautuminen. ”Sukupuoli on osa ihmisen omaa persoonaa, erilaisista geneettisitä, kehityksellisistä, hormonaalisista, fysiologisista, psykologisista, sosiaalisista ja kulttuurisista ominaisuuksista koostuva jatkumo.”

Kun joku ei mahdu muottiin. Se voi aiheuttaa hämmennystä ja kiusaamista. Kiusaamisen yksi yleisin syy on se, että muut kokevat ”henkilön ilmentävän sukupuolta väärin”! Jokainen saa ilmentää itseään miten itse haluaa. Syrjintä on aina kiellettyä, on väite tosi tai ei. Väitettä ei tarvitse mitenkään todistaa oikeaksi tai vääräksi, vaan lähtökohtaisesti syrjintä on aina kiellettyä ja perusteluita ei tarvita.

Sallitaanko koulussanne tytöttely ja pojittelu? Entä sallitaanko työpaikallanne se, että naiset hoitavat eri asioita kuin miehet – vastaus on: ei sallita! Miksi siis se sallitaan oppilaille koulussa?

Check- lista nuoren kanssa työskentelevälle:

  • luo turvallisuuden tunnetta koulussa
  • luo hyväksyvämpää ilmapiiriä
  • ota sateenkaarevat teemat esille ikätason mukaisesti
  • toimi ajoissa ja yleisellä tasolla, jotta aihe ei yksilöidy yhteen oppilaaseen tai perheeseen
  • sanallista asenteesi ja nosta aihe aika ajoin esille
  • jaa ryhmät muuten kuin sukupuolen perusteella
  • käytä sukupuolittamatonta kieltä
  • muista, että puuttumattomuus syö opettajan auktoriteettia
  • henkilö joka on syntymässä määritelty mieheksi, hänelle ei saa sanoa, että hän on biologisesti mies
  • käytäthän termiä yhdenvertainen (älä sano suvaitsevainen)
  • käytäthän termiä moninaisuus (älä sano erilainen)
  • käytäthän nuoresta nimitystä homotyttö (älä sano lesbo)
  • huomaathan jatkossa kysyä nuorelta ”seurusteeleko hän” tai ”onko hänellä kumppani”, sillä kysyjän ei tarvitse kysyessään määritellä mahdollisen seurustelukumppanin sukupuolta
  • merkitkää vessat niin, että jokainen voi koulupäivän aikana käyttää koulun vessoja

”When someone with the authority of a teacher, say, describes the world and you are not in it, there is a moment of phychic disequilibrium, as if you looked into a mirror and saw nothing.” Jos peilistä ei näy mitään, kyseessä voi olla vain hetki. Mutta entä jos tämä ”peilistä ei näy mitään –kokemus” jatkuu koko kouluelämän ajan eli 12 vuotta?

Kerro kerro kuvastin.

Turun yliopistossa 31.10.-1.11.2018 pidetyn seminaarin ”KEITÄ ME OLEMME?” innoittamina: Assi Koskelainen ja Anita Zenger

Hemmottelua ja ilmiöpohjaista kieltenopetusta

Tänä vuonna on kieltenopettajia ja kieliä opettavia hemmoteltu. KieKo on järjestänyt runsaasti koulutuksia (jopa niin runsaasti, että koulutusähky sanan positiivisessa mielessä on vaaninut kulman takana). Koulutusta on tarjottu kaikille varhentajille ja muille asiasta kiinnostuneille kieltenopettajille. Hanke on kustantanut kouluille sijaiskulut ja koulutuksissa osallistujille on koulutuksen ja verkostoitumisen lisäksi bonuksena tarjottu maittavia kahvituksia ja lounaita. KieKo:n suurelta koulutustarjottimelta on löytynyt Oivaltava oppiminen ja arviointi kieltenopetuksessa -koulutus (jatkuu syksyllä), Kari Moilasen mainio Oppiaineiden kielitietoinen opetus ja Nina Niemelän Ilmiöpohjaisen ja monialaisen kielenopetuksen työpaja. Lisäksi hanke on kustantanut sijaiskulut opettajille, jotka halusivat osallistua Turun yliopiston järjestämään Monikielisyysseminaariin ja Jyväskylän yliopiston opettajien täydennyskoulutuksen järjestämään Varhaisen kielenoppimisen koulutukseen. Ja tämä kaikki pelkästään kevään 2018 aikana. Ranskalainen sanoisi tähän: CHAPEAU!

Olen osallistunut useaan koulutukseen, enkä ole katunut sijaisohjeisiin mennyttä aikaa. Olen kuullut joidenkin opettajien kommentoivan, etteivät halua osallistua koulutuksiin ”koska sijaisohjeiden laatiminen on niin työlästä”. Hey come on, meneehän ohjeiden laatimiseen aikaa, mutta samalla on mainio tilaisuus reflektoida omaa opetustaan. Reflektio on prosessi, jossa oppija aktiivisesti tarkastelee ja käsittelee uusia (oppimis)kokemuksiaan voidakseen konstruoida uutta tietoa tai uusia näkökulmia aikaisempiin tietoihinsa (lähde: http://www15.uta.fi/arkisto/verkkotutor/reflekt.htm). Em. viitteessä voi sanat oppija ja oppimiskokemus vaihtaa sanoihin opettaja ja opetustavat.

Kevään viimeinen koulutus Ilmiöpohjainen kieltenopetus – toiminnalliset työtavat – miten ja miksi. oli kirsikkana kakun päällä KieKo:n kevään koulutustarjottimella. Pyöräillessäni tiistaina 8.5. aamulla Borea-laivalle koulutukseen mietin, miten onnekkaassa asemassa olen (auringonpaiste ja linnunlaulu saattoi vaikuttaa onnellisuuden tunteeseen). Maittavan verkostoitumisaamiaisen aikana kuulimme, että museolaiva Sigyniä oltiin aamulla hinaamassa telakalle, joten koulutusyllätyksenä pääsimme aitiopaikalle seuraamaan museolaivan matkaa. Kielitietoisesti kouluissa -hankkeen FB-ryhmästä löytyy hankkeen koordinaattorin videopätkä Sigynin saamista matkatoivotuksista).

Nina Niemelän koulutus alkoi istumapaikan valinnalla. Pöydillä oli erilaisia vihkoja ja saimme valita itseämme eniten miellyttävän vihon. Itse valitsin kuitenkin paikan, joka oli eniten auringossa, asia jota päivän mittaan hieman kaduin.

Vihon valinta on ensimmäinen tehtävä, jonka tarkoitus oli aivojen osa-alueiden aktivoiminen positiiviselle mielikuvalle. Oppilaille ei voi joka oppitunti jakaa uusia vihkoja, mutta tarrat, kiiltokuvat ja väripaperit ajavat saman asian. Pöydille voi myös laittaa teemoittain kuvia esim. matkustusvälineistä ja tunnin alkaessa (opettajan kirjautuessa koneelle, klikkaillessaan dokumenttikameraa etc.) oppilaat pääsevät heti keskustelun alkuun.

Toisena tehtävänä oli kirjoittaa post-it -lapulle odotus/tavoite koulutuspäivästä ja käydä asettelemassa lappu taululla olevaan matriisiin, jossa pystysuoraan oli merkitty kokemus ja vaakasuoraan työvuodet. Oppilailla vastaavaa tehtävää voi käyttää itsearvioinnissa, tietysti muuttaen matriisin sanoja/lausekkeita esim. pystysuoraan kotona tehty työ (kuinka kauan) ja vaakasuoraan montako sanaa muistaa (oppilas kirjoittaa post-it lapulle oppimansa uudet sanat).

Tässä vaiheessa me osallistujat – 13 opettajaa, pohdimme, mitä on ilmiöpohjainen kieltenopetus. Niemelä määrittelee asian seuraavasti:

”Ilmiöpohjaisessa opetuksessa ja opiskelussa oppimisen lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt. Ilmiöitä tarkastellaan kokonaisina, aidossa kontekstissa, ja niihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen.  Lähtökohta poikkeaa perinteisestä oppiainejakoisesta koulukulttuurista, jossa usein opeteltavat asiat on hajotettu suhteellisen pieniksi ja irrallisiksi palasiksi (…).”

Hetkinen, tämähän kuulostaa aivan CLIL-opetukselta paitsi, että CLIL:ssä kieli on väline eikä oppimisen kohde. Ilmiöpohjaisessa kieltenopetuksessa kieli ja sisältö kulkevat käsi kädessä, kun taas CLIL:ssä opetuksen suunnittelua johtaa sisältö eikä kieli. Mutta sekä CLIL:ssä että ilmiöpohjaisessa kieltenopetuksessa on niin paljon samaa. Ainakin minä ajattelen niin, kun luen Nina Niemelän jakamasta monistenipusta CLIL:n keskeisiä asioita:

  • Aktivoi oppilaita kognitiivisesti
  • Aktivoi aiempaa osaamista
  • Tehtävien erilaistaminen
  • Kielen ja sisällön tukeminen
  • Tasapaino kielen ja sisällön vaatimusten välillä
  • Tarjota jatkuvaa ja vaihtelevaa tukea

Erityisesti luokanopettajat ja alakoulun kieltenopettajat käyttävät toiminnallisia työtapoja opetuksessaan; tämä ei ole meille uusi asia. Toisaalta monet hyvät opetusniksit ja jipot unohtuvat, joten on hedelmällistä kuulla, millaisia toiminnallisia työtapoja kouluttaja ehdotti sekä mitä muut koulutukseen osallistuvat tekevät. Itse aioin käyttää seuraavia juttuja kielten tunneilla: Prov -it (osoita väitelause todeksi esittämällä kaverille kysymyksiä), speed dating (sisäpiiri istuu paikollaan, ulkopiiri liikkuu) ja nopeassa tempossa kysytään kysymyksiä. Hyvä idea on myös tunnin alussa heijastaa taululle keskusteluun innostava kuva keskustelun pohjaksi. Monenlaisia käyttökelpoisia ideoita tuli esille, osa käyttövalmiita, osa muokattavia.

Kyllähän koulutuksessa vilahti nimiä kuten David Marsh ja Do Coyle sekä käsitteitä kuten Bloomin taksonomia ja Cumminsin matriisi. Hienoahan ne ovat tunnistaa ja tietää kenestä/mistä on kyse, mutta kiitollisin olin konkreettisista opetusvinkeistä.

Lounaan jälkeen opetustilassa tuntui ilma loppuvan, Borean tuuletus reistaili. Siirryimme baarin puolelle ja jatkoimme hieman vapaammissa merkeissä ideoita ja mielipiteitä vaihtaen. Toki Nina Niemelä vielä jakoi kanssamme koulutuksen sisältöäkin.

Pidimme koulutuksen välillä pienen jaloittelutauon, jolloin ehdimme hetkeksi kannelle. Käytin hetken hyväkseni ilmiöpohjaisen tunnin suunnitteluun. Teemana matkustussanasto, loma, virkistäytyminen. Todisteena kuva.

Kiitos kouluttajalle. Kiitos koordinaattorille. Kiitos koulutukseen osallistujille. Kiitos kesälle.

 

Hyvää kesälomaa toivottaa Anita Zenger, Vasaramäen koulu, kakkosten ranskan varhentaja

Kielimaistiaiset – Makuja kieliin!

Mitä?

– Lyhyitä, 30-45 min pituisia toiminallisia, kielellisiä ohjauksia.

Var?

– I dagvårds- och förskolenheterna samt elementarundervisningens klasser i Åbo.

Pourquoi?

– Pour augmenter les connaissances des langues.

How?

– A “package” of six lessons, with the choice of just one or all six. 1-2 instructors teach.

Wann?

– Letzter Frühling von März bis Mai während den Schultagen.

2. -luokkalaisten kielenvarhennuksen lempiaktiviteetteja kuluneelta lukuvuodelta

Kielitietoisesti kouluissa -hankkeessa mukana olevat 2. -luokkalaiset ovat päässeet hankkeen kautta aloittamaan A2- kielen opiskelun jo 2.luokalla. Innostus on ollut suurta!

Kevään päätteeksi pyysimme ryhmiltä vuoden lempiaktiviteetteja; tässä olkaa hyvä!

Pääskyvuoren koulu – ruotsin varhennus (Laura Viiniemi).

Kakkosluokkalaiset innostuivat Quizlet -sovelluksesta ja oppivat ruotsinkielisten sanojen kirjoitusasun kuin vahingossa.

 

Topeliuksen koulu – espanjan varhennus (Minna Kemppinen)

Kuvissa (alla) varhennetun espanjan tunnilla askarreltuja onnenkirppuja. Ryhmän suosikkilaulu on koko vuoden ollut Buenos Días, jota on laulettu melkein joka viikko. Seuraavaksi suosituin video/laulu on El Día de los Muertos. Numerolaulu 1-50 kuuluu myös railakkaasti naapuriluokkaan asti, kun oppilaat laulavat niin kovaa ja korkealta!

 

Topeliuksen koulu – ranskan varhennus (Anniina Kapanen)

Ranskan varhennuksen top 3 parhaiten toimineet tehtävät ja ”vuoden laulu”:

1. Oma kuvasanakirja. Parit valitsivat jonkin teeman, josta tekivät sanakirjan yhden sivun.

2. Battle. Opettaja heijastaa valkokankaalle opetellun aiheen sanaston ja kaksi oppilasta tulee luokan eteen selin valkotauluun kilpailemaan siitä, kumpi osaa sanoa nopeammin opettajan kysymän sanan. Hitaampi putoaa ja luokasta valitaan haastaja kilpailemaan voittajan kanssa.

3. Etsi piilotettu sana. Oppilaat kilpailevat pieninä joukkueina siitä, kuka löytää nopeimmin käytävälle piilotetut sanalaput. Jokainen joukkue saa paperin, jossa on kuvat sanoista, jotka heidän pitää löytää käytävälle piilotetuista kirjoitetuista sanoista. Joukkueesta yksi oppilas kerrallaan käy etsimässä sanoja. Jos oikea sanaa löytyy, oppilas tuo lapun mukanaan luokkaan ja joukkue kirjaa sen ylös oikean kuvan kohdalle.

Ryhmän lempilaulu: Alain le lait: Ma famille

 

Vähä-Heikkilä – espanjan varhennus (Johanna Mäkelä)

Oppilaille jaettu moniste.

Tavoitteena oli oppia hedelmiä espanjaksi. Ensin työskenneltiin käyttäen muovisia hedelmiä, toistettiin ja leikittiin KIM-leikkiä opettajan johdolla. Moniste jaettiin oppilaille ja heidän oli tarkoitus yhdistää kuva ja sana sekä liimata oikea hedelmä sanan viereen.

Kioskilla oppilaat olivat vuorotelleen myyjiä ja asiakkaita; ostettiin hedelmiä. Samalla käytettiin tervehdyksiä ja muutamaa lausetta hinnan kysymistä ja ilmoittamista varten.

Hedelmäkioski.
Ulkona leikittiin hedelmäsalaatti –leikkiä.

 

Braheskolan – suomen varhentaminen (Nina Snell)

Eleverna lekte butik: Eleverna hade skrivit en butikslista och fick 30€ att handla med. Försäljaren (alla fick vara försäljare i tur och ordning) fick själv bestämma varornas pris, räkna ut slutsumman och räkna hur mycket de skulle ge i bytespengar.

Vi repeterade färgerna och siffrorna genom att leka färgspegel ute. Efteråt lekte vi ”vad är klockan farbror Varg?” Både eleverna och läraren njöt.

 

Raunistulan koulun – englannin varhentaminen 1 -luokkalaisille (Hanna-Maaria Linja-Aho)

Raunistulan koulun 1.-luokkalaisten palautetta varhennetuista englannin tunneista.

 

Kiitos! Tack! Thank you! Merci! Danke! Спасибо!

Hankkeen puolesta iso kiitos kaikille varhentajille kuluneesta lukuvuodesta, teette tärkeää työtä!

Englantia leikkien ja laulaen alkuopetuksessa Kärsämäen koulussa

Enkun kielikokeiluun kokoonnuttiin 11 kertaa. Siihen osallistui noin 20 oppilasta 1.-2.- luokilta. Kokeilu oli erittäin suosittu ja lapset tulivat sinne mielellään.

Yhdessä opittiin värejä, numeroita, eläimiä, kulkuneuvoja sekä ruokasanoja leikkien, laulaen, pelaten sekä videoita avuksi käyttäen. Oppilaat saivat oman enkkuvihkon, johon uusia sanoja kirjoitettiin kuvien tueksi. Sanoja harjoiteltiin tämän jälkeen toiminnallisesti. Viimeisellä kerralla vietimme teehetkeä, jossa harjoittelimme ravintolakäyttäytymistä.

Pidimme kokeilun yhdessä opettajaparina. Tämä oli avainasemassa onnistuneen kokeilun takana. Pienet oppilaat olivat hyvin innokkaita ja osasivat jo paljon sanastoa. He myös oppivat nopeasti uutta toiminnallisin menetelmin harjoiteltuna.

Ensi syksynä pienet oppilaat lähtevät Pallivahan yksiköstä Lyseon kouluun ja tästä syystä kokeilulle ei ole varmaa jatkoa. Toivomme kuitenkin, että alkuopetusikäisten kielitoiminta Lyseossa jatkuisi, koska se tuki selvästi oppilaiden oppimista ja positiivista suhtautumista kielen oppimiseen. Me ohjaajat saimme positiivisen kokemuksen kokeilun pitämisestä ja toivomme, että tulevaisuudessa on mahdollisuus jatkaa tämän kaltaista toimintaa.

Ohjaajat Hanna Koskinen ja Kaisa Vartio

Minä ja maailman kielet – kielitietoisuuskerho keväällä 2018

Raunistulan koululla on ollut vuosina 2013-2016 kaksi erillistä hanketta, joissa on vahvasti ollut mukana kielitietoisuuden ajatus:

·       Global School for All painottui koulun rooliin kehityskumppanina ja

·       Kielet kulttuurin voimavarana ja globaalin kansalaisen kompetenssina keskittyi mailman eri kieliin

Näistä lähtökohdista oli helppo lähteä kehittämään koulun kielitietoisuuskerhoa. Kohderyhmäksi valittiin tällä kertaa luokkien 1-3 oppilaat, koska he eivät ole olleet vielä koululaisia aikaisempien projektien aikana.

Osana valtakunnallista Kielititetoisesti koulussa -hanketta Raunistulan koulussa järjestettiin keväällä maalis-huhtikuussa 2018 kielitietoisuuskerho teemana ”Kielitietoisuus koulun arjessa”.

Kokeilun tavoitteita:

1.    lisätä oppilaiden kielitietoisuutta

2.    käyttää omaa kieltä suomen kielen rinnalla

3.    tarjota kielimaistiaisia

4.    pyrkimys tavoitteisiin saavutetaan käyttämällä kaikkia äidinkielen osa-alueita apuna (nelikenttä-kokeilu)

5.    iPadin käyttö toteutuksessa

Kokeilun toteutus:

Kerhoon osallistui keskimäärin 12 oppilasta. Kerho kokoontui viisi kertaa. Viimeinen kerta oli oppilaiden toiveista pidennetty kerhokerta. Alla olevan ohjelman lisäksi kaikkiin kertoihin kuului leikkiä oppilaiden toiveiden mukaan.

Ensimmäisellä kerralla, tutustumisen lisäksi, mietittiin osallistujien toiveita kerhon suhteen. Lisäksi opeteltiin iPadin käyttöä sanojen etsimisessä. Oppilaat saivat tietyt sanat, jotka he etsivät haluamallaan kielellä.

Toisella kerralla kokeiltiin ensimmäisellä kerralla opittua.  Lisäksi oli oppilaiden toivomia pieniä englanninkielisiä leikkeja (mm. Look down, Look Up; Vahtikoira in English).

Kolmannella kerralla oli tietoisku maailman kielistä. Mietittiin maailman puhutuimpia kieliä (äidinkielen mukaan). Oppilaat kirjasivat tiedot ylös ja mietittiin oman kielen/kielien roolia mailman kielten kentässä. Leikittiin cold-warm-hot -tavaran etsintää (polttaa avainpiilo -leikki).

Neljännellä kerralla tutustuttiin mandariinikiinaan. Koulumme koulunkäynninohjaaja Jim on opiskellut kiinaa Pekingissä. Hän kertoi kiinan kielestä ja kulttuurista sekä opetti kiinan merkkejä ja sanoja.

Viidennellä eli viimeisellä kerralla koulummme koulunkäynninohjaajaja Radostina opetti bulgarian kieltä ja kyrillisiä kirjaimia. Opimme myös Bulgarian kulttuuria ja saimme tietoa maasta.

Kaksoistunnin toisella puoliskolla teimme nelikenttäharjoituksen. Nelikenttäharjoituksen tarkoituksena on tukea kahden kielen osaajaa vertailemalla kielten rakennetta ja käyttötarkoituksia.

Viimeisellä kerralla oppilaat myös antoivat nimettöminä kerhosta palautetta  iPadilla.

Kerholaisten palaute oli murskaavan hyvää; 75% piti kerhoa erittäin hyvänä ja 25% melko hyvänä. Oppilaat kuvasivat kysyttäessä, mikä kerhossa oli parasta mm. seuraavasti:

”Maailman paras kerho”

”Kun sai oppia uusia kieliä”

”Kun opeteltiin kiinaa”

”Leikit ja kielien oppiminen”

Kysyttäessä osallistumishalukuutta ensi syksynä vastaavanlaiseen kerhoon osallistujista 83% piti osallistumista hyvin varmana ja 17% osallistujista melko varmana.  Oppilaspalautteen lisäksi kahden kerhoon osallistuneen huoltaja on ilmoittanut toiveensa kerhon jatkumiselle.

Teksti ja kuvat: Markku Koski ja Anne Kuronen

PS. Myös kerhon opettajien asut olivat asianmukaiset.

 

 

Espanjan kielituokio Kerttulin päivähoitoyksikössä

Kerttulin päivähoitoyksikössä on kuluneen vuoden aikana opeteltu espanjaa Mónica Dominguez Leppäsen johdolla. 5-6 -vuotiaat päiväkotilaiset Kerttulin päivähoidon eri ryhmistä ovat kerääntyneet yhteen ja ”matkustaneet” espanjan kielen siivin ympäri maailmaa vieraillen eri espanjankielisissä maissa sekä tutustuen uusiin kavereihin mm. Espanjassa, Meksikossa ja Argentiinassa.

Mónica työskentelee Kerttulin päivähoitoyksikössä lastenhoitajana ohjaten alle 3-vuotiaiden ryhmää. Mónican äidinkieli on espanja; Kerttulin päivähoitoyksikön yksikönjohtaja Virpi Kilström tiedusteli Mónicalta, haluaisiko hän opettaa espanjaa kielituokioiden merkeissä halukkaille lapsille. Mónica vastasi myöntävästi ja kielituokiot aloitettiin syksyllä 2017. Kerttulin päiväkodissa käyvien lasten vanhemmilta tiedusteltiin heidän ja lasten kiinnostusta ja innostusta osallistua kielituokioon; 14 lasta eri ryhmistä on kokoontunut torstaisin yhteen 6.10. alkaen.

Kielituokioiden teemana on matkustaminen ympäri maailmaa eri espanjankielisissä maissa. Matka alkoi tietenkin Suomesta, josta lennettiin Espanjaan, sieltä Meksikoon, Meksikosta Argentiinaan ja lopulta Kuubaan. Lukuvuoden päättyessä ryhmä ”matkustaa” yhdessä takaisin Suomeen.

Jokaisessa maassa lapset ovat Mónican johdolla tutustuneet uuteen kaveriin (kuvat alla) ja maiden kulttuureihin mm. musiikin ja erilaisten ruokien kautta. Argentiinassa ryhmä opetteli tangoa, Kuubassa salsaa ja Espanjassa flamencoa, Meksikossa tehtiin guacamolea.

Pedro
Ms Carmen
Maria
Juan
Diego

 

 

 

 

 

 

 

 

Mónican kielituokioiden aikana on käytössä monenlaista materiaalia; kielen oppimisen tueksi katsotaan videoita ja kuvia sekä mm. ”ongitaan”. Onki-leikin aikana lapset pääsivätkin jokainen vuorollaan onkimaan kuvia (ruokia, ruokailuvälineitä, esineitä). Mónica sanoi espanjaksi asian, joka lasten tuli onkia piirin keskeltä. Mónica on itse tehnyt tuokioilla käyttämänsä materiaalit!

Seuraamani kielituokion uutena asiana opeteltiin espanjaksi kehonosia. Kehonosien oppimisen tueksi oli video ja lapsille entuudestaan suomenkielelläkin laulettava tuttu laulu, pää-olkapää-peppu. Laulu oli tietenkin espanjaksi. Laulu ja laululeikki innostivat lapsia ja koko ryhmä oli täysillä mukana.

Tämänkin kielituokion, kuten jokaisen tuokion päätteeksi Mónica ja lapset lauloivat loppulaulun. Lapset lauloivat hienosti mukana!

Kielituokioiden aikana Mónica puhuu lapsille espanjaa ja suomea. Tuokion alussa Mónica kyselee oppilaiden kuulumisia, ikää ja nimeä espanjaksi. Joitakin sanoja ja kysymyksiä Mónica toistaa ensin espanjaksi ja sanoo sen sitten suomeksi. Lapset myös toistavat sanoja Mónican ne sanottua.

”Lapset ovat olleet innostuneita, kiinnostuneita ja ovat osallistuneet tuokioihin hyvin”, Mónica kertoo innostuneena.

Mónican mukaan erilaiset videot, musiikki ja visuaalisuus auttavat lapsia oppimaan uutta kieltä! Myös erilaiset leikit, laulut ja toisto ovat ennennäkemättömän tärkeitä ottaa huomioon kielituokioita suunniteltaessa. Mónica pitää kielituokioiden ohjaamista ja tarjoamista lapsille kannattavana: lapset ovat ylpeitä uuden vieraan kielen taidoistaan!

Kielitietoisin terveisin,

Henrik Hurme

Kielitietoisesti kouluissa -hanke