Oivaltava oppiminen osana kielten opetusta

8.2.2018

Juho Makkonen Ele Finland Oy:stä oli esittelemässä Oivaltava oppiminen kurssin sisältöä kevään osalta (kolme koulutuskertaa) ja Claned oppimisalustan käyttöä (https://app.claned.com/#/login). Keskustelimme myös kurssilaisten kesken yhteisistä tavoitteista ja asioista, joita haluaisimme kevään aikana käsiteltävän. Erityisesti arviointi uudessa opetussuunnitelmassa on herättänyt paljon ajatuksia.

27.2.2018

Tällä tapaamiskerralla harjoittelimme alkuun Claned-oppimisalustan käyttöä ja kirjautumista sinne. Pohdimme uuden OPS:n haasteita ja parhaita puolia ryhmissä ja kirjasimme mietintöjämme Clanediin. Kävimme myös läpi Kirsti Longan Oivaltavan oppimisen rakennemallia ja miten sitä voi käytännössä soveltaa. Yhdessä käytiin läpi erilaisia arviointitapoja ja mitä olisi sellaisia asioita, joita haluaisi kokeilla. Maija Heikkilä Helsingin yliopiston normaalikoulusta oli kertomassa hyviä vinkkejä oivaltavan oppimisen käytännön vinkeistä ja esimerkkien perusteella heräsi valtavasti ajatuksia uusista ideoista ja jaoimme paljon vinkkejä jo toimivista käytänteistä/sovelluksista ja niitä kirjattiin myös Claned-alustalle.

Lopuksi Claned-alustalle kirjattiin seuraavaa kertaa varten tehtäviä:

1. Kirjaa ylös mistä ja miten annat oppilaillesi arviointipalautetta:
a) työskentelyn yhteydessä
b) opettaessasi uutta asiaa
c) kun tarkastatte kotitehtäviä tai käytte läpi oppilaiden tuotoksia
2. Onko mielessäsi jokin asia/aihe, joka askarruttaa arvioinnissa?

”Kokeile uutta!”

Ideana olisi nyt kokeilla luokassa nyt jotain uutta sovellusta, tekniikkaa tai tapaa ja kertoa siitä reflektoiden muille. Tällä tavoin saadaan keskustelua aikaan erilaisista tavoista toteuttaa arviointia. Myös siihen on oma tehtävänantonsa moduulin sisällä.

27.4.2018

Koulutus alkoi Najat Ouakrim-Soivion interaktiivisella luennolla arvioinnin suunnittelusta toteutukseen ja arvioinnin keskeisillä periaatteilla. Pohdimme myös esimerkkien avulla, millä tavoin arvioimme oppijan lähtötasoa, oppimisprosessia, työskentelytaitoja ja osaamista.  Luennon jälkeen työpajoissa käsittelimme itse-ja vertaisarviointia OPSiin pohjautuen. Tehtävänä oli miettiä, miten oppija ymmärtää itsearvioinnin merkityksen, mihin itsearviointi pohjautuu ja mitkä ovat ne tavoitteet, mihin itse/vertaisarviointi kohdistuu. Tarkoituksena oli myös miettiä arvioinnin selkeyttä ja mihin saatua palautetta käytetään. Toisessa työpajassa tavoitteena oli pohtia, miten arviointia tulisi suunniteltua ja toteutettua monipuolisesti. Työskentelyä helpottamassa oli Najatilta saadut kysymykset, joihin yhdessä mietittiin vastauksia. Lopuksi jokaisen ryhmän fläppitaululle tehdyt tuotokset käytiin läpi siten, että jokainen ryhmä oli valinnut kolme keskeisintä asiaa, joita he pitivät tärkeinä arvioinnin suhteen

Taina Arkimon johdolla oli iltapäivällä keskustelua OPS:n mukaisesta oppimiskäsityksestä ja siitä miten oppilaat nähdään aktiivisina toimijoina. Taina näytti paljon käytännön vinkkejä ja osallisti myös kurssilaiset toimimaan vinkkiensä mukaisesti.

20.9.2018

Minna Berg oli kertomassa erityisopettajan näkökulmasta siitä, miten tunne-ja vuorovaikutustaidot vaikuttavat opettajan työssä jaksamiseen. Keskustelimme myös siitä, miten näitä taitoja voi hyödyntää vertais-ja itsearvioinnin perustana.

Opettajat pohtivat ryhmissä, mitkä tilanteet ovat olleet haastavia oppilaiden, vanhempien tai kollegoiden kanssa ja millaisia tapoja on ollut käsitellä näitä.

Yhtenä näkökulmana keskusteluihin käytimme Caselin ylläolevaa sosiaalisen-ja emotionaalisen oppimisen kiekkoa, jossa kerrotaan, mitkä kaikki osa-alueet vaikuttavat näiden taitojen muodostumiseen.

Teksti: Hanna-Maaria Linja-aho

Hemmottelua ja ilmiöpohjaista kieltenopetusta

Tänä vuonna on kieltenopettajia ja kieliä opettavia hemmoteltu. KieKo on järjestänyt runsaasti koulutuksia (jopa niin runsaasti, että koulutusähky sanan positiivisessa mielessä on vaaninut kulman takana). Koulutusta on tarjottu kaikille varhentajille ja muille asiasta kiinnostuneille kieltenopettajille. Hanke on kustantanut kouluille sijaiskulut ja koulutuksissa osallistujille on koulutuksen ja verkostoitumisen lisäksi bonuksena tarjottu maittavia kahvituksia ja lounaita. KieKo:n suurelta koulutustarjottimelta on löytynyt Oivaltava oppiminen ja arviointi kieltenopetuksessa -koulutus (jatkuu syksyllä), Kari Moilasen mainio Oppiaineiden kielitietoinen opetus ja Nina Niemelän Ilmiöpohjaisen ja monialaisen kielenopetuksen työpaja. Lisäksi hanke on kustantanut sijaiskulut opettajille, jotka halusivat osallistua Turun yliopiston järjestämään Monikielisyysseminaariin ja Jyväskylän yliopiston opettajien täydennyskoulutuksen järjestämään Varhaisen kielenoppimisen koulutukseen. Ja tämä kaikki pelkästään kevään 2018 aikana. Ranskalainen sanoisi tähän: CHAPEAU!

Olen osallistunut useaan koulutukseen, enkä ole katunut sijaisohjeisiin mennyttä aikaa. Olen kuullut joidenkin opettajien kommentoivan, etteivät halua osallistua koulutuksiin ”koska sijaisohjeiden laatiminen on niin työlästä”. Hey come on, meneehän ohjeiden laatimiseen aikaa, mutta samalla on mainio tilaisuus reflektoida omaa opetustaan. Reflektio on prosessi, jossa oppija aktiivisesti tarkastelee ja käsittelee uusia (oppimis)kokemuksiaan voidakseen konstruoida uutta tietoa tai uusia näkökulmia aikaisempiin tietoihinsa (lähde: http://www15.uta.fi/arkisto/verkkotutor/reflekt.htm). Em. viitteessä voi sanat oppija ja oppimiskokemus vaihtaa sanoihin opettaja ja opetustavat.

Kevään viimeinen koulutus Ilmiöpohjainen kieltenopetus – toiminnalliset työtavat – miten ja miksi. oli kirsikkana kakun päällä KieKo:n kevään koulutustarjottimella. Pyöräillessäni tiistaina 8.5. aamulla Borea-laivalle koulutukseen mietin, miten onnekkaassa asemassa olen (auringonpaiste ja linnunlaulu saattoi vaikuttaa onnellisuuden tunteeseen). Maittavan verkostoitumisaamiaisen aikana kuulimme, että museolaiva Sigyniä oltiin aamulla hinaamassa telakalle, joten koulutusyllätyksenä pääsimme aitiopaikalle seuraamaan museolaivan matkaa. Kielitietoisesti kouluissa -hankkeen FB-ryhmästä löytyy hankkeen koordinaattorin videopätkä Sigynin saamista matkatoivotuksista).

Nina Niemelän koulutus alkoi istumapaikan valinnalla. Pöydillä oli erilaisia vihkoja ja saimme valita itseämme eniten miellyttävän vihon. Itse valitsin kuitenkin paikan, joka oli eniten auringossa, asia jota päivän mittaan hieman kaduin.

Vihon valinta on ensimmäinen tehtävä, jonka tarkoitus oli aivojen osa-alueiden aktivoiminen positiiviselle mielikuvalle. Oppilaille ei voi joka oppitunti jakaa uusia vihkoja, mutta tarrat, kiiltokuvat ja väripaperit ajavat saman asian. Pöydille voi myös laittaa teemoittain kuvia esim. matkustusvälineistä ja tunnin alkaessa (opettajan kirjautuessa koneelle, klikkaillessaan dokumenttikameraa etc.) oppilaat pääsevät heti keskustelun alkuun.

Toisena tehtävänä oli kirjoittaa post-it -lapulle odotus/tavoite koulutuspäivästä ja käydä asettelemassa lappu taululla olevaan matriisiin, jossa pystysuoraan oli merkitty kokemus ja vaakasuoraan työvuodet. Oppilailla vastaavaa tehtävää voi käyttää itsearvioinnissa, tietysti muuttaen matriisin sanoja/lausekkeita esim. pystysuoraan kotona tehty työ (kuinka kauan) ja vaakasuoraan montako sanaa muistaa (oppilas kirjoittaa post-it lapulle oppimansa uudet sanat).

Tässä vaiheessa me osallistujat – 13 opettajaa, pohdimme, mitä on ilmiöpohjainen kieltenopetus. Niemelä määrittelee asian seuraavasti:

”Ilmiöpohjaisessa opetuksessa ja opiskelussa oppimisen lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt. Ilmiöitä tarkastellaan kokonaisina, aidossa kontekstissa, ja niihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen.  Lähtökohta poikkeaa perinteisestä oppiainejakoisesta koulukulttuurista, jossa usein opeteltavat asiat on hajotettu suhteellisen pieniksi ja irrallisiksi palasiksi (…).”

Hetkinen, tämähän kuulostaa aivan CLIL-opetukselta paitsi, että CLIL:ssä kieli on väline eikä oppimisen kohde. Ilmiöpohjaisessa kieltenopetuksessa kieli ja sisältö kulkevat käsi kädessä, kun taas CLIL:ssä opetuksen suunnittelua johtaa sisältö eikä kieli. Mutta sekä CLIL:ssä että ilmiöpohjaisessa kieltenopetuksessa on niin paljon samaa. Ainakin minä ajattelen niin, kun luen Nina Niemelän jakamasta monistenipusta CLIL:n keskeisiä asioita:

  • Aktivoi oppilaita kognitiivisesti
  • Aktivoi aiempaa osaamista
  • Tehtävien erilaistaminen
  • Kielen ja sisällön tukeminen
  • Tasapaino kielen ja sisällön vaatimusten välillä
  • Tarjota jatkuvaa ja vaihtelevaa tukea

Erityisesti luokanopettajat ja alakoulun kieltenopettajat käyttävät toiminnallisia työtapoja opetuksessaan; tämä ei ole meille uusi asia. Toisaalta monet hyvät opetusniksit ja jipot unohtuvat, joten on hedelmällistä kuulla, millaisia toiminnallisia työtapoja kouluttaja ehdotti sekä mitä muut koulutukseen osallistuvat tekevät. Itse aioin käyttää seuraavia juttuja kielten tunneilla: Prov -it (osoita väitelause todeksi esittämällä kaverille kysymyksiä), speed dating (sisäpiiri istuu paikollaan, ulkopiiri liikkuu) ja nopeassa tempossa kysytään kysymyksiä. Hyvä idea on myös tunnin alussa heijastaa taululle keskusteluun innostava kuva keskustelun pohjaksi. Monenlaisia käyttökelpoisia ideoita tuli esille, osa käyttövalmiita, osa muokattavia.

Kyllähän koulutuksessa vilahti nimiä kuten David Marsh ja Do Coyle sekä käsitteitä kuten Bloomin taksonomia ja Cumminsin matriisi. Hienoahan ne ovat tunnistaa ja tietää kenestä/mistä on kyse, mutta kiitollisin olin konkreettisista opetusvinkeistä.

Lounaan jälkeen opetustilassa tuntui ilma loppuvan, Borean tuuletus reistaili. Siirryimme baarin puolelle ja jatkoimme hieman vapaammissa merkeissä ideoita ja mielipiteitä vaihtaen. Toki Nina Niemelä vielä jakoi kanssamme koulutuksen sisältöäkin.

Pidimme koulutuksen välillä pienen jaloittelutauon, jolloin ehdimme hetkeksi kannelle. Käytin hetken hyväkseni ilmiöpohjaisen tunnin suunnitteluun. Teemana matkustussanasto, loma, virkistäytyminen. Todisteena kuva.

Kiitos kouluttajalle. Kiitos koordinaattorille. Kiitos koulutukseen osallistujille. Kiitos kesälle.

 

Hyvää kesälomaa toivottaa Anita Zenger, Vasaramäen koulu, kakkosten ranskan varhentaja

Ideanyyttärit: toimintaa tunneille 21.11.

Vinkit oppilaiden osallistamisen lisäämiseen kielen tunneilla / Sanna Sova

  • Skojstund/Warm up
  • Nordentävling /Amazing race
  • What word -hirsipuupelin muunnos
  • Storywheel
  • Storylines

Sannan esitys ja ohjeet yllä listattuihin ideoihin löytyvät täältä

Koira-avusteinen kielenoppiminen / Taina Järvi

Kuntoutuskoira Winstonin voi kutsua kielen oppitunneille, tarkemmat tiedot Tainalta (taina.jarvi(at)turku.fi). Videolta näet, miten koirat toimivat kasvatus- ja kuntotustyössä.

Turun Liikkuva koulun VESO

Kurkkaa tunnelmia yläkoulujen VESOsta täällä:

Koulutuspäivien materiaalit löytyvät täältä.  Materiaaleist voi  nostaa esille ainakin:

Tutustu myös:

Kirjallisuusvinkit:

 

Liikettä kieliin kilpailun satoa:

Interaktiivinen muistipeli
Lapuilla sanoja pareittain esim. epäsäännölliset imperfektit (swim-swam). Oppilaista valitaan 2-4 pelaajaa, muille oppilaille jaetaan sanalaput. Pelaaja pyytää kahta seisomassa olevaa oppilasta lukemaan sanansa. Pelaat yrittävät löytää parit. Jos hän löytää parin ja osaa suomentaa sanat saa pelaaja pisteen ja pari saa istua. Pelaaja vaihtuu joka kyselykerran jälkeen, kuten muistipeliä. Muistipeli käy moneen oppiaineeseen esim. kertotaulu kohdekielellä, luvut sanotaan kohdekielellä. Pelaajan pitää osata laskea oikein esim. 6×6 ja 36.
Sanomalehteen tutustuminen
Kerään etukäteen luokan taululle sanoja, jotka liittyvät tutustuttavaan lehteen. Kerään sanoja monipuolisesti niin, että poimin niitä otsikoista, väliotsikoista, kuvista, kuvateksteistä, mainoksista, sarjakuvista, tv-ohjelmistauutisista ym. Oppitunnilla oppilaat selaavat lehteään ja käyvät merkitsemässä taululle X:n löytämänsä sanan perään. Useampi oppilas saa löytää saman sanan: X:t kertovat, mitkä sanat olivat helpoimpia löytää. Jännitystä tehtävään saa laskemalla pisteitä tai kuten itse usein teen, viimeisen sanan löytäjä korjaa koko pistepotin itselleen!
Nurkkajuoksu
Oppilaat sijoittuvat eri kulmiin luokassa, seuraavaan kulmaan saa siirtyä vain, jos osaa opettajan sanoman sanan/lauseet oikein englanniksi. Tavoite on liikkua esim. kaksi kierrosta, eli 8 sanaa on osattava. Toimii ”sanakokeena”. Oppilaat myös vahtivat tehokkaasti toisiaan, eli kaikki tosiaan joutuvat osaamaan sanan.
Juoksu-sanelu
Oppilaat jaetaan joukkuesiin. Jokaisen joukkeen jäsenen pitää käydä omalla vuorollaan lukemassa/ etsimässä lause/sana/sanonta/oikea kieliopillinen rakenne käytävän seinään laitetulta paperilta. Luokassa odottavan joukkueen osan tehtävänä on kirjoittaa tämä lause mahdollisimman oikein, hakijan sanelun mukaan. Kun viesti on kirjoitettu, seuraava joukkueesta saa lähteä hakemaan seuraavaa viestiä. Nopeimmin valmiiksi tullut ja oikeimmin kirjoittanut joukkue voittaa.
Ihmismuistipeli
Tarvitaan kaksi vapaaehtoista, jotka menevät ulos luokasta. Tällä välin ryhmän muut oppilaat jaetaan pareihin ja jokaiselle parille annetaan esim. oma verbi. Pari päättää kuinka he esittävät verbiä sanoitta ja tämän jälkeen parit hajoitetaan ja kaikki menevät seisomaan yksittäin eri puolille luokkaa. Kahden etsivän oppilaan tehtävänä on löytää ryhmän oppilaiden joukosta samaa tekemistä esittävät. Etsijät koskettavat vuorollaan valitsemaansa oppilasta olkapäähän jolloin oppilas alkaa esittää omaa tekemistään. Kun etsijä löytää joukosta toisen samaa tekemistä esittävän henkilön ja tietää mitä tekeminen on kohdekielellä hän saa pisteen. Leikki toimii siis kuin muistipeli. Luokassa olevat oppilaat ovat ”eläviä kortteja” ja etsijät hakevat heistä vuorotellen pareja. Enemmän pisteitä saanut etsijä voittaa.

 

(Kielten)opettajien ideanyyttärit 11.10.

Terveisiä (kielten)opettajien ideanyyttäreistä, jotka järjestettiin keskiviikkoiltapäivällä Hus Lindmanissa! Hanna-Maaria Linja-aho esitteli alkuun oppitunneilla käyttämiään sähköisiä materiaaleja sekä  materiaalipankkeja. Tämän jälkeen tilaisuus jatkui vapaamuotoisena keskusteluna, jonka ansiosta esielle nousi monta uutta sähköistä materiaalia ja resursseja, jotka listattuna alla. Erityismaininta Baba dum -pelille, koukussa ollaan!

Seuraavat nyyttärit järjestetään 21.11. Hus Lindmanissa. Tervetuloa!

Moneen kieleen sopivaa materiaalia/tekemistä:

Pääsääntöisesti englantiin sopivaa materiaalia: