Tänä vuonna on kieltenopettajia ja kieliä opettavia hemmoteltu. KieKo on järjestänyt runsaasti koulutuksia (jopa niin runsaasti, että koulutusähky sanan positiivisessa mielessä on vaaninut kulman takana). Koulutusta on tarjottu kaikille varhentajille ja muille asiasta kiinnostuneille kieltenopettajille. Hanke on kustantanut kouluille sijaiskulut ja koulutuksissa osallistujille on koulutuksen ja verkostoitumisen lisäksi bonuksena tarjottu maittavia kahvituksia ja lounaita. KieKo:n suurelta koulutustarjottimelta on löytynyt Oivaltava oppiminen ja arviointi kieltenopetuksessa -koulutus (jatkuu syksyllä), Kari Moilasen mainio Oppiaineiden kielitietoinen opetus ja Nina Niemelän Ilmiöpohjaisen ja monialaisen kielenopetuksen työpaja. Lisäksi hanke on kustantanut sijaiskulut opettajille, jotka halusivat osallistua Turun yliopiston järjestämään Monikielisyysseminaariin ja Jyväskylän yliopiston opettajien täydennyskoulutuksen järjestämään Varhaisen kielenoppimisen koulutukseen. Ja tämä kaikki pelkästään kevään 2018 aikana. Ranskalainen sanoisi tähän: CHAPEAU!
Olen osallistunut useaan koulutukseen, enkä ole katunut sijaisohjeisiin mennyttä aikaa. Olen kuullut joidenkin opettajien kommentoivan, etteivät halua osallistua koulutuksiin ”koska sijaisohjeiden laatiminen on niin työlästä”. Hey come on, meneehän ohjeiden laatimiseen aikaa, mutta samalla on mainio tilaisuus reflektoida omaa opetustaan. Reflektio on prosessi, jossa oppija aktiivisesti tarkastelee ja käsittelee uusia (oppimis)kokemuksiaan voidakseen konstruoida uutta tietoa tai uusia näkökulmia aikaisempiin tietoihinsa (lähde: http://www15.uta.fi/arkisto/verkkotutor/reflekt.htm). Em. viitteessä voi sanat oppija ja oppimiskokemus vaihtaa sanoihin opettaja ja opetustavat.
Kevään viimeinen koulutus Ilmiöpohjainen kieltenopetus – toiminnalliset työtavat – miten ja miksi. oli kirsikkana kakun päällä KieKo:n kevään koulutustarjottimella. Pyöräillessäni tiistaina 8.5. aamulla Borea-laivalle koulutukseen mietin, miten onnekkaassa asemassa olen (auringonpaiste ja linnunlaulu saattoi vaikuttaa onnellisuuden tunteeseen). Maittavan verkostoitumisaamiaisen aikana kuulimme, että museolaiva Sigyniä oltiin aamulla hinaamassa telakalle, joten koulutusyllätyksenä pääsimme aitiopaikalle seuraamaan museolaivan matkaa. Kielitietoisesti kouluissa -hankkeen FB-ryhmästä löytyy hankkeen koordinaattorin videopätkä Sigynin saamista matkatoivotuksista).
Nina Niemelän koulutus alkoi istumapaikan valinnalla. Pöydillä oli erilaisia vihkoja ja saimme valita itseämme eniten miellyttävän vihon. Itse valitsin kuitenkin paikan, joka oli eniten auringossa, asia jota päivän mittaan hieman kaduin.
Vihon valinta on ensimmäinen tehtävä, jonka tarkoitus oli aivojen osa-alueiden aktivoiminen positiiviselle mielikuvalle. Oppilaille ei voi joka oppitunti jakaa uusia vihkoja, mutta tarrat, kiiltokuvat ja väripaperit ajavat saman asian. Pöydille voi myös laittaa teemoittain kuvia esim. matkustusvälineistä ja tunnin alkaessa (opettajan kirjautuessa koneelle, klikkaillessaan dokumenttikameraa etc.) oppilaat pääsevät heti keskustelun alkuun.
Toisena tehtävänä oli kirjoittaa post-it -lapulle odotus/tavoite koulutuspäivästä ja käydä asettelemassa lappu taululla olevaan matriisiin, jossa pystysuoraan oli merkitty kokemus ja vaakasuoraan työvuodet. Oppilailla vastaavaa tehtävää voi käyttää itsearvioinnissa, tietysti muuttaen matriisin sanoja/lausekkeita esim. pystysuoraan kotona tehty työ (kuinka kauan) ja vaakasuoraan montako sanaa muistaa (oppilas kirjoittaa post-it lapulle oppimansa uudet sanat).
Tässä vaiheessa me osallistujat – 13 opettajaa, pohdimme, mitä on ilmiöpohjainen kieltenopetus. Niemelä määrittelee asian seuraavasti:
”Ilmiöpohjaisessa opetuksessa ja opiskelussa oppimisen lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt. Ilmiöitä tarkastellaan kokonaisina, aidossa kontekstissa, ja niihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen. Lähtökohta poikkeaa perinteisestä oppiainejakoisesta koulukulttuurista, jossa usein opeteltavat asiat on hajotettu suhteellisen pieniksi ja irrallisiksi palasiksi (…).”
Hetkinen, tämähän kuulostaa aivan CLIL-opetukselta paitsi, että CLIL:ssä kieli on väline eikä oppimisen kohde. Ilmiöpohjaisessa kieltenopetuksessa kieli ja sisältö kulkevat käsi kädessä, kun taas CLIL:ssä opetuksen suunnittelua johtaa sisältö eikä kieli. Mutta sekä CLIL:ssä että ilmiöpohjaisessa kieltenopetuksessa on niin paljon samaa. Ainakin minä ajattelen niin, kun luen Nina Niemelän jakamasta monistenipusta CLIL:n keskeisiä asioita:
- Aktivoi oppilaita kognitiivisesti
- Aktivoi aiempaa osaamista
- Tehtävien erilaistaminen
- Kielen ja sisällön tukeminen
- Tasapaino kielen ja sisällön vaatimusten välillä
- Tarjota jatkuvaa ja vaihtelevaa tukea
Erityisesti luokanopettajat ja alakoulun kieltenopettajat käyttävät toiminnallisia työtapoja opetuksessaan; tämä ei ole meille uusi asia. Toisaalta monet hyvät opetusniksit ja jipot unohtuvat, joten on hedelmällistä kuulla, millaisia toiminnallisia työtapoja kouluttaja ehdotti sekä mitä muut koulutukseen osallistuvat tekevät. Itse aioin käyttää seuraavia juttuja kielten tunneilla: Prov -it (osoita väitelause todeksi esittämällä kaverille kysymyksiä), speed dating (sisäpiiri istuu paikollaan, ulkopiiri liikkuu) ja nopeassa tempossa kysytään kysymyksiä. Hyvä idea on myös tunnin alussa heijastaa taululle keskusteluun innostava kuva keskustelun pohjaksi. Monenlaisia käyttökelpoisia ideoita tuli esille, osa käyttövalmiita, osa muokattavia.
Kyllähän koulutuksessa vilahti nimiä kuten David Marsh ja Do Coyle sekä käsitteitä kuten Bloomin taksonomia ja Cumminsin matriisi. Hienoahan ne ovat tunnistaa ja tietää kenestä/mistä on kyse, mutta kiitollisin olin konkreettisista opetusvinkeistä.
Lounaan jälkeen opetustilassa tuntui ilma loppuvan, Borean tuuletus reistaili. Siirryimme baarin puolelle ja jatkoimme hieman vapaammissa merkeissä ideoita ja mielipiteitä vaihtaen. Toki Nina Niemelä vielä jakoi kanssamme koulutuksen sisältöäkin.
Pidimme koulutuksen välillä pienen jaloittelutauon, jolloin ehdimme hetkeksi kannelle. Käytin hetken hyväkseni ilmiöpohjaisen tunnin suunnitteluun. Teemana matkustussanasto, loma, virkistäytyminen. Todisteena kuva.
Kiitos kouluttajalle. Kiitos koordinaattorille. Kiitos koulutukseen osallistujille. Kiitos kesälle.
Hyvää kesälomaa toivottaa Anita Zenger, Vasaramäen koulu, kakkosten ranskan varhentaja
Ruotsirasti sai positiivista huomiota yliopistonmäellä, muutama opiskelija sekä opettaja pysähtyivät kuuntelemaan ja ihmettelemään rastin lähettyville. Topeliuksen koulun oppilaiden palaute päivästä kokonaisuutena oli myös positiivista, aktiivinen opiskelu ja Seppo tuntuu toimivan! Ruotsirastinkin voi päätellä olleen menestys; rastilta lähtiessään oppilaat ’tackade’ ja ’hälsade’!
Kielitietoisesti kouluissa -hanke onnittelee Luostarivuoren koulun opettajaa Sirpa Isolauria ryhmineen Euroopan kielten päivän kilpailun voiton johdosta!