Varhennetun kielenoppimisen ja kielitietoisuuden lisäämisen kehittämishanke
Rahjekadun päivähoitoyksikkö on yksi seitsemästä varhaiskasvatuksen yksiköstä, jotka lähtivät mukaan kokeilemaan varhennettua kielenopetusta.
Rahjekadulla 3-5 -vuotiaat tutustuvat noin kerran viikossa espanjan kieleen.
”Olemme muovailleet savesta hedelmät, jotka olemme oppineet syksyn aikana. Pelasimme hedelmäbingopeliä, muistipeliä – kaikki espanjaksi!”, lasten innostunut ohjaaja Yurizan Ocaña Rodriguez kertoo.
Kielitietoisesti kouluissa -hanke kannustaa vertaisoppimiseen ja yhteisopettajuuteen. Syksyllä kahdella varhentajallamme oli tunneillaan varjostaja oppimassa ja ideoimassa. Jos olet kiinnostunut varjostamisesta, ota yhteyttä Sannaan!
Vasaramäen koulussa koettua:
This autumn, I had a wonderful opportunity to follow and participate in Anita Zenger’s varhenettu classes for 3rd grade French. Though we’ve worked on different after-school projects together it was very helpful to see and experience how Anita works in the classroom setting. Fortunately, my high-school French was sufficient for working with the third-graders. It was clear immediately that Anita’s varhennettu lessons would be very active and musical.
In almost every lesson we would listen and sing-along to at least one video using the vocabulary in the lesson — the students absolutely love this. Among other things we played ‘around-the world’, ketchup, and also simply had relay games using stations in the room when learning numbers, colors or new vocabulary, we played math games with the numbers. Particularly good for eriyttyminen was flipping the roles where students were able to be the ones calling the shots during follow the leader type games e.g. kapteeni käskee, tai red-light green light.
Aside from some the more practical elements of new games and ideas for activating language learning, I think most the most important lesson I gained and in general from observing and working with Anita Zenger is the self-confidence and ambition to be freer in the classroom. Particularly as a foreign-born teacher I sometimes feel bound to being more conservative in my approaches for fear of not meeting some unspoken expectation. Anita’s ‘style’ not only proves that you can be quite flexible in your approaches but that the students really enjoy their lessons and learn well with active, playful methods.
Tänä syksynä sain hienon mahdollisuuden seurata ja olla mukana Anita Zengerin kolmannen luokan varhennetun ranskankielen tunneilla. Olemme aiemminkin työskennelleet yhdessä erilaisten kerho- ja opetusprojektien myötä, mutta tämä “varjostaminen” antoi minulle hyvän mahdollisuuden seurata Anitaa luokkatyöskentelyn parissa. Onneksi lukioaikainen ranskankieleni vetreytyi riittävästi, jotta pystyin työskentelemään kolmosluokkaisten kanssa. Oli alusta asti selvää, että Anitan varhennettu kielenopetus toteutuu vahvasti leikin ja musiikin kautta.
Melkeinjokaisella tunnilla käytiin läpi sanastoa laululeikin tai mallivideon avulla ja oppilaat todella pitävät tästä tavasta. Leikimme mm “maailman ympäri”, ketsuppi-leikkiä sekä opettelimme numeroita, värejä sekä uutta sanastoa viestien avulla. Pelasimme myös matikkapelejä opittujen numeroiden kanssa. Todella hyvää eriyttämistä oli pelaaminen käänteisten roolien kautta niin, että oppilaat saivat johtaa leikkejä ja opettaa toisiaan esim kapteeni käskee ja liikennevalo-leikeissä.
Oppimieni käytännön leikkien, ideoiden sekä opetusmuotojen lisäksi nostaisin kuitenkin kaikkein tärkeimmäksi omaksumakseni asiaksi uuden itsevarmuuden ja tavan olla vapautuneempi opetustilanteissa. Anita Zengerin kanssa työskennellessäni olen oppinut häneltä uutta lähestymistapaa ja varmuutta tilanteisiin. Ulkomaalaissyntyisenä opettajana olen nimittäin välillä kokenut tarpeen käyttää jäykempää ja konservatiivisempaa opetustyyliä kuin mikä itselleni ehkä on ominaista, jotta varmasti täytän opettajalta vaadittavat “kirjoittamattomat käytössäännöt”. Anitan tyyli opettaa todistaa juuri päinvastaisen lähestymistavan toimivuuden, eli voit olla joustava ja helposti lähestyttävä samalla kun oppilaat nauttivat tunneista sekä oppivat juuri leikkisän toiminnan kautta.
Kirjoittaja: Christoffer Keith
*****
”Varjostetun” opettajan, Anita Zengerin, kokemuksia:
En kokenut että Chris olisi ollut oppipoikana vaan opimme oppilaitten kanssa häneltä monta uutta leikkiä. Varhennamme toinen toistamme tukien ja nopeasti tartumme toisen esittämiin ideoihin. Oppilaat vaistoavat tämän ja kokevat opetustilanteen positiivisena. Upeaa, että on työpari, joka on valmis heittäytymään sekä kokeilemaan uutta. Syksyllä pidimme varhennustunteja osittain ulkosalla, jolloin pystyimme liikunnallisten leikkien kautta opettamaan sanastoa. Nurkka- ja zombileikit olivat suosituimpia. Näitä leikkejä Chris on hyödyntänyt myös muilla tunneillaan. Itse olen jopa 9-luokkalaisten kanssa leikkinyt varhennustunneilla käyttämiäni leikkejä opetellessamme uusia rakenteita ja sanastoja ja oppilaitten vastaanotto on ollut mahtavaa.
*****
Raunistulan koulusta kahden varjostajan ja varhentavan opettajan näkemys kokeilusta:
Olen saanut olla varjostajana varhennetussa englannissa Raunistulan koulussa 2-luokkalaisten kanssa. Kolmen kuukauden aikana olen jatkuvasti saanut hämmästyä nuorten oppilaiden hyvää kielen omaksumistaitoa pelkän laulun ja leikin avulla. Kun oppi tulee laulujen ja leikkien varjolla, oppilaat oppivat uutta kieltä ikään kuin vahingossa. Oppilaat osaavat hienosti kertoa itsestään englanniksi ja hallitsevat monesta aiheesta sanastoa.
Oppilaat ovat joka tunti innokkaasti laulaneet englanninkielisiä lauluja sekä leikkineet erilaisia leikkejä, joissa tietyn aihepiirin sanastoa on harjoiteltu. Oppilaat pääsivät tekemään myös pädeillä Draw&Tell -sovelluksella videoita ja äänittämään omaa puhettaan. He tekivät myös pehmoleluilla pienet näytelmät hyödyntäen englannin perusfraaseja.
Oppilaiden innostumisen lisäksi on ollut hienoa seurata opettajan ammattitaitoa hallita 27 oppilaan ryhmä ja saada pidettyä positiivista ilmapiiriä yllä. Olemme jakaneet luokan usein puoliksi, jotta leikkien leikkiminen sujuisi helpommin. Olen oppinut paljon uutta kolmen kuukauden aikana ja saanut seurata lähietäisyydeltä, kuinka pienellä vaivannäöllä varhennetun kielen tunnista saadaan oppilaille mukava kokemus, jota he odottavat myös seuraavalla viikolla.
Kirjoittaja: Elisa Niinistö
*****
Olen oppinut Hanna-Maarialta monia uusia mainioita sähköisiä sivustoja, joita voi hyödyntää kielen oppimisessa. Yhteisopettajuus on sujunut moitteettomasti, olemme toteuttaneet tunnit yhdessä ja hyödyntäneet myös pienryhmätoimintaa. Näkökulma varhaisen kielen oppimiseen on kasvanut.
Kirjoittaja: Katja Kiviniemi
*****
Kielitietoisesti kouluissa -hanke mahdollisti Euroopan kielten päivän (26.9.2018) aikana Turun yliopiston kieltenopiskelijoiden ohjaamia kieli- ja kulttuurioppitunteja Turun kouluissa. Oppitunnit koostuivat kieli- ja kulttuurimaistiaisista sekä opiskelijoiden omista kielikokemuksista.
Kielitietoisesti kouluissa -hankkeen järjestämiin Euroopan kielten päivän ohjauksiin osallistui kokonaisuudessaan 11 koulua ja 23 luokkaa. Ohjauksia toteutettiin Haarlan koulussa, Lausteen koulussa, Luostarinvuoren koulussa, Luostarinvuoren koulun Martin yksikössä, Paattisten koulussa, Puolalan koulun Sepänkadun yksikössä, Puropellon koulussa, Raunistulan koulussa, Teräsrautelan koulussa, Vasaramäen koulussa sekä Vähä-Heikkilän koulussa. Kiitos opettajille ja kouluille yhteistyöstä!
Kielitietoisesti kouluissa -hanke tekee aktiivisesti yhteistyötä Turun yliopiston kieltenopiskelijoiden kanssa. Hankkeen Euroopan kielten päivän kieli- ja kulttuurioppitunnit toteutettiin 13 ohjaajan voimin. Iso kiitos osallistuneille ohjaajille yhteistyöstä!
Euroopan kielten päivään pääset tutustumaan tästä linkistä!
Kiitos osallistumisesta Kielitietoisesti kouluissa -hankkeen järjestämään Euroopan kielten päivän toimintaan! Iso kiitos kaikille osallistuneille opettajille, oppilaille, kouluille sekä opiskelijaohjaajille!
Euroopan kielten päivän ohjauksiin osallistuneilta opettajilta ja luokilta kerättiin lokakuussa palautetta; kiitos kyselyyn vastanneille opettajille! Myös ohjaajat saivat osansa palautteesta; tyytyväisten kiitosten lisäksi ohjaajat saivat rakentavaa palautetta ja kehittämisehdotuksia! Terveiset, kiitokset ja palautteet ovat toimitettu ohjaajille!
Kielitietoisin terveisin,
Henrik Hurme
Kielitietoisesti kouluissa -hanke
Raunistulan koulun 2.-luokkalaisille suunnattu englannin kielikokeilu kokoontui yhteensä 9 kertaa kevään aikana. Ensimmäisellä kerralla tutustuimme englannin kielen aakkosiin ja äänteisiin aakkoskuvien avulla. Leikimme Kim-leikkiä: mikä kuva puuttuu joukosta? Opettelimme myös esittäytymään ja tutustuimme perhesanastoon kuvien avulla. Piirsimme oman perhepuun ja kirjoitimme siihen omat perheenjäsenet.
Toisella kerralla kuuntelimme sekä lauloimme mukana tervehdyslaulua. (Singing walrus: Hello). Opettelimme tervehtimistä ja itsensä esittelyä liikkuen luokassa: kun musiikki lakkasi, piti etsiä pari ja joko esittäytyä tai kertoa oma nimi. Valitsimme omat englanninkieliset nimet ja askartelimme pahvista nimikyltit. Nimiksi valikoituivat Lily, Oscar, Harry, James sekä Elliot. Samalla tuli harjoiteltua värejä pahvien avulla.
Kolmannella kerralla tutustuimme kuvasanastoon erilaisten kuvakirjojen avulla ja esitimme oppilaiden valitseman aukeaman kuvasanoja pantomiimina toisille. Tutkimme myös kuva- ja sanakortteja eläimistä ja leikimme muistipeliä. Lopuksi tanssimme Huugi-guugia englanninkielisen laulun mukaan.
Neljännellä kerralla tutustuimme tunnesanastoon kuvien ja opettajan esimerkkien avulla ja lauloimme siihen liittyvän laulun (If you’re happy) ja eläydyimme kasvonilmeillä ja asennoilla.
Viidennellä kerralla opettelimme viikonpäiviä ja verbejä laulun, liikkumisen ja muistipelikorttien avulla. Kuuntelimme YouTubesta Singing Walrus: Action song. Lisäksi leikimme avaimenpiilotusta: piti sanoa, onko esine a fish, butterfly vai bird (lattian, vyötärön tai pään tasolla) ja onko henkilö lähellä vai kaukana (hot-cold).
Kuudennella kerralla tutustuimme opettajan Lontoosta tuomiin kuvakirjoihin ja matkamuistokuviin ja niiden kautta Lontoon kuuluisimpiin nähtävyyksiin. Lauloimme I love the mountains– laulun siihen sopivilla käsiliikkeillä (YouTubesta video, jossa oli taustalla kuvat laulettavista asioista).
Seitsemännellä kerralla tutustuimme kasvoja kuvailevaan sanastoon ja pelasimme Quess Who (Arvaa kuka?) peliä englanniksi, opetellen kysymään ja kuvaamaan piirteitä. (Does he/she have..?) Lauloimme myös head, shoulders, knees -laulua nopeasti ja hyvin hitaasti liikkuen.
Kahdeksannella kerralla pelasimme myös Guess Who peliä oppilaiden toiveesta. Sitten jokainen sai piirtää kuvan ja asioita itsestään ja kertoa muille mistä asioista pitää. (I like…) Opettaja levitti kuva-/sanakortteja pöydälle ja niistä sai valita asioita. Opettelimme lisää verbejä toimintalaulun avulla ja leikimme Simon Says: mm. sit down, run, stop, stand up.
Viimeisellä tuplakerralla leivoimme pitsaa englanninkielisen reseptin avulla. Tutustuimme ensin mitä aineksia listassa sanotaan ja mitä tarvitaan pitsaan missäkin vaiheessa. Osa oli jo leiponut pitsaa kotona ja kovin tarkkaa ohjeistusta ei vaadittu, joten opettaja uskalsi selittää englanniksi, mitä seuraavaksi tehdään. Oppilaat osallistuivat innokkaasti pilkkomiseen ja mittaamiseen. Pitsan ollessa uunissa, tanssimme odotusajalla aikaisemmilla kerroilla tutuksi tulleita toimintalauluja. Pitsasta tuli oikein maukas ja oppilaat saivat ottaa loput mukaansa. Hymyistä ja ilosta päätellen kokeilu oli onnistunut!
Emili Toivonen, Raunistulan koulu
Tänä vuonna on kieltenopettajia ja kieliä opettavia hemmoteltu. KieKo on järjestänyt runsaasti koulutuksia (jopa niin runsaasti, että koulutusähky sanan positiivisessa mielessä on vaaninut kulman takana). Koulutusta on tarjottu kaikille varhentajille ja muille asiasta kiinnostuneille kieltenopettajille. Hanke on kustantanut kouluille sijaiskulut ja koulutuksissa osallistujille on koulutuksen ja verkostoitumisen lisäksi bonuksena tarjottu maittavia kahvituksia ja lounaita. KieKo:n suurelta koulutustarjottimelta on löytynyt Oivaltava oppiminen ja arviointi kieltenopetuksessa -koulutus (jatkuu syksyllä), Kari Moilasen mainio Oppiaineiden kielitietoinen opetus ja Nina Niemelän Ilmiöpohjaisen ja monialaisen kielenopetuksen työpaja. Lisäksi hanke on kustantanut sijaiskulut opettajille, jotka halusivat osallistua Turun yliopiston järjestämään Monikielisyysseminaariin ja Jyväskylän yliopiston opettajien täydennyskoulutuksen järjestämään Varhaisen kielenoppimisen koulutukseen. Ja tämä kaikki pelkästään kevään 2018 aikana. Ranskalainen sanoisi tähän: CHAPEAU!
Olen osallistunut useaan koulutukseen, enkä ole katunut sijaisohjeisiin mennyttä aikaa. Olen kuullut joidenkin opettajien kommentoivan, etteivät halua osallistua koulutuksiin ”koska sijaisohjeiden laatiminen on niin työlästä”. Hey come on, meneehän ohjeiden laatimiseen aikaa, mutta samalla on mainio tilaisuus reflektoida omaa opetustaan. Reflektio on prosessi, jossa oppija aktiivisesti tarkastelee ja käsittelee uusia (oppimis)kokemuksiaan voidakseen konstruoida uutta tietoa tai uusia näkökulmia aikaisempiin tietoihinsa (lähde: http://www15.uta.fi/arkisto/verkkotutor/reflekt.htm). Em. viitteessä voi sanat oppija ja oppimiskokemus vaihtaa sanoihin opettaja ja opetustavat.
Kevään viimeinen koulutus Ilmiöpohjainen kieltenopetus – toiminnalliset työtavat – miten ja miksi. oli kirsikkana kakun päällä KieKo:n kevään koulutustarjottimella. Pyöräillessäni tiistaina 8.5. aamulla Borea-laivalle koulutukseen mietin, miten onnekkaassa asemassa olen (auringonpaiste ja linnunlaulu saattoi vaikuttaa onnellisuuden tunteeseen). Maittavan verkostoitumisaamiaisen aikana kuulimme, että museolaiva Sigyniä oltiin aamulla hinaamassa telakalle, joten koulutusyllätyksenä pääsimme aitiopaikalle seuraamaan museolaivan matkaa. Kielitietoisesti kouluissa -hankkeen FB-ryhmästä löytyy hankkeen koordinaattorin videopätkä Sigynin saamista matkatoivotuksista).
Nina Niemelän koulutus alkoi istumapaikan valinnalla. Pöydillä oli erilaisia vihkoja ja saimme valita itseämme eniten miellyttävän vihon. Itse valitsin kuitenkin paikan, joka oli eniten auringossa, asia jota päivän mittaan hieman kaduin.
Vihon valinta on ensimmäinen tehtävä, jonka tarkoitus oli aivojen osa-alueiden aktivoiminen positiiviselle mielikuvalle. Oppilaille ei voi joka oppitunti jakaa uusia vihkoja, mutta tarrat, kiiltokuvat ja väripaperit ajavat saman asian. Pöydille voi myös laittaa teemoittain kuvia esim. matkustusvälineistä ja tunnin alkaessa (opettajan kirjautuessa koneelle, klikkaillessaan dokumenttikameraa etc.) oppilaat pääsevät heti keskustelun alkuun.
Toisena tehtävänä oli kirjoittaa post-it -lapulle odotus/tavoite koulutuspäivästä ja käydä asettelemassa lappu taululla olevaan matriisiin, jossa pystysuoraan oli merkitty kokemus ja vaakasuoraan työvuodet. Oppilailla vastaavaa tehtävää voi käyttää itsearvioinnissa, tietysti muuttaen matriisin sanoja/lausekkeita esim. pystysuoraan kotona tehty työ (kuinka kauan) ja vaakasuoraan montako sanaa muistaa (oppilas kirjoittaa post-it lapulle oppimansa uudet sanat).
Tässä vaiheessa me osallistujat – 13 opettajaa, pohdimme, mitä on ilmiöpohjainen kieltenopetus. Niemelä määrittelee asian seuraavasti:
”Ilmiöpohjaisessa opetuksessa ja opiskelussa oppimisen lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt. Ilmiöitä tarkastellaan kokonaisina, aidossa kontekstissa, ja niihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen. Lähtökohta poikkeaa perinteisestä oppiainejakoisesta koulukulttuurista, jossa usein opeteltavat asiat on hajotettu suhteellisen pieniksi ja irrallisiksi palasiksi (…).”
Hetkinen, tämähän kuulostaa aivan CLIL-opetukselta paitsi, että CLIL:ssä kieli on väline eikä oppimisen kohde. Ilmiöpohjaisessa kieltenopetuksessa kieli ja sisältö kulkevat käsi kädessä, kun taas CLIL:ssä opetuksen suunnittelua johtaa sisältö eikä kieli. Mutta sekä CLIL:ssä että ilmiöpohjaisessa kieltenopetuksessa on niin paljon samaa. Ainakin minä ajattelen niin, kun luen Nina Niemelän jakamasta monistenipusta CLIL:n keskeisiä asioita:
Erityisesti luokanopettajat ja alakoulun kieltenopettajat käyttävät toiminnallisia työtapoja opetuksessaan; tämä ei ole meille uusi asia. Toisaalta monet hyvät opetusniksit ja jipot unohtuvat, joten on hedelmällistä kuulla, millaisia toiminnallisia työtapoja kouluttaja ehdotti sekä mitä muut koulutukseen osallistuvat tekevät. Itse aioin käyttää seuraavia juttuja kielten tunneilla: Prov -it (osoita väitelause todeksi esittämällä kaverille kysymyksiä), speed dating (sisäpiiri istuu paikollaan, ulkopiiri liikkuu) ja nopeassa tempossa kysytään kysymyksiä. Hyvä idea on myös tunnin alussa heijastaa taululle keskusteluun innostava kuva keskustelun pohjaksi. Monenlaisia käyttökelpoisia ideoita tuli esille, osa käyttövalmiita, osa muokattavia.
Kyllähän koulutuksessa vilahti nimiä kuten David Marsh ja Do Coyle sekä käsitteitä kuten Bloomin taksonomia ja Cumminsin matriisi. Hienoahan ne ovat tunnistaa ja tietää kenestä/mistä on kyse, mutta kiitollisin olin konkreettisista opetusvinkeistä.
Lounaan jälkeen opetustilassa tuntui ilma loppuvan, Borean tuuletus reistaili. Siirryimme baarin puolelle ja jatkoimme hieman vapaammissa merkeissä ideoita ja mielipiteitä vaihtaen. Toki Nina Niemelä vielä jakoi kanssamme koulutuksen sisältöäkin.
Pidimme koulutuksen välillä pienen jaloittelutauon, jolloin ehdimme hetkeksi kannelle. Käytin hetken hyväkseni ilmiöpohjaisen tunnin suunnitteluun. Teemana matkustussanasto, loma, virkistäytyminen. Todisteena kuva.
Kiitos kouluttajalle. Kiitos koordinaattorille. Kiitos koulutukseen osallistujille. Kiitos kesälle.
Hyvää kesälomaa toivottaa Anita Zenger, Vasaramäen koulu, kakkosten ranskan varhentaja
Mitä?
– Lyhyitä, 30-45 min pituisia toiminallisia, kielellisiä ohjauksia.
Var?
– I dagvårds- och förskolenheterna samt elementarundervisningens klasser i Åbo.
Pourquoi?
– Pour augmenter les connaissances des langues.
How?
– A “package” of six lessons, with the choice of just one or all six. 1-2 instructors teach.
Wann?
– Letzter Frühling von März bis Mai während den Schultagen.
Kielitietoisesti kouluissa -hankkeessa mukana olevat 2. -luokkalaiset ovat päässeet hankkeen kautta aloittamaan A2- kielen opiskelun jo 2.luokalla. Innostus on ollut suurta!
Kevään päätteeksi pyysimme ryhmiltä vuoden lempiaktiviteetteja; tässä olkaa hyvä!
Pääskyvuoren koulu – ruotsin varhennus (Laura Viiniemi).
Kakkosluokkalaiset innostuivat Quizlet -sovelluksesta ja oppivat ruotsinkielisten sanojen kirjoitusasun kuin vahingossa.
Topeliuksen koulu – espanjan varhennus (Minna Kemppinen)
Kuvissa (alla) varhennetun espanjan tunnilla askarreltuja onnenkirppuja. Ryhmän suosikkilaulu on koko vuoden ollut Buenos Días, jota on laulettu melkein joka viikko. Seuraavaksi suosituin video/laulu on El Día de los Muertos. Numerolaulu 1-50 kuuluu myös railakkaasti naapuriluokkaan asti, kun oppilaat laulavat niin kovaa ja korkealta!
Topeliuksen koulu – ranskan varhennus (Anniina Kapanen)
Ranskan varhennuksen top 3 parhaiten toimineet tehtävät ja ”vuoden laulu”:
1. Oma kuvasanakirja. Parit valitsivat jonkin teeman, josta tekivät sanakirjan yhden sivun.
2. Battle. Opettaja heijastaa valkokankaalle opetellun aiheen sanaston ja kaksi oppilasta tulee luokan eteen selin valkotauluun kilpailemaan siitä, kumpi osaa sanoa nopeammin opettajan kysymän sanan. Hitaampi putoaa ja luokasta valitaan haastaja kilpailemaan voittajan kanssa.
3. Etsi piilotettu sana. Oppilaat kilpailevat pieninä joukkueina siitä, kuka löytää nopeimmin käytävälle piilotetut sanalaput. Jokainen joukkue saa paperin, jossa on kuvat sanoista, jotka heidän pitää löytää käytävälle piilotetuista kirjoitetuista sanoista. Joukkueesta yksi oppilas kerrallaan käy etsimässä sanoja. Jos oikea sanaa löytyy, oppilas tuo lapun mukanaan luokkaan ja joukkue kirjaa sen ylös oikean kuvan kohdalle.
Ryhmän lempilaulu: Alain le lait: Ma famille
Vähä-Heikkilä – espanjan varhennus (Johanna Mäkelä)
Tavoitteena oli oppia hedelmiä espanjaksi. Ensin työskenneltiin käyttäen muovisia hedelmiä, toistettiin ja leikittiin KIM-leikkiä opettajan johdolla. Moniste jaettiin oppilaille ja heidän oli tarkoitus yhdistää kuva ja sana sekä liimata oikea hedelmä sanan viereen.
Kioskilla oppilaat olivat vuorotelleen myyjiä ja asiakkaita; ostettiin hedelmiä. Samalla käytettiin tervehdyksiä ja muutamaa lausetta hinnan kysymistä ja ilmoittamista varten.
Braheskolan – suomen varhentaminen (Nina Snell)
Eleverna lekte butik: Eleverna hade skrivit en butikslista och fick 30€ att handla med. Försäljaren (alla fick vara försäljare i tur och ordning) fick själv bestämma varornas pris, räkna ut slutsumman och räkna hur mycket de skulle ge i bytespengar.
Vi repeterade färgerna och siffrorna genom att leka färgspegel ute. Efteråt lekte vi ”vad är klockan farbror Varg?” Både eleverna och läraren njöt.
Raunistulan koulun – englannin varhentaminen 1 -luokkalaisille (Hanna-Maaria Linja-Aho)
Kiitos! Tack! Thank you! Merci! Danke! Спасибо!
Hankkeen puolesta iso kiitos kaikille varhentajille kuluneesta lukuvuodesta, teette tärkeää työtä!
Enkun kielikokeiluun kokoonnuttiin 11 kertaa. Siihen osallistui noin 20 oppilasta 1.-2.- luokilta. Kokeilu oli erittäin suosittu ja lapset tulivat sinne mielellään.
Yhdessä opittiin värejä, numeroita, eläimiä, kulkuneuvoja sekä ruokasanoja leikkien, laulaen, pelaten sekä videoita avuksi käyttäen. Oppilaat saivat oman enkkuvihkon, johon uusia sanoja kirjoitettiin kuvien tueksi. Sanoja harjoiteltiin tämän jälkeen toiminnallisesti. Viimeisellä kerralla vietimme teehetkeä, jossa harjoittelimme ravintolakäyttäytymistä.
Pidimme kokeilun yhdessä opettajaparina. Tämä oli avainasemassa onnistuneen kokeilun takana. Pienet oppilaat olivat hyvin innokkaita ja osasivat jo paljon sanastoa. He myös oppivat nopeasti uutta toiminnallisin menetelmin harjoiteltuna.
Ensi syksynä pienet oppilaat lähtevät Pallivahan yksiköstä Lyseon kouluun ja tästä syystä kokeilulle ei ole varmaa jatkoa. Toivomme kuitenkin, että alkuopetusikäisten kielitoiminta Lyseossa jatkuisi, koska se tuki selvästi oppilaiden oppimista ja positiivista suhtautumista kielen oppimiseen. Me ohjaajat saimme positiivisen kokemuksen kokeilun pitämisestä ja toivomme, että tulevaisuudessa on mahdollisuus jatkaa tämän kaltaista toimintaa.
Ohjaajat Hanna Koskinen ja Kaisa Vartio
Raunistulan koululla on ollut vuosina 2013-2016 kaksi erillistä hanketta, joissa on vahvasti ollut mukana kielitietoisuuden ajatus:
· Global School for All painottui koulun rooliin kehityskumppanina ja
· Kielet kulttuurin voimavarana ja globaalin kansalaisen kompetenssina keskittyi mailman eri kieliin
Näistä lähtökohdista oli helppo lähteä kehittämään koulun kielitietoisuuskerhoa. Kohderyhmäksi valittiin tällä kertaa luokkien 1-3 oppilaat, koska he eivät ole olleet vielä koululaisia aikaisempien projektien aikana.
Osana valtakunnallista Kielititetoisesti koulussa -hanketta Raunistulan koulussa järjestettiin keväällä maalis-huhtikuussa 2018 kielitietoisuuskerho teemana ”Kielitietoisuus koulun arjessa”.
Kokeilun tavoitteita:
1. lisätä oppilaiden kielitietoisuutta
2. käyttää omaa kieltä suomen kielen rinnalla
3. tarjota kielimaistiaisia
4. pyrkimys tavoitteisiin saavutetaan käyttämällä kaikkia äidinkielen osa-alueita apuna (nelikenttä-kokeilu)
5. iPadin käyttö toteutuksessa
Kokeilun toteutus:
Kerhoon osallistui keskimäärin 12 oppilasta. Kerho kokoontui viisi kertaa. Viimeinen kerta oli oppilaiden toiveista pidennetty kerhokerta. Alla olevan ohjelman lisäksi kaikkiin kertoihin kuului leikkiä oppilaiden toiveiden mukaan.
Ensimmäisellä kerralla, tutustumisen lisäksi, mietittiin osallistujien toiveita kerhon suhteen. Lisäksi opeteltiin iPadin käyttöä sanojen etsimisessä. Oppilaat saivat tietyt sanat, jotka he etsivät haluamallaan kielellä.
Toisella kerralla kokeiltiin ensimmäisellä kerralla opittua. Lisäksi oli oppilaiden toivomia pieniä englanninkielisiä leikkeja (mm. Look down, Look Up; Vahtikoira in English).
Kolmannella kerralla oli tietoisku maailman kielistä. Mietittiin maailman puhutuimpia kieliä (äidinkielen mukaan). Oppilaat kirjasivat tiedot ylös ja mietittiin oman kielen/kielien roolia mailman kielten kentässä. Leikittiin cold-warm-hot -tavaran etsintää (polttaa avainpiilo -leikki).
Neljännellä kerralla tutustuttiin mandariinikiinaan. Koulumme koulunkäynninohjaaja Jim on opiskellut kiinaa Pekingissä. Hän kertoi kiinan kielestä ja kulttuurista sekä opetti kiinan merkkejä ja sanoja.
Viidennellä eli viimeisellä kerralla koulummme koulunkäynninohjaajaja Radostina opetti bulgarian kieltä ja kyrillisiä kirjaimia. Opimme myös Bulgarian kulttuuria ja saimme tietoa maasta.
Kaksoistunnin toisella puoliskolla teimme nelikenttäharjoituksen. Nelikenttäharjoituksen tarkoituksena on tukea kahden kielen osaajaa vertailemalla kielten rakennetta ja käyttötarkoituksia.
Viimeisellä kerralla oppilaat myös antoivat nimettöminä kerhosta palautetta iPadilla.
Kerholaisten palaute oli murskaavan hyvää; 75% piti kerhoa erittäin hyvänä ja 25% melko hyvänä. Oppilaat kuvasivat kysyttäessä, mikä kerhossa oli parasta mm. seuraavasti:
”Maailman paras kerho”
”Kun sai oppia uusia kieliä”
”Kun opeteltiin kiinaa”
”Leikit ja kielien oppiminen”
Kysyttäessä osallistumishalukuutta ensi syksynä vastaavanlaiseen kerhoon osallistujista 83% piti osallistumista hyvin varmana ja 17% osallistujista melko varmana. Oppilaspalautteen lisäksi kahden kerhoon osallistuneen huoltaja on ilmoittanut toiveensa kerhon jatkumiselle.
Teksti ja kuvat: Markku Koski ja Anne Kuronen
PS. Myös kerhon opettajien asut olivat asianmukaiset.
Kerttulin päivähoitoyksikössä on kuluneen vuoden aikana opeteltu espanjaa Mónica Dominguez Leppäsen johdolla. 5-6 -vuotiaat päiväkotilaiset Kerttulin päivähoidon eri ryhmistä ovat kerääntyneet yhteen ja ”matkustaneet” espanjan kielen siivin ympäri maailmaa vieraillen eri espanjankielisissä maissa sekä tutustuen uusiin kavereihin mm. Espanjassa, Meksikossa ja Argentiinassa.
Mónica työskentelee Kerttulin päivähoitoyksikössä lastenhoitajana ohjaten alle 3-vuotiaiden ryhmää. Mónican äidinkieli on espanja; Kerttulin päivähoitoyksikön yksikönjohtaja Virpi Kilström tiedusteli Mónicalta, haluaisiko hän opettaa espanjaa kielituokioiden merkeissä halukkaille lapsille. Mónica vastasi myöntävästi ja kielituokiot aloitettiin syksyllä 2017. Kerttulin päiväkodissa käyvien lasten vanhemmilta tiedusteltiin heidän ja lasten kiinnostusta ja innostusta osallistua kielituokioon; 14 lasta eri ryhmistä on kokoontunut torstaisin yhteen 6.10. alkaen.
Kielituokioiden teemana on matkustaminen ympäri maailmaa eri espanjankielisissä maissa. Matka alkoi tietenkin Suomesta, josta lennettiin Espanjaan, sieltä Meksikoon, Meksikosta Argentiinaan ja lopulta Kuubaan. Lukuvuoden päättyessä ryhmä ”matkustaa” yhdessä takaisin Suomeen.
Jokaisessa maassa lapset ovat Mónican johdolla tutustuneet uuteen kaveriin (kuvat alla) ja maiden kulttuureihin mm. musiikin ja erilaisten ruokien kautta. Argentiinassa ryhmä opetteli tangoa, Kuubassa salsaa ja Espanjassa flamencoa, Meksikossa tehtiin guacamolea.
Mónican kielituokioiden aikana on käytössä monenlaista materiaalia; kielen oppimisen tueksi katsotaan videoita ja kuvia sekä mm. ”ongitaan”. Onki-leikin aikana lapset pääsivätkin jokainen vuorollaan onkimaan kuvia (ruokia, ruokailuvälineitä, esineitä). Mónica sanoi espanjaksi asian, joka lasten tuli onkia piirin keskeltä. Mónica on itse tehnyt tuokioilla käyttämänsä materiaalit!
Seuraamani kielituokion uutena asiana opeteltiin espanjaksi kehonosia. Kehonosien oppimisen tueksi oli video ja lapsille entuudestaan suomenkielelläkin laulettava tuttu laulu, pää-olkapää-peppu. Laulu oli tietenkin espanjaksi. Laulu ja laululeikki innostivat lapsia ja koko ryhmä oli täysillä mukana.
Tämänkin kielituokion, kuten jokaisen tuokion päätteeksi Mónica ja lapset lauloivat loppulaulun. Lapset lauloivat hienosti mukana!
Kielituokioiden aikana Mónica puhuu lapsille espanjaa ja suomea. Tuokion alussa Mónica kyselee oppilaiden kuulumisia, ikää ja nimeä espanjaksi. Joitakin sanoja ja kysymyksiä Mónica toistaa ensin espanjaksi ja sanoo sen sitten suomeksi. Lapset myös toistavat sanoja Mónican ne sanottua.
”Lapset ovat olleet innostuneita, kiinnostuneita ja ovat osallistuneet tuokioihin hyvin”, Mónica kertoo innostuneena.
Mónican mukaan erilaiset videot, musiikki ja visuaalisuus auttavat lapsia oppimaan uutta kieltä! Myös erilaiset leikit, laulut ja toisto ovat ennennäkemättömän tärkeitä ottaa huomioon kielituokioita suunniteltaessa. Mónica pitää kielituokioiden ohjaamista ja tarjoamista lapsille kannattavana: lapset ovat ylpeitä uuden vieraan kielen taidoistaan!
Kielitietoisin terveisin,
Henrik Hurme
Kielitietoisesti kouluissa -hanke