Tekijä: Pikke Syrjä-Väisänen

Kielikarnevaali –tapahtuma on järjestetty Turussa jo viisi kertaa. Tapahtuma on kehittynyt ja muovautunut vuosien kehittelytyön tuloksena, mutta tärkein on säilynyt: oppilaiden osallisuus ja aktiivisuus sekä monipuolinen yhteistyö kielten äärellä. Kielikarnevaali sai alkunsa Turun Kielivirta –hankkeen kieliluokkien yhteisestä toimintapäivästä 2017 ja lukuvuodesta 2020–21 alkaen se on suunnattu kaikille turkulaisille 3. –luokkalaisille osana Turun sivistystoimen A2 –kielivalintaan liittyvää tiedotustyötä. 

Kielikarnevaali – mikä se on? Hankeaikojen karnevaalit 

Mistä kaikki alkoi? Minkälaisia eri versioita kieliluokkien kanssa kokeiltiin?

Vuonna 2016 tuli haettavaksi hankerahoitusta kaksikielisen opetuksen kehittämistyölle. Joukko turkulaisia kielikylpy –ja kieliluokkaopettajia kokoontui pohtimaan, miten kaksikielistä opetusta voisi paikallisesti kehittää. Ajatus oppilaiden verkostoitumisesta ja toiminnallisesta “kielimessupäivästä” kirjattiin jo ensimmäiseen Turun Kielivirta –hankehakemukseen koordinaattori Satu Koistisen toimesta. 

Tapahtuman tausta-ajatuksena oli suunnitella kieliluokkien oppilaille toimintapäivä, jossa he pääsisivät näkemään toisiaan ja tutustumaan oman luokkakielensä lisäksi kaikkiin Turussa tarjottaviin kieliluokkakieliin. Oppilaat haluttiin koota yhteiseen tapahtumaan, jotta lapsilla olisi mahdollisuus nähdä tuttuja eri kouluista, ja he mahdollisesti saisivat uusia ystäviä kielitapahtumassa.  

Ensimmäinen Kielikarnevaali järjestettiin 2017 Turun Messukeskuksessa. Tapahtumaan osallistuivat kaikki Turun kieliluokat. Messukeskus oli koristeltu lipuilla ja viireillä ja tunnelma oli huipussaan. 1.- 3. –luokkalaisille olivat Turun yliopiston kielten opiskelijat järjestäneet kielirasteja, joita tehtiin oman luokan kesken.  Oppilaat saivat maistiaisen useasta kielestä: kun ohjaaja vaihtui, kielikin vaihtui.

4. – 8. –luokkalaiset oli jaettu ikätason mukaisesti joukkueisiin, jossa oli oppilaita omasta koulusta ja toisesta kieliluok Joukkuejako tehtiin niin, että jokaisessa joukkueessa olisi oppilaita ainakin kahdelta eri kielilinjalta. Jokaiselle luokkatasolle oli valmistettu oma peli Seppo-pelialustalle. Peliä pelattiin joukkueen yhteisellä mobiililaitteella. Pelissä oppilaat pääsivät tutustumaan kaikkiin Turussa tarjottaviin kieliin. Osa tehtävistä oli monivalintatehtäviä, mutta pelissä oppilaat pääsivät vastaamaan myös omilla videoilla (esim. opetelkaa laulu ja laulakaa se yhdessä. Lähettäkää se tuomareille). Pelin pisteyttäjinä ja tuomareina toimivat kieliluokkien 9. –luokkalaiset. Luovia tehtäviä ohjaamassa olivat lukuisat yhteistyökumppanit (mm. Goethe instituutti, Svenska nu, Ranska –instituutti, nukketeatteri Aura of Puppets, Zodiak) sekä lukuisat natiivivieraat, joita oppilaat haastattelivat. Päivä huipentui yhteisessä kokoontumisessa, jossa katsottiin koulujen valmistamat esittelyvideot ja kunniavieraana messukeskuksen auditorioissa esiintyi  Felix Zenger, joka esitteli kielellistä taituruuttaan beatboxauksen merkeissä. Linkki vuoden

2017 koostevideoon. Tarkempia tietoja suunnittelusta . 

 

Vuoden 2018 Kielikarnevaali suunniteltiin ja kehitettiin opettajilta ja oppilailta saadun palautteen mukaan koordinaattori Pikke Syrjä-Väisäsen johdolla. Tapahtuma haluttiin jatkossa toteuttaa mahdollisimman pienillä kustannuksilla, jotta tapahtuma saisi jatkoa hankkeen päätyttyäkin. Tapahtumapaikaksi valikoitui Kupittaan urheiluhalli. Keskeinen sijainti helpotti liikkumista ja tila soveltui tapahtumalle hyvin, urheilullinen ilmapiiri tuki toiminnallista kielenoppimista! Aamupäivällä alakoulun oppilaat harjoittelivat kieliä toiminnallisesti ensimmäisen vuoden tapaan.  Iltapäivällä yläkoululaisille oli suunnattu kielimessut. Oppilaat vastasivat ryhmittäin erilaisiin kysymyksiin erilliselle vastauslomakkeelle liittyen yhteistyökumppanien toimintaan. Päivään osallistui yli 1 000 oppilasta kieliluokilta. Mukana toiminnassa oli jälleen kerran lukuisat yhdistykset ja vapaaehtoiset. Yhteistyö yliopiston opiskelijoiden kanssa tiivistyi. Tapahtuman loppuhuipennuksena oli lasten juoksu urheiluhallin ympäri. Tapahtuman koostevideo. 

Kielikarnevaali 2019 oli jaettu kahdelle eri päivälle, koska osallistujia oli entistä enemmän. Turun kieliluokkien lisäksi tapahtumaan osallistuivat Raision ja Naantalin kieliluokkien opettajat ja oppilaat. Turun urheiluhallissa järjestettyyn karnevaalipäivään osallistui kaiken kaikkiaan yli 1 000 alakoulun oppilasta ja opettajaa. 1-2 -luokkien toiminnasta vastasi jälleen Turun yliopiston kieltenopiskelijat ja 3-6 -luokkien oppilaat pelasivat Kielikarnevaalipeliä Seppo-alustalla. Alakoulun tapahtuman koostevideo.   Yläkoulun Kielikarnevaali järjestettiin  Työväenopiston ja Luostarivuoren koulun alueella. Oppilaat osallistuivat tapahtuman aikana 3-4 työpajaan ja he liikkuivat pajasta toiseen omina luokkinaan. Tapahtuma-aikana oppilaat pelasivat myös omissa joukkueissaan Kielikarnevaali -peliä. Yläkoulun työpajoina oli mm. Language of Magic, Language of rythm/Rytmin kieli, Language of the dance/Tanssin kieli, Language of an image/Kuvan kieli ja Speaking without words/Kehon kieli. Yläkoulun tapahtumaan osallistui lähes 500 oppilasta ja opettajaa. Yläkoulun oppilaiden valmistama koostevideo. 

 

Kohti kaikkien Karnevaalia!

Keväällä 2020 Kielikarnevaali– tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa niin, että kohderyhmänä oli vain yksi ikäryhmä, kolmasluokkalaiset.

Tapahtumaan sai osallistua kaikki kieliluokkatoimintaa tarjoavien koulujen 3. –luokkalaiset Turusta, Raisiosta ja Naantalista. Kyseessä oli testikarnevaali siinä mielessä, että ikäryhmä pääsi tutustumaan kieliin juuri ennen A2 –valintojen tekemistä. Tapahtuma järjestettiin Kupittaan urheiluhallissa ja siihen osallistui yli 400 oppilasta opettajineen. Turun yliopiston kieltenopiskelijat vetivät toiminnallisia tehtäviä sisältäviä kielipisteitä, joissa kielimaistiaisia oli tarjolla englannista, espanjasta, ranskasta, ruotsista, saamesta, saksasta ja venäjästä. Kielirasteja pitämässä oli myös CISV, Eagles Rugby Football Club, Suomi-Venäjä-seura, Svenska Nu ja Tjolahåpp. Koska tapahtuma järjestettiin saamelaisten kansallispäivänä, oli oppilailla mahdollisuus tutustua myös saamen kieleen ja kulttuuriin. 

Turun Kielivirta- hankkeen Kielikarnevaali on osoittautunut toimivaksi, motivoivaksi ja innostavaksi tapahtumaksi ja se päätettiin vakiinnuttaa osaksi Turun sivistystoimen kielitiedotustyötä. Kutsu tapahtumaan on jatkossa aina kaikille turkulaisille kolmansille luokille.

Helmikuussa 2021 kaikilla turkulaisilla kolmosluokkalaisilla oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus tutustua kieliin sekä kaupungin A2-kielitarjontaan toiminnallisesti osallistumalla Kielikarnevaaliin.  Koronapandemian takia ei voitu järjestää perinteiseksi muodostunutta live-tapahtumaa Kupittaan urheiluhallissa, vaan tapahtuma toteutettiin etäversiona Seppo-pelialustalla. Kielikarnevaali- pelissä oppilaat tutustuivat eri kieliin 3–4 hengen joukkueissa omalla koulullaan yhden oppitunnin ajan. Joukkueet pelasivat yhteisellä laitteella omassa luokassa tai muussa koulun tilassa. Kouluille tarjottiin valittavaksi kolme eri peliaikaa. Lähes 800 turkulaista kolmasluokkalaista tutustui eri kieliin ja kulttuureihin. Eri kielten toiminnalliset tehtävät innostivat oppilaita ja Kielikarnevaali-pelistä saatiin hyvää palautetta myös opettajilta.

Pelin tuomareina toimivat 8. luokan oppilaat Luostarivuoren ja Puolalan koulun kieliluokilta. Yläkoululaiset selvästi nauttivat kunniatehtävästään, sillä he olivat itse alakoululaisina osallistuneet Kielikarnevaaliin. Peliä ja tuomarointia olivat etäohjaamassa kolme opettajaa: Anne Lindholm, Sanna Sova ja Pikke Syrjä-Väisänen.  

 

 

Kielikarnevaali toteutetaan jatkossa aina tammi-helmikuussa ennen A2 –kielten valintoja. Perinteisen Kupittaan urheiluhallin Kielikarnevaali-tapahtuman rinnalla tarjotaan mahdollisesti vaihtoehtoisena etänä toteutettavaa peliä. Näin myös hankalien kulkuyhteyksien päässä olevilla kouluilla on mahdollista osallistua tapahtumaan ja tutustua kielivalikoimaan. 

Vuoden 2021 peli löytyy SEPPO-pelikirjastosta nimellä Kielikarnevaali 2021.  

 

KARNEVAALI on yhteinen  – Yhteistyökumppanina Turun yliopisto ja moni muu  

Kielikarnevaalin yhtenä ydinajatuksena on alusta lähtien ollut pelillisyyden ja toiminnallisuuden lisäksi yhteistyö. Yhteistyö oppilaiden välillä karnevaalipäivänä, mutta myös laajemmin yhteistyö koulumaailman ja ympäröivän yhteiskunnan välillä. Tapahtumaan on haluttu koulun ulkopuolisia toimijoita tuomaan kieliä ja kulttuureita esille monipuolisesti ja samalla myös herättelemään oppijoita siihen, mihin kaikkeen koulun ulkopuolella kieliä tarvitseekaan. Yhteistyökumppaneiksi on vuosien aikana jo vakiintunut eri kieliyhdistykset kuten Goethe-instituutti, Svenska nu ja Suomi-Venäjä-Seura. Lisäksi vuosittain on keksitty kutsua mukaan myös mm. vaihto-oppilasjärjestöjä, tanssiopetusta vieraalla kielellä ja monia muita. Yhteistyö on ollut todella sujuvaa ja oppilaita on suuresti motivoinut tehtäväpisteet, joissa saa käyttää vierasta kieltä esimerkiksi natiivipuhujan kanssa. 

Kielikarnevaalien suunnittelun ja toteutuksen keskeisenä yhteistyökumppanina on ensimmäisestä, vuonna 2017 toteutetusta, karnevaalista asti ollut Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen kieltenopiskelijat. Kieltenopiskelijat ovat päässeet mukaan niin toiminnan suunnitteluun kuin tapahtumien toteutukseenkin. Kieltenopiskelijoiden ensisijaisena tehtävänä on ollut 1-3 -luokkalaisten toiminnan toteutuksesta vastaaminen, toisin sanoen toiminnallisten kielipisteiden ohjaaminen oppilaille, sisältäen myös pisteiden suunnittelun ja valmistelun. Kielipisteitä on Kielikarnevaaleilla pidetty englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, ruotsiksi, saksaksi ja venäjäksi.  

Kielikarnevaali on mahdollistanut Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen kieltenopiskelijoille tilaisuuden kokeilla opettamista ja oppilasryhmien ohjaamista. Opiskelijat ovat päässeet  kokeilemaan uusien, itse suunniteltujen toimintamallien tuomista käytäntöön. Opettamisen ja ohjaamisen lisäksi karnevaalit ovat tarjonneet opiskelijoille ainutkertaisen mahdollisuuden verkostoitua niin keskenään oppiaine- ja kielirajojen yli, kuin myös yliopiston ulkopuolistenkin toimijoiden ja alueen koulujen kanssa. 

Kielistä ja kulttuureista innostuneet vapaaehtoiset opiskelijaohjaajat ovat olleet kielten pää- ja sivuaineopiskelijoita ja  luokan- ja aineenopettajaopiskelijoita. Mukana on ollut myös muiden aineiden kielitaitoisia opiskelijoita. Opiskelijaohjaajat ovat olleet niin opintonsa vasta–aloittaneita kuin kandeja ja maistereitakin. Opiskelijaohjaajilla on ollut (oppiaineesta ja laitoksesta riippuen) mahdollisuus sisällyttää Kielikarnevaaleihin osallistuminen omiin opintoihinsa. 

Kirjoittajina: Henrik Hurme, Anne Lindholm, Sanna Sova ja Pikke Syrjä-Väisänen