Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Nauvo, jossa pistäydyimme tunnelmallisessa Merenkulkutalon museossa katsomassa ”Pinatovan armadan” vaiheista kertovaa näyttelyä. Aihe on meille merilinjalaisille sikäli läheinen, että toinen koululaivamme, vuonna 1885 rakennettu kuunari Olga, on saattanut osallistua tähän erittäin salaiseen operaatioon. NNE-purjehduksemme reitti seurailee tämän laivueen reittiä ja tavoitteena on saada selville mahdollisimman paljon sekä itse operaatiosta, että Olgan mahdollisesta osallistumisesta siihen.
Vuonna 1944 Suomi solmi välirauhan Neuvostoliiton kanssa halutessaan irrottautua sodasta. Suomi sopi Neuvostoliiton kanssa ajavansa saksalaiset sotilaat pois Lapista, mutta se ei vielä Neuvostoliitolle riittänyt. Viron saaristossa oli vielä saksalaisia sotilaita asemissa ja Neuvostoliitto tarvitsi pieniä puulaivoja purjehtimaan matalien vesien ohitse laukaisematta magneettimiinoja. Neuvostoliitto vaati Suomelta aluksia vedoten rauhansopimuksen pykälä 17:a, jonka mukaan Suomen piti luovuttaa Neuvostoliitolle kauppalaivastonsa rauhanomaisiin tarkoituksiin. Aluksi Neuvostoliitto vaati 100 purjevenettä ja moottorivenettä, mutta 31.9.1944 suoritettujen intensiivisten neuvotteluiden jälkeen Suomi sai puolitettua määrän. Neuvostoliiton vaatimuksiin kuului, että purjelaivoihin mahtui 20-50 miestä ja moottoriveneet olivat vähintään 7m pitkiä.
Suomessa alusten keräämistä johtamaan valittiin Olavi Arho. Hänen oli määrä koota alukset Hankoon tarkastettavaksi 2.10 mennessä. Suurin osa aluksista yksityisiä ja alukset pakkolunastettiin. Laivojen omistajat haluttiin mukaan operaatioon, mutta moni kieltäytyi ja näin syntyi miehistöpula. Siviileille luvattiin 250 mk päiväraha osallistumisesta operaatioon ja tällä tavoin saatiin houkuteltua mukaan satamatyöläisiä. Rahan maksu kuitenkin saattoi loppujen lopuksi myöhästyä jopa vuodella ja summa oli usein liian pieni. Lisäksi vahvistuksia operaatioon saatiin 130 miehen voimin eri puolustusvoimien eri aselajeista, joista monet luulivat kyseisen operaation olevan pelkkä harjoitus.
Hangon satamaan saapui aluksi 93 purjevenettä, mutta neuvostoliittolaiset eivät kelpuuttaneet kaikkia niiden huonon kunnon takia ja osa purjeveneistä tuhoutui lisäksi jo Hangon satamassa. Operaatiosta puhuttiin nimellä operaatio Arho, mutta se sai toisen nimen, kun Helsingin Sanomat julkaisi Kippari Kalle -sarjakuvan, jossa Kippari Kalle johti Pinatovan sekalaista Armada laivastoa. Tästä syntyi nimitys operaatio Pinatova.
Hangon satama ei ollut tarpeeksi iso vastaanottamaan niin isoa määrää aluksia, joten alukset jouduttiin kiinnittämään vierekkäin satamaan, eivätkä kelitkään myöhään syksyllä olleet enää kovin hyvät ja jotkut aluksista tuhosivat toisensa jo ennen lähtöä. Loppujen lopuksi 5.10 mennessä kohti Viroa oli lähtenyt 61 purjevenettä ja 50 moottorivenettä. Näiden alusten avulla Neuvostoliitto onnistui valloittamaan saksalaisten halussa pitämät Viron saaret, mutta 22 purjevenettä ja 30 moottorivenettä ei koskaan palannut. Lisäksi 7-8 siviiliä menetti henkensä.
Jessica, Martti, Patrick ja Arttu
Lauantai aamupäivällä, kun muut olivat tutustumassa Utön majakkaan, pääsimme me neljä merilinjalaista yllättäen vierailemaan luotsikutterissa ja tutustumaan siihen tositoimissa. Olimme siis matkassa mukana, kun luotsi kuljetettiin Utön edustalla odottavaan alukseen. Laiva oli tanskalainen Tellus, joka oli parhaillaan matkalla Nynäsistä kohti Naantalia. Luotsit kertoivat meille, että alus kippareineen oli heille jo entuudestaan tuttu ja ajoi samaa reittiä usein.
