Navigare

Just another Turun opetusverkko tkukoulu.fi BLOGIT weblog

Archive for elokuu, 2015


Lukio aalloilla

Merilinjan purjehdus Hiidenmaalle on päättynyt onnellisesti kotisatamaan Turkuun.

Opettaja-lehdessä julkaistiin tänään sopivasti artikkeli Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion merilinjasta ja sen tavoitteista. Jutusta käy mukavasti ilmi koulumme tavoitteet ja päämäärät, jossa keskiössä ovat aina opiskelijamme. Kiitos kaikille teille mukavasta reissusta. Koulussamme opiskelee hienoja, huumorintajuisia, reippaita ja aloitekykyisiä opiskelijoita.

http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti%2FPage%2Fjuttusivu&cid=1351276519632&juttuID=1408911953765

Haluamme lämpimästi myös kiittää koululaivamme miehistöä, menomatkalla mukana ollutta Jari Viskari ja paluumatkalla ollutta Valtteri Itärantaa sekä koululaivamme ammattitaitoista kipparia Kimmo Hotasta, jonka kanssa selviämme merellä tilanteista kuin tilanteista.

Navigare necesse est!

Christiane Ala-Nissilä ja Nina Brander

Nina Brander ja Christiane Ala-Nissilä Haapsalun linnan edustalla elokuussa 2015.

Opettajat Haapsalun linnan edustalla elokuussa 2015.

Lokki laiturissa

Seilasimme viikon parhaimmassa sivutuulessa täysin purjein Dalskäristä Turkuun 7:n solmun vauhtia. Loppusiivous, kiitokset koko miehistölle ja kotiin. Lisäämme blogiin vielä kuvia ja artikkeleita matkan varrelta.

Pysähdys Vedenalaisella veistospolulla Dalskärissä

Puhdasta rakkolevää Dalskärissä

Puhdasta rakkolevää Dalskärissä

Elias kuvasi veistokset 28.8.2015

Elias kuvasi veistokset 28.8.2015

Pysähdyimme noin kello 14-15 Dalskärissä tutustumaan tsykkiläisten viime vuonna tekemään Vedenalaiseen veistospolkuun. Dalskärin lahteen on upotettu 6 massiivista betoniveistosta. Osa ryhmästämme tutustui Vedenalaiseen veistospolkuun snorklaamalla historianopettajan kanssa. Elias sukelsi pohjaan ottamaan go-prolla lähikuvaa veistoksista. Levät ovat jo peittäneet veistokset kuten oli tarkoitustuskin. Katso kaikki veistokset 28.8. 2015 (seuranta) blogista:

https://blog.edu.turku.fi/vedenalainenveistospolku/

Koko ryhmä  otti rannassa meribiologian näytteitä biologian opettajan johdolla.

Seilaamme kohti Turkua kuuden, seitsemän solmun vauhtia kaikki purjeet ylhäällä. Olemme illansuussa Aurajokirannassa.

Dalskärin Mereneito 28.8.2015

Nean kuvia

20150826_144406 20150826_20194920150826_141746
20150825_16530220150826_112625

 

 

Öröstä Dalskäriin

Sijainti: Tunnhamnin sivutus menossa

Sää: tuuli 6m/s SW, pilvistä, sade loppui

Purjeet: Iso, staysailit ja rullafokka

V__7082 (3)

Kello 11.30 Tunnhamn, Elias ja Mirka navigointivahdissa.

Haapsalun historiaa

Haapsalun linnan torni

Haapsalun linnan torni

_MG_8540

katunäkymä Haapsalusta

 

Haapsalu on Viron pohjoisosassa sijaitseva noin 10 000 asukkaan kaupunki, joka on vajaan kahden tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta. Nimensä kaupunki on saanut haapa-puista tai mahdollisesti niistä tehdyistä haapioista, jotka olivat puiden rungoista koverrettuja veneitä.

Viron historian vaiheet näkyvät hyvin Haapsalun historiassa. Keskiajalla Virossa hallitsi saksalainen ritarikunta, jonka jälkeen alkoi Ruotsin vallanaika vuonna 1581- 1710. Suuresta Pohjan sodasta alkoi Venäjän keisarin valtakausi ja se kesti kesti vuoteen 1917. Ensimmäisen maailmailmansodan aikana Viro oli myös Saksan halussa. Viro itsenäistyi ensimmäisen maailmansodan seurauksena, itsenäisyyden aikaa kesti vuoteen 1940. Toisen maailmansodan seurauksena Neuvostoliitto miehitti Viron. Viro itsenäistyi Neuvostoliiton romahtaessa vuonna 1991.

Haapsalun historiallisesti tärkeimpiä kohteita ovat piispanlinna, promenaadi, kylpylät sekä Afrikan ranta.

Piispanlinnaa alettiin rakentaa vuonna 1265. Linnan muuri on 800 metriä pitkä. Muurista ei ole paljon jäljellä, koska Venäjän vallan aikana kaupunkilaisille annettiin lupa hakea muurista kiviä talojen rakentamista varten.

Kaupungin rannalle rakennettiin kävelytie jota kutsutaan promenaadiksi. Promenaadi rakennettiin Venäjältä lomaa viettämään tulleiden varakkaanpien ihmisten kohtaamispaikaksi. Viime aikoina promenaadin varrelle on ollut mahdollista ostaa oma penkki. Kaupungilla ei ollut varaa rakentaa promenaadille penkkejä, joten se antoi ihmisille mahdollisuuden ostaa oman nimikkopenkin.

Haapsalusta on tullut kuuluisa kylpyläkaupunki rannan läheltä löytyneen parantavan mudan ansiosta. Aikoinaan kaupunkiin matkustivat monet varakkaat venäläiset kylpemään.

Haapsaluun rantaa kutsutaan Afrikanrannaksi, sillä sen matala jokisuisto muistuttaa Kongo-joen suistoa. Maisemaa kruunaa tummaan mutaan valellut kaupunkilaiset, jotka ovat aurinkoisella rannalla kesäisin hoitamassa ihoaan.

Mirka, Elias, Sauli

 

Tilannetietoja Suomenlahdelta 27.8.

Isopurje nousee

Isopurje nousee

Lähtö 7.09 Kärdlasta, ilma on hyvä.

9.30 Tuulta 3 m/s Aurinkoa ja maininkia. Horisontissa näkyy rahtilaivoja.

12.10 sijainti 59° 28N 22°´28E tuulta 5m/s. Muuta huomioitavaa MOB-harjoitus.

13.00 Suomen meriraja ylitetty, sää pilvinen, tuuli 5m/s.

14.00 sijainti 59° 37´1N 022° 20´01E tuulta 4 m/s. Genaakkeri, iso ja mega fisherman ylös.

14.40 sijainti 59°40´ 6N 022° 17´4E tuulta 4 m/s. Muuta huomioitavaa vahinkojiippi.

15.29 Epäonnenkari näkyy tuulta 4 m/s

17.01 sijainti Örö, sää pilvinen. Rantautuminen

 

Miko ja Nea

 

MOB-harjoitus                

Aivan yllättäen kipparimme Kimmo hyppää mereen ison aallokon keskelle aavalla merellä ja näin sai alkunsa MOB-harjoitus .Tarkoituksena oli siis pelastaa Kimmo merestä mahdollisimman nopeasti. Pelastusoperaatio jatkui seuraavasti:

Huomattuamme miehen olevan yli laidan kuului huuto ”mies yli laidan”. Yhtenä operaation tärkeimpänä kohtana kaksi miehistömme jäsentä alkoi osoittaa katsettaan herkeämättä Kimmoa joka kellui liivit päällä aaltojen keskellä.Ruori siirtyi nopeasti perämies Valtterille ja hän otti homman haltuun antaen käskyjä ja ohjeita, miten toimitaan. Lokin suunta kääntyi kohti uhria ja miehistö valmistautui uhrin nostamiseen. Kun tarpeeksi lähelle oli päästy laitettiin pelastuslenkki veteen ja Kimmo nostettiin aluksen kannelle. Pelastamisoperaatioon meni aikaa kolme ja puoli minuuttia.

Lopuksi vielä keskustelimme miten meni ja miten tilanne eteni.

Nea

 

 

Hiiunmaan raikas ja puhdas pohjavesi

Hiiunmaa on saari, joka sijaitsee 82 kilometrin päästä Hangosta. Rantaviivaa Hiiunmaalta löytyy 329 kilometriä. Kokoa saarella on n. 1000 neliökilometriä ja asukkaita n. 7000 joista puolet asuvat Kärdlassa. Hiiumaa on syntynyt noin 9000 vuotta sitten jääkauden jälkeen, maankohoamisen seurauksena.

Maaperä on hiekkaa, joka aiheuttaa mm. puiden hitaamman kasvun. Esimerkiksi 100 vuotias puu voikin todellisuudessa näyttää vain 70 vuotiselta puulta. Vuosikasvu jää kapeammaksi heikomman ravinnon saannin vuoksi.

Hiekkainen maaperä suodattaa loistavasti sadevettä, jonka ansiosta Hiiunmaalla saadaan nauttia mitä raikkaimmasta pohjavedestä. Kun maahan työnnetään ontto putki pohjaveteen asti alkaa sieltä virtamaan paineen avulla vettä maanpinnalle. Vesi on puhdasta, raikasta ja virtaa maaperästä vuorokauden ympäri joka päivä. Yhdellä Hiiunmaan kaduista oli jokaisen talon pihalla suihkulähde josta virtasi tätä raikasta vettä ylös maanpinnalle. Näitä lähteitä kutsutaan lirikaivoiksi.

Hiiunmaalla on kolmeakymmentäneljää eri orkidea lajia, joista yksi on Valkolehdokki. Vielä seitsemän vuotta sitten näitä Valkolehdokkeja oli harvassa ja niitä oli vaikea löytää. Nykyään niitä on kaikkialla ja sitä ei pidetä enää niin harvinaisena.

Nea, Miko ja Petro

WP_20150824_007 (1)

Valge Daam – Haapsalun valkea neito

Valge Daam Haapsalun valkea neito

Haapsalun torilla oli vilinää kun haapsalulaiset valmistautuivat ensiviikonlopun suureen tapahtumaan. Tapahtuman pääkohtana on Valge Daam, neito, joka ilmestyy Haapsalun linnan kirkon kastekappelin keskimmäiseen ikkunaan vain elokuun täydenkuun öinä. Valaistaksemme hieman asiaa enemmän kerrottakoon koko tarina.

Keskiajalla, jolloin aluetta hallitsi Saare-Läänen piispa, Haapsalun linnassa oli tarkka sääntö, joka kielsi naisia astumasta linnan kynnyksen yli linnaan. Eräs linnan miehistä rakastui kuitenkin palavasti naiseen, jonka toi linnaan ankarasta säännöstä huolimatta. Nainen oli pukeutunut mieheksi ja lauloi miehien tavoin kuorossa, ettei paljastuisi. Kuorossa laulaminen kuitenkin paljasti hänet naiseksi. Naisen äänihän on luonnollisesti miehen ääntä korkeampi. Nainen muurattiin elävältä linnan seinään, ja nyt se näkyy aina kun kuu heijastaa oikealla tavalla Auringon valoa. Daamin näkeminen vaatii kuitenkin selkeän sään, joten toivotaan, että viikonlopuksi ei kerry pilviä Valge Daamin tielle.

Haapsalussa Valge Daam on iso juttu, se on kaikkien tuntema. Myös linnassa vieraileville turisteille on tehty mahdolliseksi nähdä hohtava Valge Daam. Eihän se tietenkään korvaa aitoa, mutta antaa osviittaa siihen mitä se voisi olla jos sen näkisi oikeasti.

Bromenaarin varrella ja muualla kaupungissa on valkoisia penkkejä, joita ihmiset saavat sinne ostaa. Penkkien valkoinen väri tulee juurikin Valge Daam neidon nimestä.

 

Nea

 

Hiekkaputkimatoja ja korvameduusoja

Teimme pienen iltaretken läheiselle uimarannalle ja snorklasimme, tutkimme pohjaa ja ihmettelimme lämmintä, kirkasta ja puhdasta vettä.

WP_20150826_004

WP_20150826_001

 

20150826_201949

Kärdlän ranta, jossa snorklasimme, oli hyvin matala (1,5-2 m). Pohja oli hienoa hiekkaa, joka toi pienen palan etelän hiekkarantojen tunnelmaa. Vesi oli hyvin kirkasta ja näkyvyys oli noin 7-10 metriä. Veden lämpötila oli vähän yli 20⁰C. Pohjassa havaitsimme kauniin karua kasvillisuutta, kuten meriajokasniittyjä ja erilaisia vitoja sekä mielenkiintoista vedenalaista maisemaa. Uidessamme kiinnitimme huomiomme erityisesti satoihin meduusoihin, jotka tekivät snorklauksesta erityisen. Pohjassa huomiomme kiinnittyi satoihin pieniin reikiin, jotka kaivautuivat syvälle hiekkapohjaan. Reikien läheisyydessä havaitsimme myös ohuita pitkiä viivamaisia muodostelmia, jotka olivat ilmeisestikin syntyneet hiekkamatojen toiminnan seurauksena.

Hiekkamato, putkimadot, hiekkaputkimato (polychaeta, pygospio)

Hiekkaputkimadot ovat rakentamissaan, 1-2 cm pitkissä putkissaan paikallaan eläviä pieniä monisukasmatoja, jotka muistuttavat ulkoisesti toisiaan. Hiekkaputkimadot ovat kellertäviä, pitkän ohuita ja niillä on kaksi pitkää pyydystyslonkeroa. Laji pyydystää 25 mm:n kokoisista putkistaan pieneliöitä ympäröivästä vedestä. Hiekkaputkimato rakentaa ohuen ruskean hiekkaputkensa matalaan veteen. Laji on yleinen ja sitä saattaa olla paikoitellen tuhansia yksilöitä neliömetrillä. Hiekkaputkimato voi tilapäisesti jättää putkensa esimerkiksi lisääntyessään. Mato kiinnittää munakapselinsa kiinteille alustoille ja munista kuoriutuu sopivassa suolapitoisuudessa keijuvia toukkia.

Korvameduusa

Korvameduusa on muodoltaan läpikuultava ja hyytelömäinen. Kooltaan meduusat ovat 5-15cm. Malliltaan korvameduusa on kellomainen. Meduusan neljä korvamaista sukurauhasta muodostavat keskustan ympärille neliapilaa muistuttavan kuvion, mistä meduusa on nimensäkin saanut. Koiraalla kuviot ovat sinipunaiset ja naaraalla oranssinkeltaiset. Korvameduusan esiintymisalue Itämeressä ulottuu etelästä Merenkurkkuun asti. Suomen rannikoilla lajia esiintyy eniten Saaristomerellä ja läntisellä Suomenlahdella, missä se on runsaimmillaan loppukesällä.

FC Kebu

Inka, Juho ja Roope

180346044_03fc5cff41