Lokikirja
Lokikirja on aluksessa pidettävä päiväkirja. Lokikirjan alkuperäinen tarkoitus oli kirjata tasaisin aikavälein laivan nopeus, josta voitiin päätellä kuljettu matka. Tätä tietoa tarvitaan laivan sijainnin määrittämiseen navigoitaessa. Samoin lokikirjaan merkitään kaikki laivalla olijat.
Nykyään lokikirja sisältää monentyyppistä informaatiota laivan tai sukellusveneen kulusta, olosuhteista ja tapahtumista. Lokikirjaan tehdään merkinnät vähintään päivittäin.
Kauppalaivoissa lokikirjan pitovastuu kuuluu yliperämiehelle. Sotalaivoissa tehtävästä huolehtii korkein siltamiehistön aliupseereista, tavallisimmin ruorimestari eli komentosillan miehistön päällikkö. Pienaluksissa ja veneissä lokikirjasta huolehtii päällikkö.
Lokikirjaan kirjataan paitsi kulku-, tankkaus- ja septitankin tyhjennykset, joista voidaan kyllä pitää myös erillistä jätelokikirjaa. Myös matkalla tehdyt erityishavainnot, kuten havaitut öljyvahingot, haaksirikot, väylätukokset, loistojen toimintavirheet tai rikkoutuneet merimerkit tulee kirjata lokikirjaan.
Blogikirja (TSYKin lukiolaiset purjehduksella 2017)
NNE –kurssilaiset pitävät purjehduksella blogia, jota kurssin opiskelijat päivittävät neljän tunnin välein 17.8-31.8.2017 välisenä aikana. Blogiin on tarkoitus kirjata kaikki samat asiat, jotka kirjataan perinnepurjelaivan omaan lokikirjaan. Lisäksi blogissa välitetään tapahtumia ja tunnelmia koululaivapurjehdukselta, jotta muut kurssilaiset ja vanhemmat voivat seurata matkaa purjehduksen aikana. Blogiin kirjattavia asioita:
- Päivämäärä ja kellonaika esim. 22.8.2015 klo 03.00
- Aluksen keskinopeus esim. 7 solmua
- Aluksen sijainti esim. 58,3 ̊ N, 18,5 ̊E Gotska S.
- Tuulen suunta ja nopeus esim. SW 4 (lounaistuuli 4 m/s)
- Aallonkorkeus esim. 0,5-1m (miehistön arvio)
- Muut säähavainnot esim. puolipilvistä ja 18 ̊ C
- Lintu/hyljehavainnot esim. 2 merikotkaa Nötö
- Sinilevähavainnot esim. ei sinilevää/ selkeästi sinil
- Muut alukset esim. kolme öljytankkeria
- Muut havainnot tähtikuvioita, hylkyjä, majakoita
- Muuta esim. mitä syötiin/ miehistön vointi
- Päivän merimiesteko esim. uusi opittu taito tms.
Mahdollisuuksien mukaan purjehduksella otetaan vesinäytteitä ja tutkitaan näkösyvyyttä, lämpötilaa sekä plankton- ja levälajistoa. Satamissa voidaan ottaa pohja- ja vesinäytteitä. Purjehduksella on mukana vedentutkimuslaitteistoa mm. Ekman pohjanoudin, Limnos vedennoudin, planktonhaavit ja mikroskoopit. Tuloksista raportoidaan blogissa.
Blogia voidaan käyttää myös oppimispäiväkirjana. Opiskelijat julkaisevat artikkeleita Itämeren alueen historiasta, historiallisista kohteista mm. laivareiteistä, majakoista, hylyistä, merkittävistä satamakaupungeista ja niiden historiasta.