Navigare

Just another Turun opetusverkko tkukoulu.fi BLOGIT weblog

Archive for heinäkuu, 2014


Mikä ihmeen GANGUT?

Gangut-Regatta on saanut nimensä Hankoniemen läheisyydessä käydystä meritaistelusta, josta tuli kuluneeksi Regatan järjestämisen aikaan 300-vuotta. Venäjänkielessä Hankoniemen ruotsinkielinen nimi Hangöudd vääntyi muotoon Gangut.

Turun Suomalaisen yhteiskoulun lukion opiskelijat osallistuivat Gangut-Regattaan kuunari Lokilla. Purjehduskilpailun lisäksi opiskelijat tutustuivat Riilahden tapahtumien historiaan.

Lue lisää 300-vuoden takaisista tapahtumista opiskelijoiden teksteistä.

Riilahden taistelu

Venäjän laivasto voitti Ruotsin laivaston Riilahden meritaistelussa Hankoniemen pohjoispuolella olevassa Riilahdessa 27.7.1714. Taistelu oli Venäjän Itämeren laivaston ensimmäinen merkittävä voitto. Todennäköisesti Venäjän menestys johtui tyynestä kelistä, jonka takia Ruotsin avomeren laivastolla oli ongelmia liikkua. Venäjän kaleerit liikkuivat ketterästi soutamalla tyynessä mutta Ruotsin avomerilaivoista ei saatu taistelupaikalle kuin HMS Elefanten, jossa oli vahva tykistö ja muutama , joiden tykistöt olivat heikot.

Venäjällä oli siis suuri ylivoima heidän yli sadalla aluksella. Ruotsin laivasto kesti venäläisten hyökkäyksen mutta puolustuslinja merellä petti illan saapuessa. Kontra-amiraali Nils Ehrensköld oli HMS Elefantenin kapteenina ja hänestä on noussut Ruotsin laivastossa sankari hänen pidettyään linjat kunnossa ylivoimaista kaleerilaivastoa vastaan. Ehrensköldin taistelu taktiikkana oli hinata Elefanten ahtaan salmen suulle ja pienemmät kaleeri alukset sijoittuivat sen ympärille. Venäjän murskaava ylivoima vei kuitenkin voiton lopuksi. Ruotsi sai kuitenkin tuhottua monia Venäjän aluksia eikä Venäjä selvinnyt täysin ilman tappioita.

Ruotsilta vallatut alukset kuljetettiin Pietariin ja HMS Elefanten kunnostettiin ja rikattiin uudestaan kolmimastokuunariksi. Tuon kyseisen taistelun jälkeen Venäjän laivastossa on ollut melkein aina Riilahden meritaistelun mukaan nimetty alus sekä gangut alus luokka.

Lauri Leimu ja Eemil Heimo

 Pietari Suuri

Pietari Suuri, 1700-luvulla Venäjän laivastoa johtanut ja kehittänyt tsaari, syntyi vuonna 1672 Kremlissä tsaari Aleksein ja Natalia Narysjkinan pojaksi. Tsaari hänestä tuli jo 10-vuotiaana, vaikka valtion asioita silloin hoitivatkin valtionhoitajat. 17-vuotiaana hänestä tuli Venäjän hallitsija. Tällöin hän ei ollut vielä kiinnostunut hallitsemisesta vaan kiinnostus hallitsemiseen syttyi vasta myöhemmin.

Pietari oli kiinnostunut tekniikasta ja laivanrakennuksesta, joita hän lähti opiskelemaan ja harrastamaan mm. Alankomaihin ja Englantiin. 16-vuotiaana Pietari kiinnostui laivoista ja hänen unelmansa meritiestä Eurooppaan syntyi.

Pietari piti kovasti länsimaista ja halusi länsimaalaistaa ja uudistaa myös Venäjää. Venäjällä oli satama vain Jäämerellä, jonne kulku oli mahdollista vain lyhyen ajan vuodesta, joten Pietari piti tärkeänä sataman perustamista Itämerelle.

Pietari Suuren äiti naitti poikansa hyvin vanhoilliselle ja uskonnolliselle Jevdokia Lopuhinalle. Pariskunta ei tullut toimeen keskenään ja kolmen avioliittovuoden jälkeen Jevdokia suljettiin luostariin, jossa hän myöhemmin kuoli.

Pietarin asema hallitsijana vahvistui hänen vanhetessaan. Etenkin silloin, kun hänen kuriirinsa kimppuun hyökättiin ja Pietari joutui pakenemaan luostariin, Pietarin kannattajat luulivat tämän olevan vaarassa ja yhä useampi siirtyi hänen puolelleen. Kun Pietarin sisar Sofia siirtyi luostarin asumaan ja Pietari olisi käytännössä voinut hallita maataan täysin itsenäisesti, häntä ei enää hallitseminen kiinnostanut. Pietari keskittyi yksityiselämäänsä ja asui ulkomailla. Pietari oli 203 senttimetriä pitkä ja rakasti tanssimista. Luonteeltaan hän oli ujonpuoleinen mutta energinen. Pietari ei milloinkaan oppinut lukemaan kunnolla ja hänen kirjallinen sivistyksensä jäi muutenkin vähäiseksi. Pietari suuri kuoli 1725 53-vuotiaana, kun hänen terveytensä alkoi murentua.

Pietari johti Venäjän laivastoa Riilahden taistelussa 27.7.1714. Pietari oli itse mukana Hangon taistelupaikalla. Hän siirtyi maitse Hankoniemen länsireunaan, josta hän lähti aluksella tarkastamaan Ruotsin laivaston sijaintia. Taistelun voittivat venäläiset ja Pietari sai suurta kunniaa. Hallitsija asettui perustamaansa pääkaupunkiin Pietariin Itämeren rannalle. Siellä hän aloitti massiiviset rakennustyöt, kuten Pietarinhovin ja Talvipalatsin rakentamisen, mikä oli osoitus eurooppalaisuudesta ja modernisaatiosta. Koska Pietari suuri oli länsimaalaistanut Venäjää ja tuhonnut vanhan venäläisen kulttuurin, 1800-luvulla häneen suhtauduttiin kriittisesti. Nykyään Pietaria pidetään Venäjällä kansallissankarina.

Lähteet: Riilahden taistelu 1714 toim. Ilkka Linnakko Hangon museo, Gangut-näyttely

Emma Laitinen, Vilma Tuppurainen

Alustyypit

Vierailimme Hangon museossa sunnuntainaRiilahden taistelu aluksista.

Riilahden taistelussa käytettiin kolmenlaisia aluksia; tykkiproomu Elefanten, kaleereja ja sluuppeja.

Venäjän laivasto oli olematon kun Suuri Pohjan sota alkoi, mutta sodan loputtua se oli vahvempi ainakin määrällisesti kuin Ruotsin. Pietari Suuren kiinnostus laivanrakennukseen ja Itämeren hallintaan johti Venäjän laivaston suureen kasvuun. Hänen hallintokautensa aikana rakennettiin 1104 alusta.

Venäjän laivastossa on aina ollut Gangut tyypin aluksia, sillä Gangut nimestä tuli Venäjän uuden voiman symboli. Gangut sana tulee ’’Hango udd’’ Venäjänkielisestä lausuntatavasta. Hankoniemellä Venäjä voitti ensimmäisen merkittävän meritaistelunsa.

Kaleereita oli kahta kokoa, pienemmät ja suuremmat. Kaleerit oli aluksia joita soudettiin. Airon paino oli aina alle 100 kiloa ja pituus 15 m. Pienempiä aluksia souti 1-3 soutajaa ja suurempia 4-6 per airopari. Kaleerin matkanopeus oli 5-10 km tunnissa. Hangon museossa pienoismalli Sparre-nimistä kaleeria souti kuusi miestä per. airo. Kaleerissa oli kaksi mastoa joissa molemmissa oli yksi raakapurje jossa purje oli.

Elefanten tykkiproomu pystyi hyökkäämän vain eteenpäin, ja puolustus taaksepäin oli olematon sillä tykit olivat nokkaa kohti. Tykkejä Elefantenissa oli 18. Ruotsin laivastolla oli Riilahden taistelussa käytössään Elefanten, kuusi kaleeria ja kolme saaristolaisvenettä.

Ruotsin laivaston linjalaivat olivat suurimpia tykkialuksia, joissa oli tavallisesti 46-100 tykkiä. Pienemmät ja nopeammin purjehtivat fregatit oli varustettu 18 -40 tykillä.

Laivaston ensimmäiseen luokkaan kuului viisi linjalaivaa: Kung Karl joka laskettiin vesille 1694 ja se oli laivaston suurin alus 108 tykillään.

Muut olivat Eningheten , Drottning Hedvig Eleonora, Drottning Ulrica Eleonora ja Prins Karl.

Nämä viisi alusta laskettiin vesille vuonna 1682 -1696. Kaikki olivat raskaasti aseistettuja 70-108 tykillään. Ne muodostivat laivaston parhaan ja raskaiten aseistetun luokan.

Laivaston toiseen luokkaan kuului 10 suhteellisen raskaasti aseistettua linjalaivaa. Tykkejä oli 70-86.

Kolmannessa luokassa oli 7 llinjalaivaa, joista useimmat oli rakennettu 1660 luvulla. Muutama oli rakennettu 1689. Hercules oli laivaston vanhin linjalaiva, 68 tykillään ja se oli laskettu vesille jo 1620. Tässä luokassa oli muutama aivan uusi alus Wästmanland ja Skåne jotka oli laskettu vesille vuosina 1696-1697

Neljäs luokka, kaikkiaan 19 alusta, joista 7 oli linjalaivoja.Neljännen luokan linjalaivat olivat hieman kevyemmin aseistettuja noin 50 tykillään. Luokassa oli kolme vanhinta linjalaivaa, Estland, Livland ja Ösel.

Viidennessä luokassa oli vain kolme alusta. Fregatit Riga, Stralsund ja Stenbokken. Kaksi ensimmäistä valmistuivat 1684-1687 nimensä mukaisissa kaupungeissa. Stenbokken 1679 toiseksi viimeisenä aluksena Tukholman telakalta, ennen kuin telakka ja laivaston tukikohta siirrettiin Karlskronaan.

Kuudes luokka koostui Fregatti Falkenista, sekä neljästä kevyestä Fregatista, jotka kaikki olivat rakennettu Kalmarissa 1679-1687. Lisäksi tähän ryhmään kuului kaksi pientä Fregattia. 34 Phoenix, joka oli laivaston vanhin alus vuodelta 1651. Sekä 26 tykkösen Delfin. Polttolaivoiksi muutettu nämä, jotka taistelun syttyessä sytytettiin tuleen ja lähetettiin vihollisten laivojen keskelle. Miehistön piti jättää viime tipassa laiva. Kuudenteen luokkaan kuului 1681 valmistunut Pummiksi, ja Åskedundare.

Jerry Lehtonen 12H ja Enni Lehtonen 11H

Nils Ehrenskiöld

Nils Ehrenskiöld seisoo Elefantenin kannella ja katselee horisonttiin. Tuuli tuivertaa hänen tukassaan ja kaukaisuudesta kuuluu venäläisten sotahuutoja. Ehrenskiöld on valmiina kohtaamaan idän mahdin.

Nils Ehrenskiöld syntyi Turussa 11.5.1674, mutta muutti Tukholmaan 2- vuotiaana. Hänen isänsä toimi laivastossa upseerina ja tämä innostamana Nils ryhtyi 10-vuotiaana laivapojaksi. Iän karttuessa hän siirtyi vuodeksi Karlskronaan laivastoon, mutta palasi kuitenkin takaisin kauppalaivastoon. Kiinnostuneena merisotataidoista lähti Ranskaan opiskelemaan asiaa 1698. Palatessaan oli ylentynyt kapteeniksi.

Ehrenskiöld aloitti uransa, kun hänet pyydettiin Livlandin päälliköksi Suureen Pohjan sotaan. 1803, -05 ja -08 toimi Ruotsin laivastossa päällikkönä eskadereissa itäisellä Suomenlahdella. Tehtävänä oli vartioida ja rajoittaa Venäjän merikauppakäyntiä sekä tuhota linnoituslaitteita.

Hän koki urallaan myös epäonnea – 1708 hän haaksirikkoutui Norrköping –aluksella menettäen samalla omaisuutensa. Siitä selvinneenä hän komensi lippulaiva Prins Carl Fredrikiä 1709. Hänet tunnetaan kuitenkin parhaiten toimestaan kipparina Elefanten-aluksella Riilahden taistelussa 1714.

Riilahden taistelu Ehrensködin silmin

25.7.1714

Ruotsalaiset siirsivät aluksensa Hankoniemen kärjestä Bentsårin saaristoon, tarkoituksena estää yliveto ja tuhota ylivedetyt kaleerit.

26.7.1714

Nähdessään venäläiset kaleerit, päätti Ehrenskiöld vetäytyä takaisin saaristoon suojaan ja etsiä taistelupaikkaa. Hänellä oli roima etulyöntiasema, koska hän tunsi saariston ja pystyi näin ollen valitsemaan parhaan mahdollisen taistelupaikan. Hän valitsi ahtaan kapeikon, koska Elefanten pystyi hyökkäämään vain eteenpäin ja kiertoliikenne taakse olisi mahdotonta. Ehrenskiöld ankkuroi aluksensa ja jäi odottamaan apujoukkoja. Illaksi odotettu isku peruuntui, koska venäläiset olivat uupuneita kaikesta soutamisesta ja ruotsalaiset olivat vahvoilla. Myös sää ja huono näkyvyys puolsivat päätöstä.

27.7.1714

Pietari Suuri tarjosi ruotsalaisille mahdollisuutta antautua, jolloin sotavankeja kohdeltaisiin sivistyneesti, jos ruotsalaiset laskisivat ja luovuttaisivat lippunsa. Ehrenskiöld ei hyväksynyt tarjousta, vaikka uumoili Venäjän voittoa. Päivällä venäläiset saivat käskyn hyökätä ja taistelu kesti vain kaksi tuntia. Ruotsalaiset eivät pärjänneet venäläisten uudelle taistelutekniikalle, jossa kaleerien airoilla pystyi aiheuttamaan tuhoa lähitaistelussa ja liikkumaan sujuvasti soutamalla. Ruotsalaiset joutuivat vetääntymään Elefanteniin ja lopulta Ehrenskiöld suostui laskemaan kontra-amiraalin viirin. Haavoittuneena hän yritti paeta, mutta jäi sotavangiksi ja ruotsalaisten sotakalusto takavarikoitiin. Yli 200 sotilasta joutui sotavangeiksi.

Taistelun jälkimainingit

Ehrenskiöld kuljetettiin Turun kautta Ahvenanmaalle ja ruotsalaiset yrittivät turhaan vapauttaa häntä.

Vapautus tapahtui Pietarissa Uudenkaupungin rauhan myötä 1721. Pietari Suuri halusi kunnioittaa Ehrenskiöldiä myöntämällä tälle amiraalin arvon ja palatsin, mutta hän palasi perheensä luokse Ruotsiin. Ruotsin silloinen kuningas Fredrik I otti Ehrenskiöldin vastaan ja ylensi tämän amiraaliksi tsaari Pietari Suuren suosituskirjeen ansiosta.

Ruotsalaiset eivät kunnioittaneet Ehrenskiöldiä, vaikka hän oli lähtenyt vaativaan taisteluun. Vasta 200-vuotiskuolinpäivänä hän sai oman muistomerkin ja julkaistiin kaksi mitalia tekstillä: ”Antoi kaikkensa isänmaalle.”

Erika Näsi 12H, Saana Pääkkö 12H

RIILAHDEN TAISTELUN MUISTOMERKIT

Vuonna 1714 Venäjä soti Ruotsia vastaan. Suuressa Pohjansodassa käytiin lukuisia taisteluita, ja niistä yksi oli Hangonniemen edustalla tapahtunut laivastotaistelu.

Taistelussa ottivat yhteen  Ruotsin kuninkaalinen laivasto ja Tsaarin laivasto. Ruotsin laivasto oli käynnyt 1600- luvulla aikana lukuisia sotia, joten niillä oli suuri pula resursseista. Venäjällä taas oltiin hyvin valmistauduttu Itämerellä. Riilahden taistelussa Venäjä voitti Ruotsin ensimmäistä kertaa meritaistelussa.

Riilahden taistelupaikalle lähialueelle ei tehty venäläistä eikä ruotsalaista muistomerkkiä kuin vasta 1860- luvulla. Kun taistelun 150- vuotisjuhla lähestyi  Aleksanteri II kiinnostui taistelusta.  Hän saapui vuonna 1869 Fregatti Gromboilla Riilahden kartanon alueelle ja sen miehistö pystytti puuristin oletetun taistelupaikan kohdalle. Silloinen Riilahden kartanon omistaja Adolf Aminof asetti pysyvämälle merkille kolme ehtoa, jotka Aleksanteri II hyväksyi. Ehdot olivat seuraavat 1) Muistomerkki ei ole taistelun voiton muistolle vaan sillä kunnioitetaan kaikkia taistelussa kuoleita  2) Muistomerkin ristin tulee olla neutraali eli latinalainen eikä ortodoksi risti 3) muistomerkin tulee olla kaksikielinen, ruotsiksi ja venäjäksi.

Patsas on pystytetty erittäin näkyvälle paikalle lahden reunalle. Patsas on korokkeella, jonne vie portaat rannasta. Rantaan rakenettu todella kestävä ja iso laituri, koska patsas on suosittu turistikohde. Ristipatsas on 3,56 metriä korkea ja on venäläisen kivenveistäjän tekemä.

Päätös toisesta suuremmasta patsaasta tehtiin vuonna 1914. Patsaan rakennusta ei aloitettu koskaan, koska ensimmäinen maailmansota alkoi. Patsas valmistui vuonna 1928 suomalaisten toimesta. Siitä tehtiin muistomerkki Elefantenia komentaneelle Nils (Niilo) Ehrenskiöld, joka johti sinnikkäästi taistelua ylivoimasta vihollista vastaan, vaikka taistelun hävisikin. Ehrensvärd oli syntynyt Turussa ja vasta itsenäistyneessä maassa asiaa haluttiin korostaa.

Vuonna 1995 perustettu kansalaisjärjestö Rilaxmonumentets traditionföreningen rf hoitaa monumentia. Sitä ennen paikkaa hoiti Riilahden kartano. Joka kesä 27.7 monumentillä järjestetään muistotilaisuus. Vuonna 2014 Riilahden muistomerkillä järjestettiin isompi tapahtuma 300 vuoden kunniaksi.

Einar Helkkula 12H, Kristian Raussi 13H

 

 

 

 

Game Over

Kilpailu päättyi 00.00 keskiyöllä keskiviikon vastaisena yönä. Sijaintimme on päättymishetkellä 59¤35´342N 021¤3`.260E. Suomen leijona sijaitsee noin 20 mailin päässä ja Utöseen on matkaa 14 mailia. Purjehdimme 36 tuntia yhteen menoon.

Kilpailun teki osaltamme haasteelliseksi alkumatkan täysi tuulettomuus ja suunnaltaan vaihteleva, pääasiassa täysin vastainen erittäin heikko tuuli. Emme ehtineet kiertää Suomen leijonaa ja saavuttaa maaliksi tarkoitettua Fårmansbodenia.

Osallistuimme myös ympäristökilpaan. Sen merkitystä ei tarvinnut erikseen korostaa. Koko matkan aikana sinilevälautat eivät kertaakaan hävinneet näkyvistä. Itämeri oli seilaamallamme merialueella kauttaaltaan levämassan peitossa.

Ympäristökilpaan kuului veden ja kaasun säännöstely, jätteiden lajittelu ja ympäristöystävällisten valintojen tekeminen.

Ruokaostosten teossa huomioimme paikallisuuden ja suuret pakkauskoot, pesuaineissa ympäristöystävällisyyden. Roskia ei koskaa heitetä Lokilta mereen , harmaa vesi menee myös septitankkiin ja septitankki tyhjennetään aina maissa.

Loppuyöksi suuntaamme Utöseen.

 

 

 

Pientä tuulenvirettä

Lokki on edennyt kolmessa tunnissa noin 4 mailia kohti länttä. Lännestä alkoi tuulla äsken noin 4 metriä sekunnissa ja tällä hetkellä liikumme noin kahden solmun vauhdilla. Keittiössä valmistuu myöhäinen lounas. Tarjolla muun Ahvenetmuassa  kalamiehen erikoinen Jerryn ja Laurin kalastamista ahvenistä.

The Race is on

Lokin miehistön jäseniäKilpailu käynnistyi tasan klo 12 Suomen aikaa. Purjeet; Staysail, isopurje ja fokka ovat ylhäällä. Sijaintimme on 59¤43`712N 023¤ 02.8E.  Tuulta ei ole lainkaan ja pysymme lähes paikoillaan. Ilman lämpötila on 30 astetta ja meri on täynnä sinilevää. Tällä tuulella Merilukion miehistö ei todennäköisesti ehdi lukuvuoden alkuun mennessä kouluun.

Kilpailussa hyvä tunnelma.

Tuulta odotellessa merilukion miehistö

Gangut Regatta alkamassa

Gangut-Regatan kilpailuosuus on käynnistymässä. Kilpailussa on kaksi reittiä Turkuun. Sisäreitti saariston suojassa ja ulkoinen avomerireitti.

Lokki kilpailee yhdessä 4 muun aluksen kanssa ulkoreitillä. Kilpakumppanimme avomerellä ovat Vahine, Helena, Mir  Standart. Toki kilpailemme eri sarjassa.

Osallistumen myös ympäristökilpailuun ja teemme parhaamme Itämeren hyvinvoinnin parantamiseksi Gangut Regatan aikana.

Veteen piirretty viiva, jolta starttaamme kisaan 10 minuutin kuluttua sijaitsee Hangon ulkopuolella. Kilpailureitti kulkee Suomen leijonan ympäri vapaasti valittavasta suunnasta ja päättyy Fårmanbådanin lähelle 58 39,0N ja 21 16

Meritie Turkuun on auki!

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun merilukion miehistö

ja aluksen päällikkö Kimmo Hotanen

Riilahden meritaistelun vuosipäivä

Riilahden meritaistelu, jossa vastakkain olivat Ruotsin ja Venäjän laivastot, käytiin tasan 300 vuotta sitten heinäkuisena päivänä 27.7.1714 Hankoniemen länsipuolella.  Riilahden taistelu oli yksi Suuren Pohjan sodan merkittäviä taisteluita, joka päättyi Venäjän voittoon. Taistelussa kuoli muutaman tunnin aikana 500 merisotilasta.

Regatta – päivämmä alkoi kapteenien informaatiotilaisuudella, jonka jälkeen suuntasimme 9.30 alusparaatissa kohtia Riilahtea ja taistelun muistomerkkejä ja tapahtumapaikkoja. Seurasimme aluksista seppelten laskua muistomerkillä. Ragatan suojelija puolustusministeri Carl Haglund laski seppeleen kaatuneiden merisotilaiden muistoksi. Osa merilukiolaisista vieraili muistomerkeillä historianopettajan kanssa.

Palasimme  iltapäivällä Hankoon helteisessä säässä ja jatkoimme suoraan Hangon museoon tutustumaan Riilahden taistelun historiasta kertovaan näyttelyyn. Illalla Emma, Wilma ja Christiane ajoivat vielä  kumiveneellä tutustumaan Hauensuolen kalliokirjoituksiin.

Kuuman päivän ilta olisi ollut mukava päättää uimiseen. Valitettavasti meri on aivan sinilevän peitossa. Pelastakaa Itämeri!

Huomenna klo 12 käynnistyy Gangut-regatta kohti Turkua.Riilahden tasitelun muistomerkillä. Taustalla oletettu taistelupaikka.Sinilevää Hangon edustalla

 

 

Hanko 26.7.2014

Gangut taistelu

Merilukion 11 henkinen miehistö saapui Hankoon aamulla osallistuakseen Gangut Ragattaan kilpailuosuudelle Hanko-Turku. Regatta järjestetään Riilahden meritaistelun 300-vuotismuistoksi. Suuri merisotataistelu käytiin Hankoniemen edustalla 27.7.1714 ja oli osa Suurta Pohjan sotaa.

Tapahtuma alkoi Hangon Satamassa meritaistelunäytöksellä, joka jäljitteli 300 vuoden takaisia tapahtumia. Elävää historiaa seurasimme rantakalliolta helteisessä Hangossa.